{"id":165277,"date":"2023-08-21T05:34:00","date_gmt":"2023-08-21T02:34:00","guid":{"rendered":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkonkello\/seurakunta-ihmisen-kokonaisvaltaisen-hyvinvoinnin-mahdollistajana\/"},"modified":"2025-08-12T10:50:28","modified_gmt":"2025-08-12T07:50:28","slug":"seurakunta-ihmisen-kokonaisvaltaisen-hyvinvoinnin-mahdollistajana","status":"publish","type":"kirkonkello","link":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkonkello\/seurakunta-ihmisen-kokonaisvaltaisen-hyvinvoinnin-mahdollistajana\/","title":{"rendered":"Seurakunta ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin mahdollistajana"},"content":{"rendered":"\n
\"graafinen
Hyvinvointi koostuu mm. fyysisest\u00e4, psyykkisest\u00e4 ja sosiaalisesta ulottuvuudesta. Hyvinvointia voidaan tarkastella esimerkiksi kahdeksan eri ulottuvuuden kautta, jotka ovat: aineellinen elintaso, terveys, koulutus, henkil\u00f6kohtainen toiminta, \u00e4\u00e4nen kuuluville saaminen, sosiaaliset yhteydet, ymp\u00e4rist\u00f6 sek\u00e4 turvallisuus. N\u00e4m\u00e4 kahdeksan ulottuvuutta nousevat Stiglitzin komitean muodostamasta hyvinvoinnin mallista. <\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Sitran megatrendien 2023 mukaan hyvinvoinnin haasteet kasvavat toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutosten vaikuttaessa ihmisten arkeen. V\u00e4est\u00f6 ik\u00e4\u00e4ntyy, monimuotoistuu ja keskittyy kasvukeskuksiin. T\u00e4ll\u00e4 on vaikutuksia ty\u00f6ik\u00e4isten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, hyvinvointivaltion rahoitukseen, sosiaali- ja terveyspalveluiden riitt\u00e4vyyteen, demokratiaan sek\u00e4 teknologian k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon. Yleinen tulevaisuutta koskeva ep\u00e4varmuus voimistaa mielenterveysongelmia. Seurakunnalla on mahdollisuus edist\u00e4\u00e4 oman alueensa asukkaiden hyvinvointia ja vaikuttaa hyv\u00e4\u00e4n tulevaisuuteen yhdess\u00e4 muiden toimijoiden kanssa. <\/p>\n\n\n\n

Seurakunnissa tuetaan ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia monilla eri toiminnoilla. Seurakunnat yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t, edist\u00e4v\u00e4t ja tukevat ihmisten hyvinvointia my\u00f6s yhteisty\u00f6ss\u00e4 alueen muiden toimijoiden kanssa. Esimerkkin\u00e4 t\u00e4llaisesta monitoimijaisesta yhteisty\u00f6st\u00e4 on perhekeskusverkosto, jossa hyvinvointialueen lapsille, nuorille ja perheille suunnatut palvelut on koottu palvelukokonaisuudeksi ja palveluita tarjotaan alueen asukkaille matalalla kynnyksell\u00e4. Perhekeskus pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n my\u00f6s erityistason palveluita kuten kasvatus- ja perheneuvonnan. <\/p>\n\n\n\n

Koska ihmisen hyvinvointi on moniulotteinen kokonaisuus, yksi toimija ei voi yksin tukea ja edist\u00e4\u00e4 kokonaisvaltaista hyvinvointia, vaan se edellytt\u00e4\u00e4 monien eri toimijoiden v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. Hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 ovat erilaiset el\u00e4m\u00e4ntapahtumat, kuten syntym\u00e4 tai l\u00e4heisen kuolema. Syntym\u00e4n hetkell\u00e4 ihminen tarvitsee monenlaista tukea ja erilaisia palveluja. Avainasemassa ovat mm. synnytyspalvelut, neuvolapalvelut, kunnan tarjoamat palvelut ja my\u00f6s taloudellinen tuki. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi olennaisia ovat henkinen tuki ja vertaistuki. <\/p>\n\n\n\n

Seurakunnassa on tarjolla esimerkiksi vertaistukea ja henkist\u00e4 tukea. Lis\u00e4ksi seurakunta tarjoaa kasteeseen liittyvi\u00e4 palveluita. Palveluohjauksen n\u00e4k\u00f6kulmasta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 eri toimijat tunnetaan, ja niiden kanssa tehd\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4. Toimiva palvelukokonaisuus edist\u00e4\u00e4 ihmisen sopeutumista el\u00e4m\u00e4ntapahtumaan sek\u00e4 kokonaisvaltaista hyvinvointia. <\/p>\n\n\n\n

Ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen kirkon n\u00e4k\u00f6kulmasta <\/h2>\n\n\n\n

El\u00e4mme ekologisessa kest\u00e4vyyskriisiss\u00e4. Luonnon<\/strong> kantokyky murenee. Ekologisella j\u00e4lleenrakennuksella on kiire, eli on siirrytt\u00e4v\u00e4 luonnon tilaa ja ihmisten hyvinvointia parantavaan yhteiskuntaan. Ihmisen luontosuhde on monella tavalla murroksessa. <\/p>\n\n\n\n

Kirkko liittyy ekologiseen j\u00e4lleenrakentamiseen mm. Hiilineutraali kirkko 2030 -hankkeella<\/a>, ymp\u00e4rist\u00f6diplomij\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4, globaali- ja ymp\u00e4rist\u00f6kasvatuksen eri muodoin. Kirkon opetus kohtuudesta, luonnon varjelemisesta, on tarpeellinen viesti nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4nkin. Olisiko kaikessa seurakunnan toiminnassa mahdollista entisest\u00e4\u00e4n painottaa ymp\u00e4rist\u00f6kasvatuksen teemoja?<\/em> <\/p>\n\n\n\n

Terveytt\u00e4<\/strong> edistet\u00e4\u00e4n huolehtimalla hyvinvoinnin eri osatekij\u00f6ist\u00e4 ja arkisilla valinnoilla. Hyvinvoinnin kannalta merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on lepo, rentoutuminen, itsest\u00e4 huolehtiminen, liikunta ja ravinto. Kokonaisvaltaiseen terveyteen vaikuttavat my\u00f6s ihmissuhteet, tunteet ja oma kokemus sosiaalisesta tilanteesta. <\/p>\n\n\n\n

V\u00e4est\u00f6n vanhetessa, huoltosuhteen heiketess\u00e4, sek\u00e4 mielenterveysongelmien lis\u00e4\u00e4ntymisen my\u00f6t\u00e4 evankelis-luterilaisten seurakuntien toiminnassa on tarve vahvistaa terveytt\u00e4 tukevia toimia. Jo t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 seurakunnissa edistet\u00e4\u00e4n ja tuetaan terveytt\u00e4 mm. sairaalasielunhoidossa, diakoniassa, liikkuva seurakunta -toimintamallilla, leiri-, kerho- ja retkitoiminnassa ja harrastus- ja kulttuuritoiminnassa. Miten kaiken toiminnan voisi l\u00e4pileikata viel\u00e4kin vahvempi yhdess\u00e4 tekeminen?<\/em> <\/p>\n\n\n\n

Turvallisuuden tunne <\/strong>on heikentynyt Euroopassa ja Suomessa. Tunnetta turvallisuudesta heikent\u00e4v\u00e4t pandemiat, ilmastokriisi, Ven\u00e4j\u00e4n Ukrainassa toteuttama hy\u00f6kk\u00e4yssota ja jo sit\u00e4 ennen kasvanut terrorismin pelko sek\u00e4 ep\u00e4varmuus omasta ja Suomen taloudesta. <\/p>\n\n\n\n

Seurakuntien perustoiminta lis\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6llisyyden kokemusta ja vahvistaa turvallisuuden tunnetta. Sen toiminnan pitk\u00e4 perinne ja jatkuvuus tuovat varmuutta ihmisten arkeen. Kirkon organisoima Hehu-toiminta ja osallistuminen monitoimijaiseen yhteisty\u00f6h\u00f6n mahdollistavat l\u00e4sn\u00e4olon ja tuen kriisiytyneiss\u00e4kin ajanjaksoissa. Voisiko kirkko vahvistaa rooliaan <\/em>katsomusdialogisuuden mahdollistajana erityisesti lasten ja nuorten parissa<\/em>?<\/em> <\/p>\n\n\n\n

V\u00e4est\u00f6 vanhenee ja ty\u00f6ik\u00e4isten m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee. Kuitenkin kaiken ik\u00e4isten Ihmisten kokemusta henkil\u00f6kohtainen toiminnasta ja ty\u00f6st\u00e4 <\/strong>pidet\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 hyvinvoinnin edellytyksen\u00e4. Seurakunnassa t\u00e4m\u00e4 mahdollistuu moninaisessa vapaaehtoistoiminnassa, isostoiminnassa, harrastekerho- ja leiritoiminnassa. L\u00f6ytyisik\u00f6 seurakunnissa lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6harjoittelu ja -kokeilupaikkoja ja mahdollisuutta vaikuttaa viel\u00e4kin enemm\u00e4n toiminnan sis\u00e4lt\u00f6ihin?<\/em> <\/p>\n\n\n\n

Yhteiskunta ja yhdess\u00e4 sovitut rakenteet ovat koetuksella kriisien kasautuessa. Demokratian kriisiin, populismiin ja polarisaatioon voidaan vastata luottamuksen rakentamisella yksil\u00f6n vaikutusmahdollisuuksiin ja demokraattisiin instituutioihin. \u00c4\u00e4nen saaminen kuuluville yhteiskunnassa<\/strong> ja osallisuuden kokemus ovat t\u00e4rke\u00e4 osa seurakunnan olemusta. Eri luottamustoimet, vapaaehtoistoiminta, nuorten vaikuttajaryhm\u00e4t, osallistava budjetointi ja muut vaikuttamisen mahdollisuudet seurakunnassa tukevat hyvinvointia. Seurakuntien on kuitenkin edelleen l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 uusia vaikuttamisen tapoja ja demokratiainnovaatioita mahdollistamaan osallisuuden t\u00e4m\u00e4n ajan ihmisille. Miten vahvistaisimme demokratiaa kirkossa? Mitk\u00e4 ovat kirkon uudet demokratiainnovaatiot?<\/em> <\/p>\n\n\n\n

Muutoksessa oleva yhteiskunta ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4v\u00e4t jatkuvaa osaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4. Ty\u00f6urien pidentyminen lis\u00e4\u00e4 tarvetta jatkuvalle oppimiselle. Koulutuksen<\/strong> merkitys ihmiselle kasvaa entisest\u00e4\u00e4n. Seurakunta on tukemassa ihmisten opiskelua oppilaitos- ja nuorisoty\u00f6n kautta. My\u00f6s rippikoulu, isos- ja kerhonohjaaja-, ja muu vapaaehtoistoiminnan koulutus mahdollistavat ihmiselle paikkoja kehitt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n. Voisimmeko yh\u00e4 enemm\u00e4n vahvistaa kaikenik\u00e4isi\u00e4 ihmisi\u00e4 uuden oppimisessa?<\/em> <\/p>\n\n\n\n

Sosiaalisen yhteydet ja suhteet <\/strong>painottuvat kaikessa seurakunnan perustoiminnassa. Toiminnassa mahdollistetaan seurakuntalaisten keskin\u00e4iset vuorovaikutussuhteet ja vertaisuus. Ihmisten kohtaaminen seurakunnissa perustuu kunnioitukseen ja ihmisen itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuteen. Jokaisella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi tapahtumissa ilman pelkoa mink\u00e4\u00e4nlaisesta fyysisest\u00e4, sosiaalisesta, psyykkisest\u00e4 tai hengellisest\u00e4 h\u00e4irinn\u00e4st\u00e4, ahdistelusta tai v\u00e4kivallasta, joka kohdistuu eri muotoisena h\u00e4nen kokonaista ihmisyytt\u00e4ns\u00e4 kohtaan. Sosiaalisia yhteyksi\u00e4 ja suhteita tuetaan seurakunnissa erityisesti diakoniaty\u00f6ss\u00e4, erityisnuorisoty\u00f6ss\u00e4, perheneuvonnassa, oppilaitosty\u00f6ss\u00e4 ja kaikessa vertaistoiminnassa. Onko ty\u00f6kulttuurimme viel\u00e4kin liian ty\u00f6ntekij\u00e4keskeinen? Tuemmeko tarpeeksi vertaisuutta?<\/em> <\/p>\n\n\n\n

Aineellinen elintaso <\/strong>ohjaa paljon ihmisten arkea. Maailman tilanteella ja Suomen v\u00e4est\u00f6kehityksell\u00e4 on vaikutuksia hyvinvointivaltion rahoitukseen sek\u00e4 sosiaali- ja palveluiden riitt\u00e4vyyteen. Seurakunnat tukevat ihmisten taloudellista tilannetta diakoniaty\u00f6n, Kirkon diakoniarahaston sek\u00e4 maksuttoman ja edullisen toiminnan kautta ja tuovat esiin arjessa n\u00e4kyvi\u00e4 taloudellisia haasteita. Miten helpotamme ja madallamme kynnyst\u00e4 hakea taloudellista tukea? <\/em> <\/p>\n\n\n\n

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen ja edist\u00e4minen edellytt\u00e4v\u00e4t kokonaisvaltaista ty\u00f6otetta, yhdess\u00e4 ty\u00f6n tekemist\u00e4 eri toimijoiden ja ammattiryhmien kanssa ja erityisesti ihmisl\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4 eli ihmisen oman kokemuksen kuulemista ja kunnioittamista.<\/p>\n\n\n\n

\"Ville<\/figure>
\n

Ville K\u00e4m\u00e4r\u00e4inen<\/strong>
asiantuntija, ulkopuolisuuden ehk\u00e4isy ja liikunta- ja urheiluyhteisty\u00f6
Kirkkohallitus <\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

\"Sari-Annika<\/figure>
\n

Sari-Annika Pettinen<\/strong>
asiantuntija, perheneuvonta ja perheasiat
Kirkkohallitus <\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Linkkej\u00e4:<\/h3>\n\n\n\n