Rippikoulu on kirkon kasteopetusta. Sen paikka on kirkkomme kahden sakramentin, kasteen ja ehtoollisen j\u00e4nnev\u00e4liss\u00e4. Kasteopetus ajankohtaistaa kasteen merkityksen ihmiselle. N\u00e4in rippikoulussa ihminen on kasvokkain uskonsa perustapahtuman kanssa.<\/p>\n\n\n\n
Suomalaisella rippikoululla on pitk\u00e4t perinteet. Se on itse asiassa uskonpuhdistuksen lapsi, vaikka sill\u00e4 on juurensa viel\u00e4 kauempana kirkon aikaisemmassa opetustraditiossa.<\/p>\n\n\n\n
Alkukirkosta l\u00e4htien seurakunnan j\u00e4seniksi on tultu kasteessa. Se edellytti pelastussanoman vastaanottamista ja my\u00f6s sen ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Varsin pian 1. vuosisadan lopulla alkoi kristityksi aikovien aikuisten opetusta varten muotoutua kasteopetusinstituutio, niin sanottu katekumenaatti. Katekumenaattiaika jakautui kahteen vaiheeseen, 2-3 vuoden mittaiseen koe- ja tutustumisjaksoon ja sit\u00e4 seuraavaan lyhyeen opetusjaksoon ennen kastetta.<\/p>\n\n\n\n
Rippikoululla ja konfirmaatiolla on kiinte\u00e4 yhteys. My\u00f6s konfirmaation juuret ovat kastetapahtumassa.<\/p>\n\n\n\n
Alun perin kasteeseen liittyi monia seremonioita, muun muassa pyh\u00e4ll\u00e4 \u00f6ljyll\u00e4 voiteleminen ja k\u00e4tten p\u00e4\u00e4lle paneminen. Varsin varhain, jo 200-luvulla voitelu ja k\u00e4tten p\u00e4\u00e4lle paneminen alkoivat irtautua alkuper\u00e4isest\u00e4 yhteydest\u00e4\u00e4n omaksi toimituksekseen, jonka ajateltiin v\u00e4litt\u00e4v\u00e4n Pyh\u00e4n Hengen. T\u00e4st\u00e4 alkujaan piispan toimittamasta toimituksesta k\u00e4ytettiin nimityst\u00e4 konsignaatio, ristill\u00e4 merkitseminen.<\/p>\n\n\n\n
Konsignaatiosta alettiin 400-luvulla k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nimityst\u00e4 konfirmaatio, vahvistaminen. N\u00e4in konfirmaatiolla on yhteys kasteeseen.<\/p>\n\n\n\n
Keskiajalla kirkon kasvatustoiminta toteutui kodin opetuksena (kotikatekeesina), jumalanpalvelusopetuksena ja rippiopetuksena.<\/p>\n\n\n\n
Keskiajalla syntyneen rippiopetuksen taustalla on ripin kehitys. Ripin yhteyteen alettiin liitt\u00e4\u00e4 opetusta. Samalla tarjoutui tilaisuus seurata opetuksen tuloksellisuutta, oppimista.<\/p>\n\n\n\n
Papin teht\u00e4viin tuli ripin yhteydess\u00e4 kuulustella Is\u00e4 meid\u00e4n -rukous ja uskontunnustus. Rippik\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ja siihen liittyv\u00e4 pyrkimys yh\u00e4 t\u00e4ydellisemmin tunnustaa syntins\u00e4 merkitsi kristillisen oppiaineksen voimakasta laajentumista.<\/p>\n\n\n\n
Johtavana ajatuksena kaikessa opetuksessa oli pelastuksen tien oppiminen.<\/p>\n\n\n\n
My\u00f6hemmin lasten ensiripin yhteyteen muodostui rippikuulusteluista er\u00e4\u00e4nlainen uskontutkinto. Siin\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 rippikoulun ’esiaste’. Rippikoulun nimi juontaa n\u00e4ihin rippikuulusteluihin.<\/p>\n\n\n\n
My\u00f6h\u00e4iskeskiajalla B\u00f6\u00f6min veljien keskuudessa oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 konfirmaatio, joka muistutti my\u00f6hemp\u00e4\u00e4 evankelista konfirmaatiota. Siihen kuului opetus, kuulustus, tunnustus ja sakramentaalinen k\u00e4tten p\u00e4\u00e4lle paneminen.<\/p>\n\n\n\n
Muun muassa Erasmus Rotterdamilainen alkoi korostaa opetuksen merkityst\u00e4 konfirmaatiossa.<\/p>\n\n\n\n
Luterilainen konfirmaatio on oma luomuksensa. Luther hylk\u00e4si konfirmaation sakramenttina. Kaste ei tarvinnut vahvistusta, koska koko pelastus oli annettu siin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Mutta kastetta piti seurata opetus, jotta kastettava ymm\u00e4rt\u00e4isi, mink\u00e4 lahjan h\u00e4n on kasteessa saanut. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 opetus oli varsinainen vahvistaja. Opetuksen tarkoituksena oli paitsi auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n kasteessa annettu pelastuksen lahja, my\u00f6s valmistaa seurakunnan j\u00e4seni\u00e4 ehtoolliselle.<\/p>\n\n\n\n
Ehtoolliselle p\u00e4\u00e4st\u00e4minen (=admissio) edellytti sen tutkimista, olivatko ehtoollisvieraat ymm\u00e4rt\u00e4neet kristillisen uskon keskeiset kohdat voidakseen ottaa ehtoollisen lahjan.<\/p>\n\n\n\n
Luther esitti vuonna 1523 (Formula Missae) uskontutkinnon j\u00e4rjestyst\u00e4, johon kuului ehtoolliselle ilmoittautuminen, katekismuskuulustelu, rippi ja julkinen kuulustelu kirkon kuorissa.<\/p>\n\n\n\n
Ehtoollistutkinnon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto johti kertakaikkisen ehtoollisoikeuden saamiseen. Erityisesti n\u00e4in meneteltiin ensiehtoolliselle valmistuvien nuorten suhteen.<\/p>\n\n\n\n
Siten syntyi luterilainen rippikoulu ja sen p\u00e4\u00e4t\u00f6stilaisuus konfirmaatio.<\/p>\n\n\n\n
On huomattava, ett\u00e4 Luther ei vastustanut konfirmaatiota sin\u00e4ns\u00e4 eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n vanhaa konfirmaatioriitti\u00e4. H\u00e4n hylk\u00e4si konfirmaation sakramenttina, mutta hyv\u00e4ksyi sen seremoniana, joka voi olla hy\u00f6dyllinen, jos se pyhitet\u00e4\u00e4n rukouksella ja Jumalan sanalla.<\/p>\n\n\n\n
Luther ei kuitenkaan n\u00e4yt\u00e4 olleen erityisen kiinnostunut luomaan uutta konfirmaatiok\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4. H\u00e4n ei edes nimitt\u00e4nyt ehtoolliselle valmistuvien kuulustelutilaisuutta konfirmaatioksi. T\u00e4m\u00e4 tapahtui vasta h\u00e4nen seuraajiensa aikana.<\/p>\n\n\n\n
Katekeettisen konfirmaation rinnalla oli olemassa toisen tyyppinen konfirmaatio, jota on luonnehdittu seremoniaaliseksi konfirmaatioksi.<\/p>\n\n\n\n
Siin\u00e4 painopiste ei ole yksinomaan opetuksessa, niin kuin katekeettisessa konfirmaatiossa, vaan my\u00f6s sit\u00e4 seuraavassa juhlassa, josta k\u00e4ytettiin nimityst\u00e4 konfirmaatio.<\/p>\n\n\n\n
Ruotsi-Suomessa uskonpuhdistusta seurasi puhdasoppisuuden aika. T\u00e4ll\u00f6in luotiin kirkossamme kasvatusj\u00e4rjestelm\u00e4, joka s\u00e4ilyi 1800-luvulle asti ja jonka sis\u00e4ll\u00e4 syntyi my\u00f6s suomalainen rippikoulu.<\/p>\n\n\n\n
Panostaminen kasvatukseen n\u00e4kyi opetuksen sis\u00e4lt\u00f6vaatimusten lis\u00e4\u00e4ntymisen\u00e4. Rothoviuksen aikana edettiin uskontunnustuksen, k\u00e4skyjen ja Herran rukouksen osaamisesta V\u00e4h\u00e4 katekismuksen osaamiseen selityksineen. T\u00e4t\u00e4 ei vaadittu vain ehtoolliselle osallistuvilta, vaan my\u00f6s avioliittoon aikovilta ja kummeilta.<\/p>\n\n\n\n
Oppiminen tapahtui ulkolukuna, mutta jo Gezelius vanhemman aikana asetettiin tavoitteeksi sis\u00e4luku ulkoluvun t\u00e4ydennykseksi. Kun opetuksen vaatimukset laajenivat sis\u00e4lukuun, eiv\u00e4t vanhempien taidot en\u00e4\u00e4 riitt\u00e4neet. Lukutaidon opettaminen annettiin lukkarille.<\/p>\n\n\n\n
Lukkarinkoulun jatkeena oli kyl\u00e4koulu, my\u00f6hemmin kiertokoulut ja pit\u00e4j\u00e4nkoulut.<\/p>\n\n\n\n
Mit\u00e4 enemm\u00e4n katekismuksen osaamista korostettiin, sit\u00e4 ongelmallisemmaksi koettiin kuulustelun j\u00e4rjest\u00e4minen. Gezelius vanhemman aikana p\u00e4\u00e4dyttiin suhteellisen pysyv\u00e4\u00e4n ratkaisuun. Opitun kontrolloimisessa liityttiin vanhaan rippik\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Kristinopin taitoja tutkittiin joko ripitysmatkoilla tai kirkossa ennen ehtoollisella k\u00e4ynti\u00e4. Ripitysmatkoista kehittyi kinkerit.<\/p>\n\n\n\n
Opitun kontrollointia helpotti ratkaisevasti rippikirjojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto Gezelius vanhemman aikana. Juuri rippikirjojen pito sitoi yhteen eri tilanteissa tapahtuvan kristinopin taidon kontrolloinnin ja liitti eri opetustilanteet ja kuulustelut yhten\u00e4iseksi kasvatusj\u00e4rjestelm\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n
Gezelius pyrki erottamaan katekismuksen kuulustelun ja ripin toisistaan, koska edellinen helposti h\u00e4iritsi j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Rippikirjat tekiv\u00e4t kuulustelun ripiss\u00e4 tarpeettomaksi. Rippikirjoista voitiin aina todeta asianomaisen taidot ja tiedot.<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ratkaisu p\u00e4\u00e4tti pitk\u00e4n kaaren kirkon kasvatusj\u00e4rjestelm\u00e4n kehityksess\u00e4, nimitt\u00e4in rippiin liittyv\u00e4n opetuksen. Siit\u00e4 j\u00e4i s\u00e4ilym\u00e4\u00e4n muistona ainoastaan kummallinen nimitys – ”rippikoulu”.<\/p>\n\n\n\n
Rippikoulu kehittyi ensi kertaa ehtoolliselle valmistuvien opetuksesta ja kuulustelusta. N\u00e4ist\u00e4 muodostui v\u00e4hitellen lapsille tarkoitetun perusopetuksen varaan rakentuva kirkollisen opetuksen yl\u00e4aste, joka ei ollut en\u00e4\u00e4 varsinaista kansanopetusta, vaan tietoista valmistautumista ensiehtoolliselle.<\/p>\n\n\n\n
Vanhempien, lukkarien ja kyl\u00e4koulujen opettajien huolehtiman perus- ja alkuopetuksen tavoitteena oli lukutaito ja katekismuksen tekstin hallinta, kun taas papiston vastuulla ollut ensiehtoolliselle valmennus t\u00e4ht\u00e4si tietojen soveltamiseen ja syvent\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n
Ensimm\u00e4isi\u00e4 merkkej\u00e4 uusista rippikouluista rippikoulun nimell\u00e4 l\u00f6ytyy Pohjanmaalta 1730-luvulla. Er\u00e4\u00e4nlaisena kehityksen p\u00e4\u00e4tepisteen\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 Turun tuomiokapitulin kiertokirjett\u00e4 vuodelta 1740, miss\u00e4 rippikoulu m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin pakolliseksi kaikissa hiippakunnan seurakunnissa.<\/p>\n\n\n\n
Edell\u00e4 olevat tiedot ovat otteita teoksesta \u201dKartalla \u2013 rippikouluty\u00f6n k\u00e4sikirja\u201d (Jarkko Sepp\u00e4l\u00e4: Rippikoulun ja konfirmaation kehitys.); kts. my\u00f6s Jarkko Sepp\u00e4l\u00e4: Konfirmaation tarkoitus ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6. Helsingin yliopiston k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen teologian laitos. Uskonnonpedagogiikan julkaisuja B 15\/1987. Helsinki 1987))<\/p>\n\n\n\n
Kasteopetus Rippikoulu on kirkon kasteopetusta. Sen paikka on kirkkomme kahden sakramentin, kasteen ja ehtoollisen j\u00e4nnev\u00e4liss\u00e4. Kasteopetus ajankohtaistaa kasteen merkityksen ihmiselle. N\u00e4in rippikoulussa ihminen on kasvokkain uskonsa perustapahtuman kanssa. Rippikoulun pitk\u00e4 historia Suomalaisella rippikoululla on pitk\u00e4t perinteet. Se on itse asiassa uskonpuhdistuksen lapsi, vaikka sill\u00e4 on juurensa viel\u00e4 kauempana kirkon aikaisemmassa opetustraditiossa. Alkukirkosta l\u00e4htien seurakunnan j\u00e4seniksi […]<\/p>\n","protected":false},"author":23,"featured_media":37641,"parent":39956,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"template-text-page-sidebar.php","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"727,722,719","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"class_list":["post-39973","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\n