{"id":141426,"date":"2024-08-07T10:34:08","date_gmt":"2024-08-07T07:34:08","guid":{"rendered":"https:\/\/evl.fi\/plus\/?page_id=141426"},"modified":"2024-08-07T11:10:19","modified_gmt":"2024-08-07T08:10:19","slug":"papin-ilmoitusvelvollisuus","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/evl.fi\/plus\/seurakuntaelama\/turvallinen-seurakunta\/henkisesti-ja-sosiaalisesti-turvallinen-seurakunta\/rippisalaisuus-ja-vaitiolovelvollisuus-kirkossa\/papin-ilmoitusvelvollisuus\/","title":{"rendered":"Papin ilmoitusvelvollisuus"},"content":{"rendered":"\n

Papin todistamisvelvollisuus<\/h2>\n\n\n\n
\"Kuvassa<\/figure>\n\n\n\n

Suomessa on voimassa yleinen todistamisvelvollisuus, jonka mukaan henkil\u00f6ll\u00e4 on velvollisuus kutsuttaessa tulla todistajaksi. T\u00e4h\u00e4n velvollisuuteen on laissa s\u00e4\u00e4detty joitakin poikkeuksia. Totuuden selvitt\u00e4miseksi k\u00e4ytett\u00e4vien toimenpiteiden tulee olla oikeudenmukaisia ja oikeassa suhteessa niihin hy\u00f6tyihin, joita niill\u00e4 saavutetaan, jotta totuuden selvitt\u00e4misest\u00e4 olisi ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 yhteiskunnalle.  <\/p>\n\n\n\n

Totuuden selvitt\u00e4minen ja oikea tuomio edist\u00e4v\u00e4t kansalaisten luottamusta oikeuslaitokseen, mutta toisaalta voimakkaasti yksityisyytt\u00e4 loukkaavat selvitt\u00e4miskeinot heikent\u00e4v\u00e4t luottamusta. Kielloilla, joilla rajoitetaan totuuden tutkimista, suojataan arvoja. Esimerkiksi todistamiskielloissa on ratkaistava, mitk\u00e4 arvot ovat niin t\u00e4rkeit\u00e4, ett\u00e4 niit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 suojata jopa totuuden periaatteen kustannuksella. T\u00e4llaisina arvoina on pidetty valtionetua, kansantaloudellisia intressej\u00e4, eettisi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kohtia, luottamussuojaa, virkaetuja ja humanit\u00e4\u00e4risi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kohtia. <\/p>\n\n\n\n

Todistamiskiellon rikkomisella aiheutettava oikeushyv\u00e4n loukkaus saattaa olla oikeusj\u00e4rjestykselle paljon haitallisempi kuin alkuper\u00e4inen oikeushyv\u00e4n loukkaus (esimerkiksi tapahtunut rikos), joka on oikeudenk\u00e4ynnin kohteena. T\u00e4llaisilla todistamiskielloilla on siten t\u00e4rke\u00e4 suojeluteht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Oikeudenk\u00e4ymiskaaren (OK) 17 luvun 16 \u00a7:ss\u00e4 todetaan, ett\u00e4 vaitiolovelvollisuudesta Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa ja Suomen ortodoksisessa kirkossa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n erikseen. Kirkkolain 7 luvun 9 \u00a7:n 2 momentin mukaan, kun pappia kuullaan todistajana, h\u00e4n ei saa ilmaista sit\u00e4, mit\u00e4 yksityisess\u00e4 ripiss\u00e4 tai sielunhoidossa on h\u00e4nelle uskottu. <\/p>\n\n\n\n

Kun pappia kuulustellaan todistajana, h\u00e4n ei saa ilmaista sit\u00e4, mit\u00e4 yksityisess\u00e4 ripiss\u00e4 tai sielunhoidossa h\u00e4nelle on uskottu tai edes sit\u00e4, kuka h\u00e4nelle on uskoutunut. Vaikka oikeudenk\u00e4ymiskaaressa mainitaan vain pappi, lainkohtaa sovelletaan my\u00f6s virassa olevaan lehtoriin.  <\/p>\n\n\n\n

\n
\n\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n

<\/h2>\n

Vaitiolovelvollisuuden sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja laajuutta tarkasteltaessa on huomattava, ett\u00e4 vaitiolo koskee luonnollisesti vain seikkoja, jotka pappi on saanut tiet\u00e4\u00e4 ripiss\u00e4 tai sielunhoidossa. Rippisalaisuuden mukainen vaitiolovelvollisuus ei kosketa siis kaikkia papin kanssa k\u00e4yt\u00e4vi\u00e4 keskusteluja. Pappi voi ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n k\u00e4yd\u00e4 keskusteluja, jotka eiv\u00e4t ole rippi\u00e4 tai sielunhoitoa.\n<\/p>\n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n

\n
\n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n \n <\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Oikeudenk\u00e4ymiskaaren 17 luvun 23 \u00a7:ss\u00e4<\/a> s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 henkil\u00f6n, joka kielt\u00e4ytyy todistamasta, on ilmoitettava kielt\u00e4ytymisens\u00e4 peruste.  <\/p>\n\n\n\n

Oikeudenk\u00e4ymiskaaren 17 luvun 12 \u00a7:n<\/a> mukaan vaitiolovelvollisuus est\u00e4\u00e4 virkamiehen, julkisyhteis\u00f6n ty\u00f6ntekij\u00e4n, julkista valtaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n, julkista luottamusteht\u00e4v\u00e4\u00e4 hoitavan taikka muun, joka on viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 23 \u00a7:n\u202f<\/a>nojalla on vaitiolovelvollinen sellaisten asiakirjojen k\u00e4yt\u00f6n todisteena, jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja. Kirkkolain 8 luvun 1 \u00a7:n 2 momentin 3 kohdan<\/a> mukaan oikeuteen saada tieto ja muuhun henkil\u00f6tietojen luovuttamiseen viranomaisen henkil\u00f6rekisterist\u00e4 sovelletaan muutoin, mit\u00e4 viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetussa laissa\u202fs\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

Vaitiolovelvollisuuden sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja laajuutta tarkasteltaessa on huomattava, ett\u00e4 vaitiolo koskee luonnollisesti vain seikkoja, jotka pappi on saanut tiet\u00e4\u00e4 ripiss\u00e4 tai sielunhoidossa. Rippisalaisuuden mukainen vaitiolovelvollisuus ei kosketa siis kaikkia papin kanssa k\u00e4yt\u00e4vi\u00e4 keskusteluja. Pappi voi ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n k\u00e4yd\u00e4 keskusteluja, jotka eiv\u00e4t ole rippi\u00e4 tai sielunhoitoa. Esimerkiksi perheneuvonnassa ty\u00f6skentelev\u00e4n papin kanssa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4t keskustelut ovat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti t\u00e4llaisia. Poikkeuksen muodostavat tilanteet, joissa asiakas on toivonut keskustelua nimenomaisesti papin kanssa ja sielunhoidollisen keskustelun muut edellytykset t\u00e4yttyv\u00e4t.  <\/p>\n\n\n\n

Pappi voi kuulla asioita ty\u00f6n ulkopuolella, esimerkiksi silminn\u00e4kij\u00e4n\u00e4, jolloin h\u00e4n tietenkin on todistamisvelvollinen kuten kuka tahansa. Rajanveto-ongelmia voi synty\u00e4 silloin, kun pappi on voinut kuulla asioista yht\u00e4 hyvin yst\u00e4v\u00e4n\u00e4, tuttavana, sukulaisena, naapurina kuin pappinakin. Aina ei ole selv\u00e4\u00e4, onko asiasta kerrottu h\u00e4nelle nimenomaan sen vuoksi, ett\u00e4 h\u00e4n on pappi ja onko keskustelu tarkoitettu luottamukselliseksi. Tutulle papille saattaa olla helpompi kertoa mielt\u00e4 painavista asioista ja viel\u00e4p\u00e4 mieluiten hiukan ep\u00e4virallisessa tilanteessa. T\u00e4ll\u00f6inkin asia on saatettu kuitenkin uskoa nimenomaan papille pappina, yksityisesti ja luottamuksella, jolloin on kyse sielunhoidosta ja siten rippisalaisuuden alaisesta keskustelusta.  <\/p>\n\n\n\n

Jos pappi sattumalta n\u00e4kee rikoksen, ei papin virka tee h\u00e4nest\u00e4 esteellist\u00e4 todistamaan, vaan todistamisvelvollisuus koskee h\u00e4nt\u00e4 kuten muitakin henkil\u00f6it\u00e4. Tulkintatilanteita voi t\u00e4llaisissakin tapauksissa synty\u00e4, mik\u00e4li pappi on alun perin saanut tiet\u00e4\u00e4 asiasta muutoin kuin ripiss\u00e4 tai sielunhoidossa, mutta my\u00f6hemmin asianomainen tulee puhumaan papin kanssa samasta asiasta. Mik\u00e4li n\u00e4in tapahtuu todistusmateriaalin rajoittamistarkoituksessa (esimerkiksi puukottaja huomaa surman n\u00e4hneen ohikulkijan olevan papin virkapuvussa ja menee my\u00f6hemmin ripitt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n samaiselle papille j\u00e4\u00e4v\u00e4t\u00e4kseen todistajan) todistamiskieltoa ei synny, koska vaitiolovelvollisuutta ei saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4kseen lainvastaisiin tarkoitusperiin. <\/p>\n\n\n\n

Tilanne on tulkinnanvaraisempi, jos pappi kuulee sattumalta alaisensa solvaavan toista ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 ja my\u00f6hemmin samainen ty\u00f6ntekij\u00e4 tulee vilpitt\u00f6m\u00e4sti keskustelemaan vaikeasta ty\u00f6ilmapiirist\u00e4 sielunhoidollisesti. Voiko pappi tuolloin todistaa mahdollisessa kunnianloukkausoikeudenk\u00e4ynniss\u00e4? Pappi ei voi todistaa sielunhoidon yhteydess\u00e4 esille tulleista seikoista, mutta sit\u00e4 ennen sattumalta kuulemastaan tai n\u00e4kem\u00e4st\u00e4\u00e4n kyll\u00e4kin eli niist\u00e4 seikoista, joita h\u00e4n ei ole saanut tietoonsa ripiss\u00e4 tai sielunhoidossa. N\u00e4in siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 pappi on voinut kuulla samoista asioista uudelleen sielunhoidon yhteydess\u00e4. On my\u00f6s huomattava, ett\u00e4 esihenkil\u00f6n vastuuseen kuuluu puuttua ty\u00f6paikalla tapahtuvaan h\u00e4irint\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

Vaitiolovelvollisuus kattaa todistajana toimimisen esitutkintavaiheessa, siviili-, hallinto- ja rikosprosessissa sek\u00e4 hallintomenettelyss\u00e4. Kyse on nimenomaan vaitiolovelvollisuudesta eik\u00e4 vaitiolo-oikeudesta. Papilla ei ole valinnan varaa silloin, kun kyseess\u00e4 on rippi tai sielunhoito, toisin kuin esimerkiksi syytetyn l\u00e4hiomaisilla, jotka voivat halutessaan kielt\u00e4yty\u00e4 todistamasta. <\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\n

\n