Suomen valtio ja samalla Suomen evankelis-luterilainen kirkko olivat toisen maailmansodan j\u00e4lkeen melkoisessa kansainv\u00e4lisess\u00e4 paitsiossa. Niinp\u00e4 Suomi p\u00e4\u00e4si vuonna 1945 perustetun YK:n j\u00e4seneksikin vasta vuosikymmenen karanteenin j\u00e4lkeen 1955. Emme saaneet ottaa vastaan my\u00f6sk\u00e4\u00e4n niin sanottua Marshall-apua. Kirkkojen kautta v\u00e4litetty humanitaarinen ja kehitysapu oli kuitenkin sallittua. Apua saatiin etenkin Ruotsista ja Amerikasta, varsinkin amerikansuomalaisilta.<\/p>\n\n\n\n
Kirkkojenv\u00e4list\u00e4 apua Suomeen kanavoimaan perustettiin Kirkon ulkomaanavun edelt\u00e4j\u00e4 Kirkon Apua syyskuussa 1947. Jo aiemmin oli vahvistettu maan sis\u00e4ist\u00e4 diakonista apuvalmiutta tekem\u00e4ll\u00e4 diakoninvirasta pakollinen jokaiselle seurakunnalle 1943 ja perustamalla samana vuonna hallinnolliseksi tueksi Kirkkohallitus. Suomi tuli osaksi kirkkojen kansainv\u00e4list\u00e4 apuverkostoa \u2013 kes\u00e4kuussa 1947 Lundissa alkunsa saaneen Luterilaisen maailmanliiton (LML) perustajaj\u00e4senen\u00e4. Kirkostamme tuli my\u00f6s Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) perustajaj\u00e4sen vuonna 1948.<\/p>\n\n\n\n
Kirkollista kautta saatoimme siis alkaa j\u00e4sentymisen kansainv\u00e4liseen yhteis\u00f6\u00f6n ja toisen maailmansodan kauhujen j\u00e4lkeen perustettuihin rauhaa edist\u00e4viin yhteisty\u00f6elimiin huomattavasti aiemmin kuin valtiollisesti. T\u00e4m\u00e4n voi arvioida olleen kansallisestikin varsin merkityksellist\u00e4. T\u00e4h\u00e4n kokonaisuuteen liittyi viel\u00e4 vuonna 1959 kirkolliseksi sillanrakentajaksi kylm\u00e4n sodan jakamaan Eurooppaan perustettu Euroopan kirkkojen konferenssi (EKK), jonka perustajaj\u00e4sen Suomen evankelis-luterilainen kirkko my\u00f6s on. Tuossa vaiheessa olimme siirtym\u00e4ss\u00e4 avun antajaksi, kun sodanaikaisen Kansanapu-ker\u00e4yksen jatkajaksi 1949 perustetun Yhteisvastuuker\u00e4yksen tuotosta ohjattiin 1950\u201360-luvun taitteessa jo kolmannes kansainv\u00e4liseen apuun.<\/p>\n\n\n\n
Merkitt\u00e4v\u00e4 etappi Suomen luterilaisen kirkon ja maammekin kansainv\u00e4listymisess\u00e4 oli Helsingin 1952 olympialaisten ja vuoden 1955 YK-j\u00e4senyyden j\u00e4lkeen vuoden 1963 Luterilaisen maailmanliiton yleiskokous Helsingiss\u00e4. Se tutustutti monia my\u00f6hempi\u00e4 kansainv\u00e4lisess\u00e4 ja ekumeenisessa toiminnassa mukana olleita vaikuttajia kansainv\u00e4liseen luterilaisuuteen ja avarsi my\u00f6s ekumeenisesti.<\/p>\n\n\n\n
Perusteellisen teologisen ja ekumeenisen ty\u00f6skentelyn tarve tuli esiin esimerkiksi siin\u00e4, kun yleiskokous ei kyennyt muotoilemaan yhteist\u00e4 luterilaista kantaa vanhurskauttamisopista, jolloin p\u00e4\u00e4tettiin perustaa LML:a l\u00e4hell\u00e4 oleva ekumeenis-teologinen tutkimuslaitos Strasbourgiin. Se tuli aikanaan luomaan menetelm\u00e4llist\u00e4 ja muuta osaamispohjaa LML:n teologisille dialogeille. Saksalaisten ja amerikkalaisten ohella kirkkomme on ollut instituutin uskollisimpia tukijoita. Esimerkiksi piispa emeritus Eero Huovinen (LML:n varapresidentti 2003\u201310) hankki aikanaan instituutille rahoitusta, joka on auttanut sen selvi\u00e4mist\u00e4 n\u00e4ihin p\u00e4iviin asti.<\/p>\n\n\n\n
LML:n yleiskokous Helsingiss\u00e4 merkitsi my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 is\u00e4nt\u00e4kirkon edustajasta tuli vuorollaan LML:n varapresidentti. Piispa Martti Simojok<\/strong>i astui t\u00e4h\u00e4n teht\u00e4v\u00e4\u00e4n aikana, jolloin kirkkoliitot alkoivat laajentua Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolelle etenkin Afrikan maiden<\/p>\n\n\n\n itsen\u00e4istyess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 sek\u00e4 it\u00e4blokin luterilaisten tarpeet tulivat Simojoelle tutuiksi, mik\u00e4 vahvisti h\u00e4nen ty\u00f6n\u00e4ky\u00e4\u00e4n my\u00f6s arkkipiispana esimerkiksi luotaessa suhteita Neuvostoliiton alueen kristittyihin. Simojoen j\u00e4lkeen Helsingin yleiskokouksen koordinaattorista professori Mikko Juvasta<\/strong> tuli LML:n presidentti 1970\u201377 mottonaan \u201dkirkko maailmaa varten\u201d. V\u00e4hitellen alettiin puhua kristinuskon painopisteen siirtymisest\u00e4 etel\u00e4\u00e4n. Kirkkomme saattoi edist\u00e4\u00e4 vuorovaikutusta my\u00f6s l\u00e4hetysj\u00e4rjest\u00f6jen organisoimien kansainv\u00e4listen stipendien kautta. Sit\u00e4 kautta sittemmin LML:n presidenttin\u00e4 toiminut piispa Munib Younan<\/strong> ja monet namibialaiset kirkolliset vaikuttajat kuten piispa Thomas Shivuten<\/strong> opiskelivat maassamme.<\/p>\n\n\n\n Kun Kirkon Apua perustettiin 1947 Kirkon ulkomaanavun edelt\u00e4j\u00e4ksi, se tapahtui perustamalla 25.9.1947 Luterilaisen maailmanliiton kansalliskomitea Suomeen. V\u00e4hitellen, LML:n toiminnan kehittyess\u00e4, my\u00f6s teologiset ja ekumeeniset asiat sek\u00e4 l\u00e4hetys tulivat osaksi kansalliskomiteoiden toimintaa entist\u00e4 vahvemmin. T\u00e4ss\u00e4 on yksi juuri my\u00f6s Kirkkohallituksen ulkoasiain osaston taustalla \u2013 olihan Kirkon ulkomaanapu organisatorisesti osa Kirkkohallitusta vuoteen 1995. Ainoastaan Saksassa on kuitenkin LML:n kansalliskomitea en\u00e4\u00e4 vahva oma toimijansa \u2013 johtuen kaiketi luterilaisen identiteetin vaalimisesta yleisprotestanttisessa Saksan evankelisessa kirkossa. Nykyisin j\u00e4senkirkkojen suhteet LML:n kanssa on j\u00e4rjestetty yleens\u00e4 luterilaisten kirkkojen keskustoimiston kautta osana kansainv\u00e4list\u00e4 toimintaa hoitavien henkil\u00f6iden toimenkuvaa.<\/p>\n\n\n\n Ekumeenisten asiain hallinto on kulkenut hieman eri reitti\u00e4. Kirkolliskokous m\u00e4\u00e4ritteli vuonna 1933, ett\u00e4 arkkipiispa vastaa Suomen kirkon edustuksesta muiden maiden kirkkoihin n\u00e4hden. Kirkkojenv\u00e4lisen avun lis\u00e4\u00e4nnytty\u00e4 sodan j\u00e4lkeen kirkolliskokous p\u00e4\u00e4tti 1953 siirt\u00e4\u00e4 kirkkojenv\u00e4list\u00e4 toimintaa koskevan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon arkkipiispan johdolla toimivalle laajennetulle piispainkokoukselle. Vuonna 1954 se asetti nelij\u00e4senisen neuvottelukunnan kirkon ulkomaanasiain toimikunnaksi, puheenjohtajana arkkipiispa. Se teki mm. ehdotuksen LML:n kansalliskomitean j\u00e4senist\u00e4. Vuonna 1974 LML:n kansalliskomitean avustustoiminta ja teologiset asiat sek\u00e4 Suomen kirkon seurakuntaty\u00f6n keskusliiton hoitama asiat, etenkin ulkosuomalaisty\u00f6, keskitettiin uudelle ulkomaanasiain toimikunnalle, kun laajennettu piispainkokous lopetti toimintansa. T\u00e4t\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 perustana nykyiselle ulkoasiain osastolle.<\/p>\n\n\n\n Vuonna 1984 hajanainen toimikuntalaitos koottiin kirkon keskuksiksi johtokuntineen. T\u00e4ll\u00f6in perustettiin mm. l\u00e4hetysty\u00f6n keskus ja ulkoasiain keskus. Kirkon keskukset puolestaan j\u00e4rjestettiin 1994 kahdeksi t\u00e4ysistunnon alaiseksi osastoksi: toiminnalliseksi ja ulkoasiain osastoksi. Nykyrakenteessa Kirkkohallituksessa osastoja ovat lis\u00e4ksi hallinto-, talous- ja ty\u00f6markkinaosasto sek\u00e4 kansliap\u00e4\u00e4llik\u00f6n toimisto ja arkkipiispan ja piispainkokouksen kansliat sek\u00e4 erillisyksik\u00f6t kirkon ruotsinkielisen ty\u00f6n keskus, viestint\u00e4, tutkimus ja koulutus, kirkon palvelukeskus.<\/p>\n\n\n\n Kun nyky\u00e4\u00e4n kiinnitet\u00e4\u00e4n huomiota kirkon vaikuttamisty\u00f6h\u00f6n, on hyv\u00e4 panna merkille, ett\u00e4 keskeisi\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4 kirkkojen kansainv\u00e4liseen yhteiseen vaikuttamiseen ovat juuri kirkkoliitot kuten LML, KMN, EKK ja avustusj\u00e4rjest\u00f6jen yhteenliittym\u00e4 ACT (Action by Churches together). Kirkot ovat l\u00e4sn\u00e4 Euroopan unionin ja neuvoston keskusteluissa uskonnollisten yhteis\u00f6jen kanssa ja seuraavat lakivalmistelua sek\u00e4 pit\u00e4v\u00e4t yhteytt\u00e4 poliitikoihin. Inspiraation l\u00e4hde on my\u00f6s 50 vuotta sitten pidetyn ETY-kokouksen ihmisyytt\u00e4 puolustanut \u201dHelsingin henki\u201d. Luterilainen maailmanliitto vaikuttaa p\u00e4\u00e4sihteerins\u00e4 johdolla yhdess\u00e4 kirkkoliittojen, j\u00e4senkirkkojen ja muiden verkostojensa, kuten YK:n kautta ja ennen muuta my\u00f6s KMN, joka EKK:n tapaan toimii monessa asiassa my\u00f6s yhdess\u00e4 roomalaiskatolisen kirkon kanssa. Se, ett\u00e4 nuo kirkkoliitot sijoitettiin aikanaan Geneveen yhdess\u00e4 muiden kansainv\u00e4listen mm. YK-organisaatioiden kanssa, ei ollut sattumaa.<\/p>\n\n\n\n Kristuksen Kirkko on yksi, ja sille on annettu maailmanlaaja l\u00e4hetysteht\u00e4v\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tarjolla sanomaa Jumalan armosta Kristuksessa, sovituksen ja sovinnon sanomaa, joka koskettaa ihmist\u00e4 kokonaisvaltaisesti. T\u00e4m\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 ylitt\u00e4\u00e4 kaikki ihmisen ahtaat rajat. Kun yksi j\u00e4sen k\u00e4rsii, k\u00e4rsiv\u00e4t kaikki. Nikean kirkolliskokouksen 1700-vuotisjuhlavuosi muistuttaa yhteisty\u00f6n kulttuurin t\u00e4rkeydest\u00e4 kirkkojen ja valtioiden v\u00e4lill\u00e4. Kirkoilla on edelleen t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 muistuttaa sanoin ja teoin jokaisen Jumalan kuvaksi luodun ihmisen arvosta l\u00e4himm\u00e4isen\u00e4 sek\u00e4 armosta, joka on tarjolla sanassa ja sakramentissa, kaiken uudeksi luomisen v\u00e4likappaleissa tuulahduksena ja valonv\u00e4l\u00e4hdyksen\u00e4 hyvyyden voimasta, joka on v\u00e4kev\u00e4mpi kuin kuolema.<\/p>\n\n\n\n Tomi Karttunen<\/strong> Artikikkelikuva: <\/strong>Luterilaisen maailmanliiton tanskalainen presidentti piispa Henrik Stubkjaer ja luterilaisia nuoria Krakovan yleiskokouksessa 2023. LML:n kuva-arkisto.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomen valtio ja samalla Suomen evankelis-luterilainen kirkko olivat toisen maailmansodan j\u00e4lkeen melkoisessa kansainv\u00e4lisess\u00e4 paitsiossa. Niinp\u00e4 Suomi p\u00e4\u00e4si vuonna 1945 perustetun YK:n j\u00e4seneksikin vasta vuosikymmenen karanteenin j\u00e4lkeen 1955. Emme saaneet ottaa vastaan my\u00f6sk\u00e4\u00e4n niin sanottua Marshall-apua. Kirkkojen kautta v\u00e4litetty humanitaarinen ja kehitysapu oli kuitenkin sallittua. Apua saatiin etenkin Ruotsista ja Amerikasta, varsinkin amerikansuomalaisilta. Kansainv\u00e4listen kirkkoliittojen perustajaj\u00e4seneksi […]<\/p>\n","protected":false},"author":36,"featured_media":171260,"template":"","kirkonkellocategory":[21618,21479],"class_list":["post-171251","kirkonkello","type-kirkonkello","status-publish","has-post-thumbnail","hentry","kirkonkellocategory-ekumenia","kirkonkellocategory-maailmalla"],"acf":[],"yoast_head":"\nLML:n kansalliskomiteasta Kirkkohallituksen ulkoasiain osastoksi<\/h2>\n\n\n\n
Kirkot kansainv\u00e4lisin\u00e4 vaikuttajina t\u00e4n\u00e4\u00e4n<\/h2>\n\n\n\n
johtava asiantuntija
ekumenia ja teologia<\/p>\n\n\n\n