{"id":41528,"date":"2023-04-20T13:55:53","date_gmt":"2023-04-20T10:55:53","guid":{"rendered":"https:\/\/evl.fi\/plus\/?page_id=41528"},"modified":"2025-05-02T13:56:09","modified_gmt":"2025-05-02T10:56:09","slug":"lahetystyon-historiaa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/evl.fi\/plus\/seurakuntaelama\/kansainvalisyys\/lahetys\/lahetystyon-historiaa\/","title":{"rendered":"L\u00e4hetysty\u00f6n historiaa"},"content":{"rendered":"\n

Kristittyjen vaikutus maailmalla l\u00e4hti liikkeelle Jerusalemista noin vuoden 30 tienoilla. Ensimm\u00e4iset kristityt halusivat kertoa kaikille, mit\u00e4 olivat kuulleet ja n\u00e4hneet. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaille suuntautunut toiminta alkoi 1800-luvulla. Se on alusta asti organisoitunut itsen\u00e4isten j\u00e4rjest\u00f6jen kautta.<\/p>\n\n\n\n

Maan \u00e4\u00e4riin asti<\/h3>\n\n\n\n

Evankeliumin julistaminen ja kristillisen sanoman levi\u00e4minen l\u00e4hti liikkeelle Jerusalemista vuoden 30 tienoilla.  Ensimm\u00e4iset kristityt halusivat kertoa kaikille, mit\u00e4 olivat kuulleet ja n\u00e4hneet. Evankeliumi levisi nopeasti l\u00e4hipiiriin ja kauemmaksi muun muassa kristittyjen vainojen kautta ja kauppiaiden v\u00e4lityksell\u00e4. Jeesuksen antaman k\u00e4skyn mukaisesti apostolit matkustivat my\u00f6s kauemmaksi, eri puolille tunnettua maailmaa.<\/p>\n\n\n\n

Vuoteen 300 menness\u00e4 seurakuntia syntyi kaikkialle Rooman valtakunnan alueelle, Afrikan it\u00e4- ja pohjoisosiin, Aasian l\u00e4nsi- ja keskiosiin sek\u00e4 Intian niemimaalle. Islamin nousun seurauksena Afrikan, Keski-Aasian ja Intian niemimaan kirkot joutuivat 600-luvun j\u00e4lkeen erilleen l\u00e4nnen kristityist\u00e4. L\u00e4ntinen kirkko jakautui 1000-luvulla ortodoksiseen ja roomalaiskatoliseen, t\u00e4rkeimpin\u00e4 keskuksinaan Konstantinopoli eli Bysantti ja Rooma. Vuoteen 1300 vuoteen menness\u00e4 kristinusko oli levinnyt koko Eurooppaan.<\/p>\n\n\n\n

1500-luvulla uuden ajan alussa eurooppalaiset tutustuivat uusiin maanosiin l\u00f6yt\u00f6retkien my\u00f6t\u00e4. L\u00f6yt\u00f6retkeilij\u00f6iden, sotilaiden ja kauppiaiden mukana matkoille l\u00e4hetettiin my\u00f6s munkkeja ja pappeja. 1500-luvun katolisen l\u00e4hetysty\u00f6n tuloksena Keski- ja Etel\u00e4-Amerikka tulivat kristinuskon vaikutuspiiriin. My\u00f6s Afrikan ja Aasian rannikon kauppapaikoille syntyi kristillisi\u00e4 seurakuntia. Ortodoksisen kirkon l\u00e4hetysty\u00f6 suuntautui Siperiaan, Alaskaan ja Kiinaan.<\/p>\n\n\n\n

Protestanttisen l\u00e4hetysty\u00f6n alkuvaiheet ja pietismi<\/h3>\n\n\n\n

1500-luvun reformaatio uudisti ja jakoi l\u00e4ntisen Euroopan kirkon. 1600-luvulla protestanttiset papit ja saarnaajat matkasivat Hollannin ja Iso-Britannian kauppalaivojen ja siirtolaisten mukana Afrikkaan, Pohjois-Amerikkaan ja joihinkin Aasian maihin.<\/p>\n\n\n\n

Reformaation j\u00e4lkeen j\u00e4rjest\u00e4ytyneen luterilaisen, kirkollisen maailmanl\u00e4hetyksen alkuna voidaan pit\u00e4\u00e4 ajankohtaa, jolloin hallelais-pietistisesti suuntautuneet saksalaiset luterilaiset Bartolomaeus Ziegenbalg<\/strong> (1682-1719) ja Heinrich Pl\u00fctschau<\/strong> (1677-1746) ordinoitiin ensin 11.11. 1705 K\u00f6\u00f6penhaminassa papeiksi ja sitten 29.11.1705 ensimm\u00e4isin\u00e4 luterilaisina l\u00e4hetysty\u00f6ntekij\u00f6in\u00e4, \u201dkuninkaallisina tanskalaisina l\u00e4hetysty\u00f6ntekij\u00f6in\u00e4\u201d, nousivat Sophie Hedewig -nimiseen laivaan suuntanaan It\u00e4-Intian rannikolla sijaitseva Tanskan kolonia nimelt\u00e4 Trankebar.<\/p>\n\n\n\n

Perille Trankebariin he p\u00e4\u00e4siv\u00e4t vasta hein\u00e4kuussa 1706. N\u00e4in luterilainen l\u00e4hetysty\u00f6 suuntautui aluksi Aasiaan, Intian niemimaalle. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen luterilainen l\u00e4hetysty\u00f6 suuntautui v\u00e4hitellen my\u00f6s muihin ilmansuuntiin ja muille mantereille.<\/p>\n\n\n\n

Laajempi l\u00e4hetystoiminta alkoi 1700-luvulla pietististen her\u00e4tysliikkeiden aloitteesta. Uskonnollisen murroksen kokeneet muodostivat pieni\u00e4 piirej\u00e4, jotka l\u00e4hettiv\u00e4t keskuudestaan l\u00e4hetyssaarnaajia. N\u00e4m\u00e4 pitiv\u00e4t l\u00e4hetyskentt\u00e4n\u00e4\u00e4n koko maailmaa ja halusivat toimia erill\u00e4\u00e4n maallisista vallanpit\u00e4jist\u00e4. Ensimm\u00e4isen l\u00e4hetysseuran perusti Englantiin vuonna 1792 William Carey<\/strong>, joka itse toimi l\u00e4hetysty\u00f6ss\u00e4 Intiassa. L\u00e4hetysseuroja perustettiin eri maihin 1700-luvun lopulta alkaen. Niiden ohella raamattuseurat painattivat ja levittiv\u00e4t Raamattuja uusilla kielill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Protestanttisen l\u00e4hetysty\u00f6n laajentuminen<\/h3>\n\n\n\n

1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella protestanttinen l\u00e4hetysty\u00f6 laajeni voimakkaasti kaikilla mantereilla. Samanaikaisesti Euroopan valtioiden siirtomaiden omistus oli laajimmillaan. Vaikka l\u00e4hetysty\u00f6 joskus oli sidoksissa siirtomaavaltaan, l\u00e4hetysty\u00f6n ja siirtomaahallinnon suhteet olivat useimmiten j\u00e4nnitteiset.  Eurooppalaisia perinteit\u00e4 yritettiin istuttaa uusien kirkkojen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta koulu- ja muulla toiminnallaan l\u00e4hetysj\u00e4rjest\u00f6t loivat pohjaa my\u00f6s siirtomaiden itsen\u00e4istymiselle.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hetysty\u00f6ss\u00e4 ja evankeliumin julistamisen ohella haluttiin pit\u00e4\u00e4 huolta koko ihmisest\u00e4. L\u00e4hetykset perustivat kouluja, sairaaloita ja muita laitoksia. Maanviljelys tehostui, l\u00e4hetysty\u00f6 loi uudenlaista el\u00e4m\u00e4ntapaa ja kulttuuria.<\/p>\n\n\n\n

Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen eurooppalaisten valtioiden siirtomaat Afrikassa ja Aasiassa v\u00e4hitellen itsen\u00e4istyiv\u00e4t. Uusissa valtioissa l\u00e4hetysty\u00f6n luoma koululaitos ja terveydenhuolto siirtyiv\u00e4t valtioille ja my\u00f6s paikalliset kirkot itsen\u00e4istyiv\u00e4t l\u00e4hetysj\u00e4rjest\u00f6jen valvonnasta. Yhteisty\u00f6 sai uusia muotoja yhteisty\u00f6sopimuksissa ja tasavertaisuuteen perustuvan kumppanuuden rakentaminen kirkkojen v\u00e4lill\u00e4 alkoi.<\/p>\n\n\n\n

Suomalaiset l\u00e4hetysty\u00f6ss\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Kristinuskon vaikutukset tulivat Suomeen rauhanomaisesti sek\u00e4 Rooman ett\u00e4 Konstantinopolin suunnalta. Suomessa oli toisen vuosituhannen alkuun menness\u00e4 kristillisi\u00e4 seurakuntia.<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4rjest\u00e4ytyneen kirkollisen toiminnan alkuna Suomessa pidet\u00e4\u00e4n vuotta 1155, jolloin perim\u00e4tiedon mukaan Ruotsin kuningas Eerik tuli piispa Henrikin kanssa Suomeen ensimm\u00e4iselle ristiretkelle. Reformaation my\u00f6t\u00e4 Suomessa siirryttiin 1500-luvulla roomalaiskatolisuudesta luterilaisuuteen – kuninkaan k\u00e4skyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen tunnettu suomalainen l\u00e4hetysty\u00f6ntekij\u00e4 on porvoolainen kirvesmies Matias Nyberg, joka l\u00e4hti Herrnhutin veljesseurakunnan l\u00e4hett\u00e4m\u00e4n\u00e4 Surinamiin, Etel\u00e4-Amerikkaan vuonna 1756. H\u00e4nen ty\u00f6kautensa j\u00e4i kuitenkin lyhyeksi sill\u00e4 h\u00e4n kuoli pian perille p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n. Ensimm\u00e4inen l\u00e4hetysty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 l\u00e4hett\u00e4v\u00e4 l\u00e4hetysj\u00e4rjest\u00f6, Suomen L\u00e4hetysseura, perustettiin vuonna 1859<\/a>. Sen perustaminen ajoittui 1800-luvun kansallisen her\u00e4\u00e4misen vuosikymmeniin.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hetysseuran perustaminen oli sek\u00e4 kristillist\u00e4 ett\u00e4 yhteiskunnallista toimintaa. Ven\u00e4j\u00e4n vallan aikaisessa Suomen suuriruhtinaskunnassa taloudellinen tilanne oli heikko. L\u00e4hetysty\u00f6 tarjosi kanavan kansainv\u00e4liselle avautumiselle ja kansan ja her\u00e4tysliikkeiden tuki oli toiminnan takana. My\u00f6hemmin on syntynyt useita muita j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, jotka ovat my\u00f6s saaneet kirkon l\u00e4hetysj\u00e4rjest\u00f6n aseman.<\/p>\n\n\n\n

Suomalaisessa l\u00e4hetysty\u00f6ss\u00e4 on alusta asti ollut keskeist\u00e4 koko ihmisen auttaminen. Julistuksen rinnalla tehtiin sairaanhoito- ja opetusty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 huolehdittiin ihmisten aineellisista tarpeista.

”\u00c4lk\u00e4\u00e4 luulko, ett\u00e4 ty\u00f6n\u00e4mme on vain saarnata ja opettaa. Lehmist\u00e4 on huoli pidett\u00e4v\u00e4, pellosta samoin. Siis t\u00e4ytyy olla: karjapiika, peltomies, ky\u00f6kkipiika, pyykkimuija, paikkaaja-akka, suutari, r\u00e4\u00e4t\u00e4li, nikkari, sahuri, salvuri ja niin edelleen.” (Martti Rautanen, 1870)

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 suomalainen l\u00e4hetysty\u00f6 alkoi 1860-luvun lopulla, jolloin L\u00e4hetysseuran ensimm\u00e4iset l\u00e4hetysty\u00f6ntekij\u00e4t l\u00e4hetettiin Ambomaalle, nykyiseen Namibiaan. T\u00e4ss\u00e4 joukossa oli mukana Inkerinmaalla syntynyt Martti Rautanen (1845\u22121926). Rautanen toimi muun muassa l\u00e4hetysaseman johtajana, raamatunk\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja opetus- ja kasvatusty\u00f6ss\u00e4. H\u00e4n oli my\u00f6s virsirunoilija ja kansantieteilij\u00e4, joka kunnioitti ambomaalaisten omaa kulttuuria.<\/p>\n\n\n\n

Kansainv\u00e4lisi\u00e4 tuulahduksia kotimaahan<\/h3>\n\n\n\n

L\u00e4hetysty\u00f6 merkitsi my\u00f6s kulttuurien v\u00e4lisen vuorovaikutuksen avautumista. L\u00e4hetysty\u00f6ntekij\u00e4t vaikuttivat aikansa k\u00e4sityksiin Euroopan ulkopuolisista kulttuureista julkaisemalla populaareja teoksia ja kertomuksia l\u00e4hetysseurojen lehdiss\u00e4 sek\u00e4 osallistumalla kotimaassa l\u00e4hetystilaisuuksiin ja n\u00e4yttelyihin varojen ker\u00e4\u00e4miseksi l\u00e4hetysty\u00f6h\u00f6n. Vaikka nykymittapuun mukaan n\u00e4iss\u00e4 kertomuksissa oli paljon ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4p\u00e4in katsomista ja asenteellisuutta, t\u00e4t\u00e4 voidaan silti pit\u00e4\u00e4 urien aukomisena  suomalaisten kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen kansainv\u00e4liselle toiminnalle kehitysmaissa. Kirkot olivat edell\u00e4 valtiollista kehitysyhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Monet l\u00e4hetysty\u00f6ntekij\u00e4t toivat itse k\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4\u00e4n esineit\u00e4 kotimaahan, toiset ker\u00e4siv\u00e4t systemaattisesti laajoja kokoelmia.He olivat hyvin perehtyneit\u00e4 niiden ihmisten ja kansojen kieliin ja el\u00e4m\u00e4ntapoihin, joiden parissa he eliv\u00e4t vuosikausia, ja esineiden p\u00e4\u00e4tyess\u00e4 museoon saattoivat antaa n\u00e4it\u00e4 koskevia arvokkaita taustatietoja.<\/p>\n\n\n\n

Yhteisty\u00f6ss\u00e4 saavutettua<\/h3>\n\n\n\n

Suomalaiset l\u00e4hetysty\u00f6ntekij\u00e4t eiv\u00e4t olleet vapaita oman aikansa ajattelumalleista. Helposti Afrikkaa kutsuttiin ”pime\u00e4ksi” maanosaksi ja ambolaisia ”kasvatusta tarvitseviksi lapsiksi” – ainakin Suomeen l\u00e4hetetyiss\u00e4 kirjeiss\u00e4 ja kertomuksissa. Yleisen eurooppalaisen ajatuksen mukaan suomalaiset kokivat teht\u00e4v\u00e4kseen sivist\u00e4\u00e4 paikallisia. T\u00e4st\u00e4 huolimatta heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 oli monin arkisin sitein sidoksissa alueen ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Yhdess\u00e4 koettiin huonot sateet ja sairauskierteet, yhdess\u00e4 etsittiin keinoja seurakunnan el\u00e4m\u00e4n rakentamiseen, yhdess\u00e4 tehtiin ty\u00f6t\u00e4 kirkon hyv\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

Suomalaiset eiv\u00e4t yksin olisi saaneet alueella juuri mit\u00e4\u00e4n aikaan, mutta yhdess\u00e4 paikallisten ty\u00f6tovereiden kanssa alkoi v\u00e4hitellen lukutaidon opetusta, josta syntyi koululaitos ja omien opettajien kouluttaminen, sairaiden hoitamista, josta v\u00e4hitellen kasvoi sairaala omine ty\u00f6ntekij\u00f6ineen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kristittyjen vaikutus maailmalla l\u00e4hti liikkeelle Jerusalemista noin vuoden 30 tienoilla. Ensimm\u00e4iset kristityt halusivat kertoa kaikille, mit\u00e4 olivat kuulleet ja n\u00e4hneet. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaille suuntautunut toiminta alkoi 1800-luvulla. Se on alusta asti organisoitunut itsen\u00e4isten j\u00e4rjest\u00f6jen kautta. Maan \u00e4\u00e4riin asti Evankeliumin julistaminen ja kristillisen sanoman levi\u00e4minen l\u00e4hti liikkeelle Jerusalemista vuoden 30 tienoilla.  Ensimm\u00e4iset kristityt halusivat kertoa kaikille, mit\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":23,"featured_media":37641,"parent":41463,"menu_order":7,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"template-text-page-sidebar.php","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"727,722,719","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"class_list":["post-41528","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\nL\u00e4hetysty\u00f6n historiaa - EVL Plus<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/evl.fi\/plus\/seurakuntaelama\/kansainvalisyys\/lahetys\/lahetystyon-historiaa\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"L\u00e4hetysty\u00f6n historiaa - EVL Plus\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Kristittyjen vaikutus maailmalla l\u00e4hti liikkeelle Jerusalemista noin vuoden 30 tienoilla. Ensimm\u00e4iset kristityt halusivat kertoa kaikille, mit\u00e4 olivat kuulleet ja n\u00e4hneet. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaille suuntautunut toiminta alkoi 1800-luvulla. Se on alusta asti organisoitunut itsen\u00e4isten j\u00e4rjest\u00f6jen kautta. Maan \u00e4\u00e4riin asti Evankeliumin julistaminen ja kristillisen sanoman levi\u00e4minen l\u00e4hti liikkeelle Jerusalemista vuoden 30 tienoilla.  Ensimm\u00e4iset kristityt halusivat kertoa kaikille, mit\u00e4 […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/evl.fi\/plus\/seurakuntaelama\/kansainvalisyys\/lahetys\/lahetystyon-historiaa\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"EVL Plus\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-05-02T10:56:09+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2023\/04\/bg.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1865\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"820\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"6 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/seurakuntaelama\\\/kansainvalisyys\\\/lahetys\\\/lahetystyon-historiaa\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/seurakuntaelama\\\/kansainvalisyys\\\/lahetys\\\/lahetystyon-historiaa\\\/\",\"name\":\"L\u00e4hetysty\u00f6n historiaa - EVL Plus\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/seurakuntaelama\\\/kansainvalisyys\\\/lahetys\\\/lahetystyon-historiaa\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/seurakuntaelama\\\/kansainvalisyys\\\/lahetys\\\/lahetystyon-historiaa\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/3\\\/2023\\\/04\\\/bg.jpg\",\"datePublished\":\"2023-04-20T10:55:53+00:00\",\"dateModified\":\"2025-05-02T10:56:09+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/seurakuntaelama\\\/kansainvalisyys\\\/lahetys\\\/lahetystyon-historiaa\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/seurakuntaelama\\\/kansainvalisyys\\\/lahetys\\\/lahetystyon-historiaa\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/seurakuntaelama\\\/kansainvalisyys\\\/lahetys\\\/lahetystyon-historiaa\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/3\\\/2023\\\/04\\\/bg.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/3\\\/2023\\\/04\\\/bg.jpg\",\"width\":1865,\"height\":820,\"caption\":\"Ihmisi\u00e4 helsingiss\u00e4.\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/seurakuntaelama\\\/kansainvalisyys\\\/lahetys\\\/lahetystyon-historiaa\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/sv\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Seurakuntael\u00e4m\u00e4\",\"item\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/seurakuntaelama\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"Kansainv\u00e4lisyys\",\"item\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/seurakuntaelama\\\/kansainvalisyys\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":4,\"name\":\"L\u00e4hetys\",\"item\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/seurakuntaelama\\\/kansainvalisyys\\\/lahetys\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":5,\"name\":\"L\u00e4hetysty\u00f6n historiaa\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/\",\"name\":\"EVL Plus\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"L\u00e4hetysty\u00f6n historiaa - EVL Plus","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/evl.fi\/plus\/seurakuntaelama\/kansainvalisyys\/lahetys\/lahetystyon-historiaa\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"L\u00e4hetysty\u00f6n historiaa - EVL Plus","og_description":"Kristittyjen vaikutus maailmalla l\u00e4hti liikkeelle Jerusalemista noin vuoden 30 tienoilla. Ensimm\u00e4iset kristityt halusivat kertoa kaikille, mit\u00e4 olivat kuulleet ja n\u00e4hneet. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaille suuntautunut toiminta alkoi 1800-luvulla. Se on alusta asti organisoitunut itsen\u00e4isten j\u00e4rjest\u00f6jen kautta. Maan \u00e4\u00e4riin asti Evankeliumin julistaminen ja kristillisen sanoman levi\u00e4minen l\u00e4hti liikkeelle Jerusalemista vuoden 30 tienoilla.  Ensimm\u00e4iset kristityt halusivat kertoa kaikille, mit\u00e4 […]","og_url":"https:\/\/evl.fi\/plus\/seurakuntaelama\/kansainvalisyys\/lahetys\/lahetystyon-historiaa\/","og_site_name":"EVL Plus","article_modified_time":"2025-05-02T10:56:09+00:00","og_image":[{"width":1865,"height":820,"url":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2023\/04\/bg.jpg","type":"image\/jpeg"}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"6 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/seurakuntaelama\/kansainvalisyys\/lahetys\/lahetystyon-historiaa\/","url":"https:\/\/evl.fi\/plus\/seurakuntaelama\/kansainvalisyys\/lahetys\/lahetystyon-historiaa\/","name":"L\u00e4hetysty\u00f6n historiaa - EVL Plus","isPartOf":{"@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/seurakuntaelama\/kansainvalisyys\/lahetys\/lahetystyon-historiaa\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/seurakuntaelama\/kansainvalisyys\/lahetys\/lahetystyon-historiaa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2023\/04\/bg.jpg","datePublished":"2023-04-20T10:55:53+00:00","dateModified":"2025-05-02T10:56:09+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/seurakuntaelama\/kansainvalisyys\/lahetys\/lahetystyon-historiaa\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/evl.fi\/plus\/seurakuntaelama\/kansainvalisyys\/lahetys\/lahetystyon-historiaa\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/seurakuntaelama\/kansainvalisyys\/lahetys\/lahetystyon-historiaa\/#primaryimage","url":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2023\/04\/bg.jpg","contentUrl":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2023\/04\/bg.jpg","width":1865,"height":820,"caption":"Ihmisi\u00e4 helsingiss\u00e4."},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/seurakuntaelama\/kansainvalisyys\/lahetys\/lahetystyon-historiaa\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/evl.fi\/plus\/sv\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Seurakuntael\u00e4m\u00e4","item":"https:\/\/evl.fi\/plus\/seurakuntaelama\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"Kansainv\u00e4lisyys","item":"https:\/\/evl.fi\/plus\/seurakuntaelama\/kansainvalisyys\/"},{"@type":"ListItem","position":4,"name":"L\u00e4hetys","item":"https:\/\/evl.fi\/plus\/seurakuntaelama\/kansainvalisyys\/lahetys\/"},{"@type":"ListItem","position":5,"name":"L\u00e4hetysty\u00f6n historiaa"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/#website","url":"https:\/\/evl.fi\/plus\/","name":"EVL Plus","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/evl.fi\/plus\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"lang":"fi","translations":{"fi":41528},"pll_sync_post":{},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/41528","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/23"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=41528"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/41528\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":162170,"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/41528\/revisions\/162170"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/41463"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/media\/37641"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=41528"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}