<\/p>\n\n\n\n
Suruprosessiin kuuluu erilaisia vaiheita. T\u00e4ll\u00e4 sivulla k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi sit\u00e4, miten opettaja voi auttaa luokkansa oppilaita suruprosessin l\u00e4pik\u00e4ymisess\u00e4 esimerkiksi kuolemantapauksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n
Kuolemantapauksen sattuessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 oppilaat saavat olla p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 huomioimisesta. Vakituinen istuinpaikka on luonteva poissaolon symboli. Sille voidaan asettaa kukkasia, liina tai piirroksia. Kynttil\u00e4nvalolla on voimakas symbolinen merkitys. Muistokynttil\u00e4n sytytt\u00e4minen ilment\u00e4\u00e4 surua ja kaipausta.<\/p>\n\n\n\n
Opettajan teht\u00e4v\u00e4 on kanavoida oppilaiden surua konkreettisella tavalla. Symboliset tavat ilmaisevat suoraan sisimpi\u00e4 tunteita ja ajatuksia ja j\u00e4sent\u00e4\u00e4 niit\u00e4. Niill\u00e4 on on helpottava vaikutus.<\/p>\n\n\n\n
Keskustelumalli on osoittautunut toimivaksi vaikeissa tapauksissa. Aikaa tulee varata v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksoistunti, jonka aikana keskustelu on pyritt\u00e4v\u00e4 saamaan p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. Mik\u00e4li mahdollista keskustelun ajan kaikki pysyv\u00e4t luokassa koko ajan. Opettajan kannalta vastuun kantaminen yksin voi olla raskasta, joten yhteisty\u00f6 jonkin toisen opettajan kanssa on suositeltavaa. Jos koulussa on kriisi- tai oppilashuoltoty\u00f6ryhm\u00e4, siit\u00e4 on hyv\u00e4 olla j\u00e4sen paikalla.<\/p>\n\n\n\n
Keskustelutilaisuus voi rakentua seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n
Avauksen aikana kerrotan, mit\u00e4 l\u00e4hituntien aikana tapahtuu ja miksi. Painotetaan puhumisen t\u00e4rkeytt\u00e4, koska se auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n tapahtunutta. Aluksi puhuminen \u201dtuntuu kipe\u00e4lt\u00e4\u201d,keskustelun p\u00e4\u00e4sty\u00e4 alkuun, tilanne lievittyy.<\/p>\n\n\n\n
Tosiasioita k\u00e4sitelt\u00e4ess\u00e4 oppilaat saavat kertoa miten, kenelt\u00e4 ja miss\u00e4 he saivat tiet\u00e4\u00e4 tapahtuneesta. T\u00e4m\u00e4 auttaa luomaan kokonaisk\u00e4sityksen ja antaa tilaisuuden oikoa v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Keskusteltaessa selvi\u00e4\u00e4, onko asia koskettanut joitakin oppilaita enemm\u00e4n kuin muita. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 mahdolliset j\u00e4lkivaikutukset.<\/p>\n\n\n\n
My\u00f6s luokan opettaja kertoo omat tietonsa. H\u00e4nen on hyv\u00e4 hankkia tarpeelliset tiedot tapahtuman kulusta ja mahdollisista syist\u00e4. Joskus voidaan pyyt\u00e4\u00e4 poliisin tai jonkun muun kertomaan suoraan asiasta oppilaille. Oppilaiden konkreettisen tiedon tarve on suuri, muta usein aikuiset aliarvioivat sit\u00e4. Traumaattisen tapahtuman j\u00e4lkeen on puututtava huhuihin ja virheellisiin k\u00e4sityksiin, muuten ns. \u201dtuskatartunta\u201d levi\u00e4\u00e4 kulovalkean tavoin. Jos tapausta k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n lehdiss\u00e4, on hyv\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 yhdess\u00e4 l\u00e4pi lehtileikkeit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska lehtien kertomukset pit\u00e4v\u00e4t vain osittain yht\u00e4 sen kanssa, mit\u00e4 oppilaat ovat kuulleet ja n\u00e4hneet.<\/p>\n\n\n\n
Kun oppilailta kysyt\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 he ajattelivat kuullessaan tapahtuneesta, he esitt\u00e4v\u00e4t automaattisesti kertomuksen reaktioistaan ja vaikutelmistaan. T\u00e4m\u00e4n vuoksi ajattelu ja reaktiovaiheen erottaminen toisistaan on vaikeaa. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 esim. kysymyksi\u00e4: \u201dMilt\u00e4 sinusta tuntui, kun sait tiet\u00e4\u00e4 asiasta?\u201d, koska ne pikemminkin ehk\u00e4isev\u00e4t kuin auttavat keskustelua. Parempi olisi kysy\u00e4 esim. \u201dMik\u00e4 tuntui sinusta pahimmalta\u201d.<\/p>\n\n\n\n
Jos oppilaat ovat joutuneet kuolemantapauksen silminn\u00e4kij\u00f6iksi, heid\u00e4n on saatava purkaa vaikutelmiaan ja ajatuksiaan sanoin. Jos havainnot k\u00e4yd\u00e4\u00e4n yksityiskohtaisesti l\u00e4pi, ne menett\u00e4v\u00e4t pahimman ter\u00e4ns\u00e4. Jos purkamista ei synny spontaanisti, heilt\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n suoraan esim. :\u201dKuuliko joku h\u00e4nen huutonsa, kun bussi ajoi h\u00e4nen ylitseen\u201d. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada selville my\u00f6s oppilaiden fyysiset reaktiot kuten vapina, pahoinvointi, hengenahdistus jne.<\/p>\n\n\n\n
Oppilaiden kertoessa vaikutelmistaan ja reaktioistaan, opettajan ei pid\u00e4 sanoa esim. \u201dNiin, se on ihan normaalia\u201d, vaan on parempi kysy\u00e4: \u201dKokiko joku muu samalla tavalla\u201d. Oppilaiden on hyv\u00e4 huomata, ett\u00e4 heid\u00e4n reaktionsa ovat samansuuntaisia.<\/p>\n\n\n\n
Reaktiovaiheen aikana oppilaat voivat kertoa, miten he reagoivat sill\u00e4 hetkell\u00e4, milt\u00e4 tuntui my\u00f6hemmin, miten y\u00f6 meni, milt\u00e4 tuntuu nyt. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 voidaan ottaa puheeksi suru, kaipaus, avuttomuus, ahdistus. Oppilaita kannustetaan puhumaan unistaan ja peloistaan, itsehillinn\u00e4n menett\u00e4misen pelosta jne.<\/p>\n\n\n\n
Kokemus on osoittanut, ett\u00e4 ajattelu- ja reaktiovaihe vaativat eniten aikaa. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 lapset ja nuoret ovat huolehtivaisia ja kunnioittavat toisiaan, he osaavat olla yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4 ja antaa tukea. Opettajan teht\u00e4v\u00e4 on saada oppilaiden luontainen my\u00f6t\u00e4tunto esiin. Oppilaita rohkaistaan huolehtimaan toisistaan kriisitilanteessa.<\/p>\n\n\n\n
Informaatiovaiheen aikana opettaja ker\u00e4\u00e4 yhteen oppilaiden esiintuomat aiheet. H\u00e4n tuo esiin heid\u00e4n ajatustensa ja reaktioidensa yhdenmukaisuuden sek\u00e4 painottaa reaktioiden normaaliutta. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa h\u00e4n kertoo lis\u00e4ksi, kuinka ihmiset tavallisesti reagoivat t\u00e4llaisten tapausten j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n
On tarpeen sanoa, ettei kenenk\u00e4\u00e4n tarvitse reagoida jollakin m\u00e4\u00e4r\u00e4tyll\u00e4 tavalla ollakseen normaali. Voidakseen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 reaktioitaan j\u00e4lkeenp\u00e4in, oppilaiden on hyv\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 traumaattinen kuolemantapaus saattaa vaikuttaa muistiin ja keskittymiseen ja ett\u00e4 tapaus voi py\u00f6ri\u00e4 ajatuksissa viikkojen, jopa kuukausien ajan.<\/p>\n\n\n\n
Informaatiovaiheen aikana oppilaille voi antaa my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n neuvoja siit\u00e4, miten he voisivat oppia ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n tapahtunutta paremmin:<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4sitellyist\u00e4 aiheista tehd\u00e4\u00e4n yhteenveto ja suunnitellaan my\u00f6hempi\u00e4 tapahtumia. Luokka voi keskustella siit\u00e4, mit\u00e4 hautajaisten aikana tehd\u00e4\u00e4n jne. Jos oppilas tai opettaja on kuollut \u00e4killisesti, tarvitaan todenn\u00e4k\u00f6isesti useampia keskusteluja. Oppilaiden voidaan antaa lis\u00e4ksi ilmaista suruaan eri oppituntien yhteydess\u00e4 esim. maalaten, piirt\u00e4en laulaen, etsien sopivia runoja jne.<\/p>\n\n\n\n
Lopuksi oppilailta kysyt\u00e4\u00e4n, j\u00e4ik\u00f6 joku asia mietitytt\u00e4m\u00e4\u00e4n tai ep\u00e4selv\u00e4ksi tai mit\u00e4 mielt\u00e4 he olivat keskustelusta. Tavallisesti oppilaan on helpompi palata kouluty\u00f6h\u00f6n, kun h\u00e4n on saanut puhuaasiasta. Opettaja voi rohkaista oppilaita tulemaan puheilleen my\u00f6hemminkin, jos he tuntevat tarvetta keskustella.<\/p>\n\n\n\n
Puhe on t\u00e4rkein ilmaisukeino autettaessa oppilaita traumaattisen kokemuksen l\u00e4pi. Kuitenkin my\u00f6s muut ilmaisun keinot ovat t\u00e4rkeit\u00e4 etenkin mit\u00e4 nuoremmista oppilaista on kysymys. Sopivan kirjan lukeminen tai runot voivat olla toisinaan hyvi\u00e4 keskustelun l\u00e4ht\u00f6kohtia. Ala-asteella kannattaa harkita my\u00f6s hautajaisten demonstrointia. N\u00e4yttelemisen kautta tapahtumat voidaan luoda jak\u00e4sitell\u00e4 uudelleen. Laulujen kautta traumaattiset kokemukset saadaan hallintaan ja ne v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t avuttomuuden tunnetta.<\/p>\n\n\n\n
Luova toiminta ja ei-verbaalinen ilmaisu lievitt\u00e4v\u00e4t j\u00e4nnityst\u00e4, samalla kun ne tarjoavat konkreettisen purkautumistien ajatuksille ja tunteille. Erilaiset puolustusmekanismit, jotka muuten est\u00e4v\u00e4t tuskallisten kokemusten k\u00e4sittely\u00e4, eiv\u00e4t juurikaan vaikuta n\u00e4ihin toimintamuotoihin.<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4ynti kuolinpaikalla on my\u00f6s yksi tapa k\u00e4sitell\u00e4 tapahtunutta esim. liikenneonnettomuuden tai v\u00e4kivallanteon j\u00e4lkeen. Silm\u00e4kk\u00e4in asettuminen todellisuuden kanssa pakotta kohtaamaan tapahtuneen ja k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n sit\u00e4. Jos koulutoverit kokoontuvat yhdess\u00e4 kuolinpaikalle, he voivat ilmaista suruaan konkreettisesti laskemalla esim. kukkia tai sytytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kynttil\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Osa oppilaista haluaa tavata kuolleen toverinsa vanhemmat. T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 vanhemmissa sekavia tunteita. Vierailu voi tuntua hyv\u00e4lt\u00e4, mutta se tuntuu my\u00f6s pahalta, koska se muistuttaa lapsesta, jota ei en\u00e4\u00e4 ole.<\/p>\n\n\n\n
Kummallekin osapuolelle on tavallisesti hyv\u00e4, jos yhteydenpitoa voidaan jatkaa. Opettajan on hyv\u00e4 ottaa etuk\u00e4teen yhteytt\u00e4 vanhempiin ja tiedustella heid\u00e4n mielipidett\u00e4\u00e4n oppilaiden vierailusta.<\/p>\n\n\n\n
Oppilaan kuollessa opettajat ovat usein ep\u00e4varmoja siit\u00e4, miten aktiivisesti heid\u00e4n tulisi olla yhteydess\u00e4 perheeseen. Monet ajattelevat sen vain lis\u00e4\u00e4v\u00e4n vanhempien taakkaa. Toiset eiv\u00e4t oikein tied\u00e4, mit\u00e4 heid\u00e4n pit\u00e4isi sanoa tai tehd\u00e4 ja odottavat niin kauan, ett\u00e4 yhteydenotto tuntuu lopulta ep\u00e4luontevalta.<\/p>\n\n\n\n
Kokemukset kuitenkin osoittavat, ett\u00e4 vanhemmat arvostavat suuresti opettajan k\u00e4ynti\u00e4 ja keskustelua h\u00e4nen kanssaan. Opettajan teht\u00e4v\u00e4 on ilmaista my\u00f6t\u00e4tuntonsa, mutta h\u00e4n voi samalla valmistella vanhempia mahdolliseen oppilaiden osallistumiseen hautajaisiin. T\u00e4llainen vierailu on paras tehd\u00e4 muutama p\u00e4iv\u00e4 kuoleman j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n
Kodin ja koulun v\u00e4linen suhde on etenkin silloin t\u00e4rke\u00e4, jos perheest\u00e4 k\u00e4y muita lapsia samaa koulua.<\/p>\n\n\n\n
Valitettavasti usein surevien lasten koulun ja opettajien taholta saama ymm\u00e4rrys on ollut puutteellista. Koulussa ei aina ymm\u00e4rret\u00e4 surureaktioiden pitk\u00e4aikaisiakin vaikutuksia. Oireiden ilmetess\u00e4 hyv\u00e4 keskusteluyhteys on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Jos jotain kuolleesta muistuttavaa aiotaan siirt\u00e4\u00e4 pois, sen on tapahduttava yksiss\u00e4 tuumin luokan kanssa ja mieluummin oppilaat itse huolehtivat poistamisen.<\/p>\n\n\n\n
Lukuvuoden p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 oppilaan kuolema on huomioitava. Esim. luokanvalvoja tai uskonnonopettaja pit\u00e4\u00e4 lyhyen puheen tai joku oppilas lausuu runon.<\/p>\n\n\n\n
Mahdollisuuksien mukaan vainajaa muistellaan h\u00e4nen syntym\u00e4 \u2013 ja kuolinp\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Jos joku oppilas on menett\u00e4nyt toisen tai molemmat vanhempansa, opettajan on huolehdittava siit\u00e4, ett\u00e4 \u00e4itien \u2013 ja is\u00e4np\u00e4iv\u00e4n yhteydess\u00e4 h\u00e4n ei tunne itse\u00e4\u00e4n ulkopuoliseksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Suruprosessiin kuuluu erilaisia vaiheita. T\u00e4ll\u00e4 sivulla k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi sit\u00e4, miten opettaja voi auttaa luokkansa oppilaita suruprosessin l\u00e4pik\u00e4ymisess\u00e4 esimerkiksi kuolemantapauksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"parent":133345,"menu_order":1,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"template-text-page-sidebar.php","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"135954,136125,141200,156452,126401,135949","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"class_list":["post-157839","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\n