Piispainkokous on hiippakuntia kaitsevien piispojen yhteisty\u00f6elin.<\/p>\n\n\n\n
Apostolien tekojen 15. luku kuvaa, kuinka apostolit ja vanhimmat kokoontuivat k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n kirkon uskoon ja oppiin liittyvi\u00e4 asioita. Tuolloin ajankohtaisena kysymyksen\u00e4 oli se, pit\u00e4isik\u00f6 kristityiksi k\u00e4\u00e4ntyneet pakanat ymp\u00e4rileikata ja velvoittaa noudattamaan Mooseksen lakia.
Apostolisen opetusviran perustalle muotoutui ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosisatoina piispan virka. Jo varhain alettiin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 my\u00f6s piispojen alueellisia kokoontumisia, jollaiset ovat jatkuneet eri muodoissaan aina nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti.
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa nykymuotoinen piispainkokous alkoi kehitty\u00e4 1800-luvun loppupuolella. Suomen evankelis-luterilainen kirkko sai oman kirkkolain vuonna 1869 ja samalla oman lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6elimen eli kirkolliskokouksen. Kirkon omaa keskushallintoa ryhdyttiin rakentamaan siten, ett\u00e4 alkuna olivat silloisten piispojen ep\u00e4viralliset kokoontumiset.<\/p>\n\n\n\n
Nykymuotoinen piispainkokous perustettiin 1908<\/p>\n\n\n\n
Piispainkokous perustettiin nykyist\u00e4 muistuttavassa kokoonpanossa vuonna 1908. Sen alkuper\u00e4inen tarkoitus oli toimia piispojen ja tuomiokapitulien neuvotteluelimen\u00e4, mit\u00e4 se tekee tietyss\u00e4 mieless\u00e4 edelleenkin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n syist\u00e4 sille kuitenkin kasaantui my\u00f6s hallinnollisia teht\u00e4vi\u00e4, jotka liittyiv\u00e4t kirkolliskokouksen valmisteluihin.
Kirkon keskushallinnon muutoksissa piispainkokouksen teht\u00e4v\u00e4t ja kokoonpano ovat vaihdelleet, mutta sen perusluonne on pysynyt jotakuinkin samana: kyse on episkopaalisesta eli kirkkoa hengellisesti johtavien piispojen muodostamasta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoelimest\u00e4, joka on vuorovaikutussuhteessa synodaaliseen eli pappien ja maallikkoedustajien muodostamaan kirkolliskokoukseen. Viimeksi mainittu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ylint\u00e4 valtaa Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa, mutta piispainkokouksella on oma itsen\u00e4inen hengellinen ja hallinnollinen roolinsa.<\/p>\n\n\n\n
Piispainkokouksella runsaasti erilaisia teht\u00e4vi\u00e4 <\/p>\n\n\n\n
Nyky\u00e4\u00e4n piispainkokoukselle kuuluu runsaasti erilaisia teht\u00e4vi\u00e4 ja se on profiloitunut kirkossa ennen kaikkea kirkon uskoa, oppia ja etiikkaa koskevien kysymysten k\u00e4sittelyyn. Piispainkokouksen ollessa virallinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoelin muuhun piispojen v\u00e4liseen yhteisty\u00f6h\u00f6n voidaan viitata piispojen kollegiona. Piispojen kollegio on vuosikymmenten varrella antanut erilaisia kannanottoja ja tehnyt erilaisia aloitteita, mutta n\u00e4m\u00e4 ovat luonteeltaan ennemmin hengellist\u00e4 johtamista kuin kirkon hallinnon p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Viimeksi mainittua varten on olemassa piispainkokous.
Piispainkokouksen historiasta l\u00e4hemmin Heikki-Tapio Nieminen: Piispainkokous – Piispainkokouksen synty, teht\u00e4v\u00e4t ja toiminta 1908-2008 (2008)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Piispainkokous on hiippakuntia kaitsevien piispojen yhteisty\u00f6elin.<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":37641,"parent":38499,"menu_order":1,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"template-text-page-sidebar.php","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"727,722,719","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"class_list":["post-38506","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\n