Osallisuus on keskeinen toimintaa ohjaava n\u00e4k\u00f6kulma kirkon varhaiskasvatuksessa. Ihmisen identiteetti, minuus, kasvaa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Minuuden ydin muodostuu siit\u00e4 kokemuksesta, jonka lapsi saa itsest\u00e4\u00e4n suhteessa muihin. <\/p>\n\n\n\n
Varhaiskasvatuksessa voidaan tarjota yhteis\u00f6, jossa lapsi voi kehitty\u00e4 omassa tahdissaan muiden vuorovaikutuksella ja tuella. N\u00e4in ajattelu ja toiminta kehittyv\u00e4t rikkaammin kuin yksin.\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n
Osallisuutta on lapsen my\u00f6nteinen kokemus kuulluksi ja n\u00e4hdyksi tulemisesta. Se rakentuu vuorovaikutuksessa lapsen, h\u00e4nen perheens\u00e4 ja kasvattajien v\u00e4lill\u00e4, ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jossa kaikkien aloitteisiin, n\u00e4kemyksiin ja mielipiteisiin suhtaudutaan arvostavasti. Todellinen osallisuuden kokemus syntyy, kun lapsi tuntee omien ajatustensa olevan merkityksellisi\u00e4 ja vaikuttavan h\u00e4nen omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Kasvattajan valinnoilla on keskeinen vaikutus siihen, toteutuuko osallisuuden kokemus lapsiryhm\u00e4ss\u00e4. Miten rakentaa sellainen toimintailmapiiri ja sellaiset menetelm\u00e4t, joilla kaikki tuntevat kuuluvansa joukkoon, tulevansa ymm\u00e4rretyiksi ja voivansa vaikuttaa? Miten synnytt\u00e4\u00e4 sellainen kohtaamisen ilmapiiri, jossa niin lapset yksil\u00f6in\u00e4 kuin kasvattajat kokevat olevansa turvallisessa ja ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4? <\/p>\n\n\n\n
Varhaiskasvatuksessa osallisuutta vahvistetaan tietoisesti valittujen toimintatapojen ja rakenteiden kautta. Menetelmin\u00e4 ovat muun muassa lasten sensitiivinen kohtaaminen sek\u00e4 lasten ja vanhempien aktiivinen rooli toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. <\/p>\n\n\n\n
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 osallisuuden toteuttaminen l\u00e4htee lapsen ja lapsiryhm\u00e4n kuuntelemisesta. Havainnoimalla lapsen omaehtoista toimintaa ja keskustelemalla h\u00e4nen kanssaan p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n h\u00e4nen senhetkisen kiinnostuksensa ytimeen. <\/p>\n\n\n\n
Osallisuuden kokemukseen kuuluu ilo ja halu sitoutua toimintaan tai ryhm\u00e4\u00e4n. T\u00e4lle ajattelulle rakentuu my\u00f6s varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin ydin, oppiva yhteis\u00f6, joka koostuu sek\u00e4 aikuisista ett\u00e4 lapsista. Jokaisen ajatukset ja pohdinnat ovat kokonaisuuden kannalta t\u00e4rkeit\u00e4, jokainen on omien kokemustensa ja havaintojensa asiantuntija. <\/p>\n\n\n\n
Lapsen oma tahto asioiden omaksumiseen onkin oppimisen mielekkyyden kannalta ratkaiseva tekij\u00e4. Tahto syntyy motivoituneisuudesta. Se puolestaan syttyy aidosta kiinnostuksesta. Lasten kiinnostuksen kohteiden havainnoinnin tarpeellisuutta ei olekaan vaikea perustella. Kiinnostus on liima, joka kiinnitt\u00e4\u00e4 lapsen innostumaan, ottamaan selv\u00e4\u00e4, kehittym\u00e4\u00e4n ja oppimaan. <\/p>\n\n\n\n
Kasvattajan n\u00e4k\u00f6kulmasta ty\u00f6 kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muuttuu silloin, kun lapsi n\u00e4hd\u00e4\u00e4n aktiivisena ja taitavana oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 osaajana. Mik\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 on kasvattajalla, joka vaihtuu asiantuntijasta rinnalla ihmettelij\u00e4ksi? Mihin aikuista en\u00e4\u00e4 tarvitaan, jos lapset p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t kaikesta? Mit\u00e4 tapahtuu toiminnan tavoitteille ja sis\u00e4lt\u00f6alueille, jos pikkutarkoista etuk\u00e4teissuunnitelmista luovutaan? <\/p>\n\n\n\n
Lapsen toimijuutta arvostava aikuinen on innostunut, tietoa ker\u00e4\u00e4v\u00e4, analysoiva ja ennakoiva kasvattaja. Yhdess\u00e4 ryhm\u00e4n kanssa h\u00e4n selvitt\u00e4\u00e4 asioita, tutkii ja kyseenalaistaa. Kasvattajan ty\u00f6n perustana on tieto siit\u00e4, miss\u00e4 vaiheessa lapsi on psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen kehityksens\u00e4 alueella. T\u00e4t\u00e4 tietoa tarvitaan lapsen aloitteiden k\u00e4sittelyss\u00e4, jotta voidaan tukea lasta h\u00e4nen tarvitsemallaan kasvun alueella. <\/p>\n\n\n\n
Lapsista l\u00e4hteneet aloitteet ovat yleens\u00e4 syntyneet suuren innostuksen saattelemina. Kasvattajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on saada lapsen ajatus lentoon ja vied\u00e4 kiinnostusta eteenp\u00e4in muille lapsille. Mik\u00e4 lapsia k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 aiheessa kiinnostaa? Mit\u00e4 he jo tiet\u00e4v\u00e4t, millaisia ennakkok\u00e4sityksi\u00e4 heill\u00e4 on? Tietoa voi ker\u00e4t\u00e4 seuraamalla lasten v\u00e4list\u00e4 keskustelua ja leikki\u00e4, kuvaamalla ja kirjaamalla yl\u00f6s heid\u00e4n ajatuksiaan, jotka syntyv\u00e4t sek\u00e4 spontaanisti ett\u00e4 suoraan kysytt\u00e4ess\u00e4 tai saduttamalla heit\u00e4 teemaan liittyen. Heit\u00e4 voi pyyt\u00e4\u00e4 piirt\u00e4m\u00e4\u00e4n, maalaamaan, muovailemaan ajatuksiaan tai tarjota medialeikin keinoja oman luovuuden rikastuttamiseen. <\/p>\n\n\n\n
Lasten antamat vinkit \u2013 kysymykset, huumori, tutkimisen kohteet, leikkien teemat \u2013 ovat kasvattajalle sit\u00e4 tietoa, jonka p\u00e4\u00e4lle h\u00e4n rakentaa pedagogisen ty\u00f6skentelyns\u00e4. Se vaatii enemm\u00e4n joustavuutta ja tilannetajua kuin valmiiden toimintahetkien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ottaminen. Toisaalta kyseess\u00e4 on hyvin yksityinen ohjaustapa, ainutkertaista oppimiseen saattelua ainutkertaiselle ihmiselle. V\u00e4lineeksi sopii vaikkapa projektity\u00f6skentely, jossa on mahdollista k\u00e4sitell\u00e4 lapsia kiinnostavia asioita laajasti ja kiinnostavasti. Sit\u00e4 toteutettaessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, miss\u00e4 vaiheessa lapset ovat ajattelussaan ja vied\u00e4 suunnitelmia tietoisesti ja aktiivisesti eteenp\u00e4in, auttaa lapsia eteenp\u00e4in tarjoamalla ehk\u00e4 uutta ajatusten polkua tai ideaa, auttaa heit\u00e4 oppia oppimaan. <\/p>\n\n\n\n
Osallisuutta vahvistava pedagogiikka ei ole lasten itsevaltaisuutta eik\u00e4 tarkoita aikuisen vet\u00e4ytymist\u00e4 h\u00e4nelle kuuluvasta vastuusta. Osallisuus on kuulumista porukkaan, aktiivista vaikuttamista itse\u00e4 koskeviin asioihin sek\u00e4 iloitsemista mahdollisuudesta vastavuoroisuuteen. Se edellytt\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 toimimisen s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen harjoittelua ja itses\u00e4\u00e4telyn kehittymist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Kasvattajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on omalla osaamisellaan ja esimerkill\u00e4\u00e4n auttaa lasta hankkimaan yhdess\u00e4 toimimisen taitoja. Kasvattajat ovat osa ryhm\u00e4\u00e4, samanlaisia vuorovaikutuksen osasia kuin lapsetkin, mutta vastuussa siit\u00e4. N\u00e4in kaikki voivat saavuttaa osallisuuden kokemuksen sek\u00e4 iloa yhdess\u00e4 toimimisesta. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kirkon varhaiskasvatus ja osallisuus<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":156428,"parent":165545,"menu_order":4,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"template-text-page-sidebar.php","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"141191,141092,141116,126401,136064,141112","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"class_list":["post-166670","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\n