{"id":165264,"date":"2023-06-21T05:42:00","date_gmt":"2023-06-21T02:42:00","guid":{"rendered":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkonkello\/euroopan-kirkkojen-yleiskokouksessa-pohdittiin-kristillisen-uskon-merkitysta-maanosan-yhteiskunnissa\/"},"modified":"2025-08-12T10:50:28","modified_gmt":"2025-08-12T07:50:28","slug":"euroopan-kirkkojen-yleiskokouksessa-pohdittiin-kristillisen-uskon-merkitysta-maanosan-yhteiskunnissa","status":"publish","type":"kirkonkello","link":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkonkello\/euroopan-kirkkojen-yleiskokouksessa-pohdittiin-kristillisen-uskon-merkitysta-maanosan-yhteiskunnissa\/","title":{"rendered":"Euroopan kirkkojen yleiskokouksessa pohdittiin kristillisen uskon merkityst\u00e4 maanosan yhteiskunnissa"},"content":{"rendered":"\n
\"Liekit<\/figure>\n\n\n\n

Euroopan kirkkojen konferenssin yleiskokous (EKK) j\u00e4rjestettiin Tallinnassa 14.\u201320.6.2023 teemalla \u201dJumalan siunauksen alla\u201d. Se kokosi edustajia 114 j\u00e4senkirkosta: ortodokseja, anglikaaneja\/vanhakatolilaisia ja protestantteja. Keskeisell\u00e4 sijalla oli kirkkojen roolin tarkastelu pyritt\u00e4ess\u00e4 oikeudenmukaiseen rauhaan Ukrainassa, vastattaessa ilmastokatastrofiin ja pakolaisuuden\/siirtolaisuuden kysymyksiin sek\u00e4 yhdistett\u00e4ess\u00e4 voimia kristillisyyden kasvojen esiin tuomiseksi maallistuvassa Euroopassa.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4sittelen kokouksen antia nelj\u00e4n avainpuheenvuoron kautta. Niiden lis\u00e4ksi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 oli vuorovaikutus, jumalanpalvelus- ja hartausel\u00e4m\u00e4 ja kuulemistilaisuudet, joissa kuultiin Ukrainan kirkkoja ja heid\u00e4n pyynt\u00f6ns\u00e4 rukouksista muun avun lis\u00e4ksi sek\u00e4 selonteko Rauhan polut -hankkeesta. Ortodoksisten kirkkojen j\u00e4nnitteen purkaminen Ukrainassa on keskeinen osa sovinnontekoa.<\/p>\n\n\n\n

Kristityt naiset muutoksen tekij\u00f6in\u00e4 Valko-Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
\"Sviatlana<\/figure>
\n

Ensimm\u00e4isen avainpuheenvuoron k\u00e4ytt\u00e4nyt valkoven\u00e4l\u00e4inen demokratia-aktivisti Sviatlana Tsikhanouskaya<\/strong> antoi kasvot sik\u00e4l\u00e4ist\u00e4 diktatuuria vastustavalle liikkeelle. Vuoden 2020 rauhanomaisessa vallankumouksessa Valko-Ven\u00e4j\u00e4 n\u00e4ytti jo kulkevan kohti uutta ja demokraattisempaa vaihetta, mutta liike tukahdutettiin v\u00e4kivaltaisesti. Vallankumouksella oli naisten kasvot. Monet heist\u00e4 ovat aktiivisia kristittyj\u00e4.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Keskeinen teema puheessa oli veljeys ja sisarellisuus. Ajatus kolmesta \u201cveljellisest\u00e4 kansasta\u201d eli Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4, Valko-Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 ja Ukrainasta sai kuolemaniskun Ven\u00e4j\u00e4n aggressiivisista pommituksista Ukrainassa 24.2.22 alkaen. Todellinen veljeys ei pyri hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja vahingoittamaan. Voiko t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n maailmassa olla todellista veljeytt\u00e4? Jokainen murha on lopulta veljesmurha Kainin surmateon tapaan.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4ky\u00e4 toisenlaisesta veljeydest\u00e4 kamppailussa tyranniaa vastaan Tsikhanouskaya kertoi liikkeen saaneen paavi Franciscuksen<\/strong> kiertokirjeest\u00e4 Fratelli tutti<\/em>. Tsikhanouskayan mukaan valkoven\u00e4l\u00e4iset naiset ja tyt\u00f6t ovat aikamme sankareita, pahan voittajia hyv\u00e4ll\u00e4. Rakkaus lopetti v\u00e4kivallan. Esimerkiksi er\u00e4\u00e4ll\u00e4 aktiivisella roomalaiskatolisella papilla aseina olivat usko, rukousnauha ja rukous rintamassa diktatuuria vastaan.<\/p>\n\n\n\n

2022 helmikuussa valkoven\u00e4l\u00e4iset palasivat kadulle protestoimaan rauhallisesti, mutta heid\u00e4t otettiin kiinni v\u00e4kivaltaisesti. Tsikhanouskayan mukaan he silti suorittivat ihmeit\u00e4, koska uskoivat oikeudenmukaisuuteen, lakiin ja omatuntoon. Uskon ihmisten rooli oli keskeinen. Diktaattorit pyrkiv\u00e4t hiljent\u00e4m\u00e4\u00e4n kirkolliset johtajat ja saamaan heid\u00e4n tukensa. Tavalliset uskovat muistivat usein paremmin, mit\u00e4 on olla uskon ihminen.<\/p>\n\n\n\n

Tsikhanouskaya kertoi kysyneens\u00e4 kirjeess\u00e4 paavi Franciscukselta, miten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 voisi toteuttaa visiota veljellisest\u00e4 yhteiskunnasta. Uskonnollisten yhteis\u00f6jen \u00e4\u00e4ni on merkityksellinen ja t\u00e4rke\u00e4. Ne voivat olla vapauttavia, tervehdytt\u00e4vi\u00e4 ja sovintoa rakentavia. Uskonnolliset yhteis\u00f6t, kirkot ja yksitt\u00e4iset kristityt voivat merkitt\u00e4v\u00e4sti edist\u00e4\u00e4 rauhaa yhteiskunnissa, edist\u00e4\u00e4 toivoa tyrannian keskell\u00e4. Moraalisesti selk\u00e4rankaiset ovat uhka diktaattoreille, ja heit\u00e4 tarvitaan demokratiaa rakennettaessa.<\/p>\n\n\n\n

Kansainv\u00e4linen uskonnollinen yhteis\u00f6 voi Tsikhanouskayan mukaan rukoilla Valko-Ven\u00e4j\u00e4n puolesta, tukea valkoven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 ulkomailla, auttaa humanitaarisesti jne.<\/p>\n\n\n\n

Miten saada tehokkuutta palvovasta yhteiskunnasta avoimempi inhimillisyydelle ja resonoivalle uskonnollisuudelle?<\/h2>\n\n\n\n
\"Helmut<\/figure>
\n

Tunnettu saksalainen sosiologi Hartmut Rosa<\/strong> puhui Euroopan sosiologisesta kontekstista. H\u00e4n teki eron kahden eri Euroopan v\u00e4lill\u00e4. Toinen on taloudellisen menestyksen ja kasvun Eurooppa, johon liittyy mykk\u00e4 ja kylm\u00e4 maailma sek\u00e4 mikrotasolta makrotasolle heijastuva aggressiivinen k\u00e4ytt\u00e4ytymismalli. Toinen on koskettava, tunteva, kuunteleva Eurooppa, joka ei kuvittele hallitsevansa kaikkea.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Rosa painotti voimakkaan ja yhdistyneen Euroopan tarvetta vastattaessa aikamme globaaleihin haasteisiin kuten ekologinen kriisi, globaali ep\u00e4tasa-arvo ja epidemiat. Ei tulisi luoda Euroopasta suljettua linnaketta, joka palvelee vain omia intressej\u00e4\u00e4n. Moderni Euroopan systeemi vaatii taloudellista kasvua, teknologista kehityst\u00e4 ja kulttuurisia innovaatioita tuottaakseen itsens\u00e4 aina uudelleen ja s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4kseen institutionaalisen status q<\/em>uo -tilanteen. Jatkuvan kasvun ja kiihdytyksen logiikasta seuraa ekologinen, poliittinen ja psykologinen aggressio, joka ilmenee my\u00f6s itseen kohdistuvana aggressiona ja uupumisena.<\/p>\n\n\n\n

Rosa kysyi, mik\u00e4 olisi vaihtoehto t\u00e4llaiselle vieraantumiselle omasta olemisestamme? Mik\u00e4 voisi olla vaihtoehtoinen n\u00e4ky hyv\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4? H\u00e4n kutsui t\u00e4t\u00e4 \u201dresonanssiksi\u201d eli vuorovaikutteiseksi maailmaksi, jossa ihminen tulee 1) kosketetuksi, 2) tuntee, 3) transformoituu ja n\u00e4kee, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on my\u00f6s 4) kontrolloimattomuutta. Resonanssia ei voida pakottaa, varmistaa ja kontrolloida. Resonanssi liittyy 1) sosiaaliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, rakkauteen ja yst\u00e4vyyteen, 2) materiaaliseen todellisuuteen, 3) omaan itseen ja 4) eksistentiaaliseen tai yl\u00f6sp\u00e4in suuntautuvaan resonanssiin: uskonto, taide, luonto, historia. Kuunteleminen ja vastaaminen n\u00e4iden ulottuvuuksien valossa on Rosan vaihtoehtoinen visio Euroopalle. Uskonnoilla on siin\u00e4 resonanssiyhteis\u00f6in\u00e4 keskeinen rooli. Teologisesti tulkittuna h\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4isi puhuvan Pyh\u00e4n Hengen toiminnan ulottuvuuksista rakkauden, yhteyden ja totuuden Henken\u00e4, jota ei voida kontrolloida.<\/p>\n\n\n\n

Kirkoilla ei ole vain teologiaa vaan my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, jossa voidaan kehitt\u00e4\u00e4 t\u00e4llaista vuorovaikutusta persoonien v\u00e4lill\u00e4 eli resonanssia: rukous k\u00e4\u00e4ntymisen\u00e4 yl\u00f6s-, sis\u00e4\u00e4n- ja ulosp\u00e4in! Kirkko jo rakennuksena viritt\u00e4\u00e4 toisen todellisuuden aaltopituudelle. Resonanssi s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 persoonan itsen\u00e4isyyden. Kyse ei ole alistuvasta kaikuna toimimisesta.<\/p>\n\n\n\n

Teologian rooli kirkkojen yhteiskunnallisessa toiminnassa<\/h2>\n\n\n\n
\"Rowan<\/figure>
\n

Aiempi Canterburyn arkkipiispa Rowan Williams<\/strong> pohti puheensa aluksi, mit\u00e4 on olla siunattu. H\u00e4n otti l\u00e4ht\u00f6kohdaksi Jeesuksen autuaaksijulistukset Vuorisaarnassa. H\u00e4n jatkoi Rosan pohdintoja ja totesi, ett\u00e4 autuaat ovat j\u00e4tt\u00e4neet taakseen kohtalonsa omistamisen ja hallitsemisen pakon. Pakonomaisen varmistamisen sijaan he kuulevat Jumalan kutsun ja odottavat sit\u00e4.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Viides Mooseksen kirja painottaa, ett\u00e4 menestys ei ole omien voimien varassa. Jumalan rakastava lahja on yhteis\u00f6n arvon perusta. T\u00e4st\u00e4 seuraa kompromissiton vastustus ep\u00e4jumalanpalvontaa kohtaan, sit\u00e4, mik\u00e4 on v\u00e4hemm\u00e4n kuin Jumala. Kyseess\u00e4 on kertomus ep\u00e4onnistumisesta ja paluusta todelliseen palvelukseen. T\u00e4m\u00e4 on tausta autuaaksi julistuksille. Meid\u00e4n tulee oppia, ett\u00e4 identiteettimme ei ole riippuvainen siit\u00e4, mit\u00e4 voimme tehd\u00e4. Molemminpuolinen hyv\u00e4ksynt\u00e4 on perusta luottamukselle. Kulmakivi on siunaus, Jumala, jonka rakkaus ei ole vain palkkiota.<\/p>\n\n\n\n

Yksi tapa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 teologia on Williamsille pohtia Jumalan teon ja ihmisten tekojen v\u00e4list\u00e4 eroa. Jos Jumalan teko asettaa meid\u00e4t uuteen maisemaan, teologia kuvaa t\u00e4t\u00e4 maastoa. Voimme tunnistaa Jumalan teon, uuden yhteis\u00f6n, uuden protokollan ja yht\u00e4l\u00e4isen oikeuden. Yhteis\u00f6 v\u00e4litt\u00e4\u00e4 eteenp\u00e4in Jumalan antamaa el\u00e4m\u00e4\u00e4, vapauttaa toisia Jumalan nimeen. Kyseess\u00e4 on kertomus, joka ei avaudu vain menneisyydest\u00e4 vaan my\u00f6s tulevaisuudesta. Kristittyjen yhteis\u00f6ss\u00e4 osittaisesti toteutuva on mahdollista koko luodulle el\u00e4m\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n

Kristillisen yhteis\u00f6n el\u00e4minen teologisesti on el\u00e4mist\u00e4 dialogissa ehtoollisen edustaman lahjoittavan rakkauden todellisuuden kanssa. El\u00e4mme my\u00f6s ristin alla. Narratiivi jumalallisesta uskollisuudesta avautuu t\u00e4t\u00e4 kautta. Halu antaa anteeksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Opimme el\u00e4m\u00e4\u00e4n rakkauden mukaan, koska rakkaus on oikea vastaus maailmaan, jossa olemme. Jumalan teko Jeesuksessa tekee meist\u00e4 ajanmukaisia. Liturgia on muotoutumisprosessi sen n\u00e4kemiseksi, mihin Jumala tahtoo meid\u00e4n sijoittuvan. Se helpottaa n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 kulttuuriset tarinat pyrkiv\u00e4t vaientamaan tai h\u00e4mment\u00e4m\u00e4\u00e4n.  Se auttaa n\u00e4kem\u00e4\u00e4n heikot ja k\u00e4rsiv\u00e4t. Rukous ja toivo on tulosta liturgisesta toiminnasta, pysymisest\u00e4 luottamuksessa Jumalan aktiiviseen l\u00e4sn\u00e4oloon luomakunnassa.<\/p>\n\n\n\n

Kirkolla on oma tarinansa. Sen teologinen el\u00e4m\u00e4 perustuu liturgiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kirkko ei omista kertomusta kunniakkaasta menneisyydest\u00e4 vaan Jumalan antamasta tulevaisuudesta, muuttumattomasta tarkoituksesta. Ihmisen on uskoton, mutta voimme olla jumalallisen lahjan varassa. Siunaus, jonka saamme, ja jota tarjoamme, on todistusta valtakunnan todellisuudesta ja l\u00e4sn\u00e4olosta, jota mik\u00e4\u00e4n luotu ei voi tuhota. Jeesus Kristus on sama eilen, t\u00e4n\u00e4\u00e4n ja iankaikkisesti.<\/p>\n\n\n\n

Patriarkka Bartolomeos: my\u00f6t\u00e4tunto kristillisen Euroopan el\u00e4v\u00f6itt\u00e4j\u00e4n\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
\"Patriarkka<\/figure>
\n

Ekumeeninen patriarkka kuvasi nykyist\u00e4 monikulttuurista Eurooppaa, jossa perinteiset kirkot ovat menett\u00e4neet asemiaan. Uskonto on monessa paikassa v\u00e4hemmist\u00f6jen asia. H\u00e4n kysyi, mik\u00e4 rooli uskonnolla ja ekumeenisella liikkeell\u00e4 on t\u00e4llaisessa Euroopassa?<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Patriarkka nosti ensiksi esiin niin sanotun \u201duuden ekumenian\u201d, jossa luodaan uudenlaisia liittoutumia kirkkojen v\u00e4lill\u00e4 perinteisten arvojen pohjalta. T\u00e4llaisessa liittoajattelussa Ven\u00e4j\u00e4n ortodoksinen kirkko voidaan usein n\u00e4hd\u00e4 hengellisen\u00e4 johtajana. Patriarkka Bartolomeos<\/strong> n\u00e4ki kuitenkin t\u00e4llaisen ajattelun lopulta anti-ekumeenisena jakautumisen ja tuhon voimana. Se tulee h\u00e4nen mukaansa esiin Ven\u00e4j\u00e4n brutaalissa hy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 Ukrainaa vastaan, \u201djumalatonta ja sekulaaria l\u00e4ntt\u00e4\u201d vastaan. \u201dUusi ekumenia\u201d lietsoo polarisaatiota kulttuurisodassa toisin kuin ekumeenisessa liikkeess\u00e4, jossa vuosisatojen jakautumisen ja ep\u00e4luulon j\u00e4lkeen todettiin, ett\u00e4 usko Jeesukseen Kristukseen riitt\u00e4\u00e4 perustaksi dialogiin.<\/p>\n\n\n\n

Miten vastaamme? Patriarkan mukaan meid\u00e4n tulee omaksua n\u00f6yryyden asenne. Emme ole seuranneet Jeesuksen palvelevaa esimerkki\u00e4; liian usein olemme vaatineet etuoikeuksia, voimaa ja vaikutusvaltaa pikemmin kuin palvelleet hauraita ja diskriminoineet itsens\u00e4 Kristuksen veljiss\u00e4mme ja sisarissamme. Kun kirkot ovat solmineet liian l\u00e4heisen suhteen valtion kanssa, historia opettaa, ett\u00e4 t\u00e4llaiset edut maksavat.<\/p>\n\n\n\n

Maahanmuutto on vahvistanut puhetta kristillisest\u00e4 Euroopasta. Se ilment\u00e4\u00e4 kuvaa idealisoidusta menneisyydest\u00e4 ja kristillisest\u00e4 kulttuurista. Kristinusko on tuonut paljon hyv\u00e4\u00e4, mutta ajatus kristillisest\u00e4 Euroopasta on my\u00f6s johtanut v\u00e4kivaltaan kristittyjen kesken valtakamppailussa Euroopasta.<\/p>\n\n\n\n

Yksi kysymys, joka on polttava, on, mit\u00e4 tarkoitamme kristillisell\u00e4 Euroopalla demokraattisessa Euroopan unionissa. Miten toteutamme kristillist\u00e4 Eurooppaa nykyisess\u00e4 poliittisessa kontekstissa? Kristilliset yhteis\u00f6t tuntevat usein itsens\u00e4 uhatuiksi, jolloin on kiusaus liitty\u00e4 poliittiseen autoritaarisuuteen. Meid\u00e4n kuitenkin tulisi todistaa yhteis\u00f6st\u00e4, jonka Kristus on antanut. Eromme eiv\u00e4t saa peitt\u00e4\u00e4 ykseytt\u00e4mme. Meid\u00e4n tulisi toimia kansalaisyhteiskunnan hyv\u00e4ksi, jossa yhteinen hyv\u00e4 ylitt\u00e4\u00e4 kansalliset rajat, kaikki ihmiset edist\u00e4v\u00e4t oikeudenmukaisuutta, julistaa evankeliumia k\u00f6yhille, parantaa s\u00e4rkyneet syd\u00e4met, julistaa vapautta vangituille, p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4ll\u00e4 alistetut orjuudesta. T\u00e4m\u00e4 olisi patriarkan mukaan tie kristillisten Euroopan el\u00e4v\u00f6itt\u00e4miseksi.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4m\u00e4 puheet kokonaisuudessaan ja muita uutisia voi lukea konferenssin verkkosivulta<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

\"Tomi<\/figure>
\n

Tomi Karttunen<\/strong>
johtava asiantuntija, ekumenia ja teologia
Kirkkohallitus<\/p>\n<\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Euroopan kirkkojen konferenssin yleiskokous (EKK) j\u00e4rjestettiin Tallinnassa 14.\u201320.6.2023 teemalla \u201dJumalan siunauksen alla\u201d. Se kokosi edustajia 114 j\u00e4senkirkosta: ortodokseja, anglikaaneja\/vanhakatolilaisia ja protestantteja. Keskeisell\u00e4 sijalla oli kirkkojen roolin tarkastelu pyritt\u00e4ess\u00e4 oikeudenmukaiseen rauhaan Ukrainassa, vastattaessa ilmastokatastrofiin ja pakolaisuuden\/siirtolaisuuden kysymyksiin sek\u00e4 yhdistett\u00e4ess\u00e4 voimia kristillisyyden kasvojen esiin tuomiseksi maallistuvassa Euroopassa. K\u00e4sittelen kokouksen antia nelj\u00e4n avainpuheenvuoron kautta. Niiden lis\u00e4ksi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 oli […]<\/p>\n","protected":false},"author":459,"featured_media":165265,"template":"","kirkonkellocategory":[21618],"class_list":["post-165264","kirkonkello","type-kirkonkello","status-publish","has-post-thumbnail","hentry","kirkonkellocategory-ekumenia"],"acf":[],"yoast_head":"\nEuroopan kirkkojen yleiskokouksessa pohdittiin kristillisen uskon merkityst\u00e4 maanosan yhteiskunnissa - EVL Plus<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkonkello\/euroopan-kirkkojen-yleiskokouksessa-pohdittiin-kristillisen-uskon-merkitysta-maanosan-yhteiskunnissa\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Euroopan kirkkojen yleiskokouksessa pohdittiin kristillisen uskon merkityst\u00e4 maanosan yhteiskunnissa - EVL Plus\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Euroopan kirkkojen konferenssin yleiskokous (EKK) j\u00e4rjestettiin Tallinnassa 14.\u201320.6.2023 teemalla \u201dJumalan siunauksen alla\u201d. Se kokosi edustajia 114 j\u00e4senkirkosta: ortodokseja, anglikaaneja\/vanhakatolilaisia ja protestantteja. Keskeisell\u00e4 sijalla oli kirkkojen roolin tarkastelu pyritt\u00e4ess\u00e4 oikeudenmukaiseen rauhaan Ukrainassa, vastattaessa ilmastokatastrofiin ja pakolaisuuden\/siirtolaisuuden kysymyksiin sek\u00e4 yhdistett\u00e4ess\u00e4 voimia kristillisyyden kasvojen esiin tuomiseksi maallistuvassa Euroopassa. K\u00e4sittelen kokouksen antia nelj\u00e4n avainpuheenvuoron kautta. Niiden lis\u00e4ksi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 oli […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkonkello\/euroopan-kirkkojen-yleiskokouksessa-pohdittiin-kristillisen-uskon-merkitysta-maanosan-yhteiskunnissa\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"EVL Plus\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-08-12T07:50:28+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2025\/05\/52982837572_07c9a6ee37_c.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"799\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"532\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"7 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/kirkonkello\\\/euroopan-kirkkojen-yleiskokouksessa-pohdittiin-kristillisen-uskon-merkitysta-maanosan-yhteiskunnissa\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/kirkonkello\\\/euroopan-kirkkojen-yleiskokouksessa-pohdittiin-kristillisen-uskon-merkitysta-maanosan-yhteiskunnissa\\\/\",\"name\":\"Euroopan kirkkojen yleiskokouksessa pohdittiin kristillisen uskon merkityst\u00e4 maanosan yhteiskunnissa - EVL Plus\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/kirkonkello\\\/euroopan-kirkkojen-yleiskokouksessa-pohdittiin-kristillisen-uskon-merkitysta-maanosan-yhteiskunnissa\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/kirkonkello\\\/euroopan-kirkkojen-yleiskokouksessa-pohdittiin-kristillisen-uskon-merkitysta-maanosan-yhteiskunnissa\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/3\\\/2025\\\/05\\\/52982837572_07c9a6ee37_c.jpg\",\"datePublished\":\"2023-06-21T02:42:00+00:00\",\"dateModified\":\"2025-08-12T07:50:28+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/kirkonkello\\\/euroopan-kirkkojen-yleiskokouksessa-pohdittiin-kristillisen-uskon-merkitysta-maanosan-yhteiskunnissa\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/kirkonkello\\\/euroopan-kirkkojen-yleiskokouksessa-pohdittiin-kristillisen-uskon-merkitysta-maanosan-yhteiskunnissa\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/kirkonkello\\\/euroopan-kirkkojen-yleiskokouksessa-pohdittiin-kristillisen-uskon-merkitysta-maanosan-yhteiskunnissa\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/3\\\/2025\\\/05\\\/52982837572_07c9a6ee37_c.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/3\\\/2025\\\/05\\\/52982837572_07c9a6ee37_c.jpg\",\"width\":799,\"height\":532},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/kirkonkello\\\/euroopan-kirkkojen-yleiskokouksessa-pohdittiin-kristillisen-uskon-merkitysta-maanosan-yhteiskunnissa\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/sv\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Euroopan kirkkojen yleiskokouksessa pohdittiin kristillisen uskon merkityst\u00e4 maanosan yhteiskunnissa\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/\",\"name\":\"EVL Plus\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/evl.fi\\\/plus\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Euroopan kirkkojen yleiskokouksessa pohdittiin kristillisen uskon merkityst\u00e4 maanosan yhteiskunnissa - EVL Plus","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkonkello\/euroopan-kirkkojen-yleiskokouksessa-pohdittiin-kristillisen-uskon-merkitysta-maanosan-yhteiskunnissa\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Euroopan kirkkojen yleiskokouksessa pohdittiin kristillisen uskon merkityst\u00e4 maanosan yhteiskunnissa - EVL Plus","og_description":"Euroopan kirkkojen konferenssin yleiskokous (EKK) j\u00e4rjestettiin Tallinnassa 14.\u201320.6.2023 teemalla \u201dJumalan siunauksen alla\u201d. Se kokosi edustajia 114 j\u00e4senkirkosta: ortodokseja, anglikaaneja\/vanhakatolilaisia ja protestantteja. Keskeisell\u00e4 sijalla oli kirkkojen roolin tarkastelu pyritt\u00e4ess\u00e4 oikeudenmukaiseen rauhaan Ukrainassa, vastattaessa ilmastokatastrofiin ja pakolaisuuden\/siirtolaisuuden kysymyksiin sek\u00e4 yhdistett\u00e4ess\u00e4 voimia kristillisyyden kasvojen esiin tuomiseksi maallistuvassa Euroopassa. K\u00e4sittelen kokouksen antia nelj\u00e4n avainpuheenvuoron kautta. Niiden lis\u00e4ksi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 oli […]","og_url":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkonkello\/euroopan-kirkkojen-yleiskokouksessa-pohdittiin-kristillisen-uskon-merkitysta-maanosan-yhteiskunnissa\/","og_site_name":"EVL Plus","article_modified_time":"2025-08-12T07:50:28+00:00","og_image":[{"width":799,"height":532,"url":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2025\/05\/52982837572_07c9a6ee37_c.jpg","type":"image\/jpeg"}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"7 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkonkello\/euroopan-kirkkojen-yleiskokouksessa-pohdittiin-kristillisen-uskon-merkitysta-maanosan-yhteiskunnissa\/","url":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkonkello\/euroopan-kirkkojen-yleiskokouksessa-pohdittiin-kristillisen-uskon-merkitysta-maanosan-yhteiskunnissa\/","name":"Euroopan kirkkojen yleiskokouksessa pohdittiin kristillisen uskon merkityst\u00e4 maanosan yhteiskunnissa - EVL Plus","isPartOf":{"@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkonkello\/euroopan-kirkkojen-yleiskokouksessa-pohdittiin-kristillisen-uskon-merkitysta-maanosan-yhteiskunnissa\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkonkello\/euroopan-kirkkojen-yleiskokouksessa-pohdittiin-kristillisen-uskon-merkitysta-maanosan-yhteiskunnissa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2025\/05\/52982837572_07c9a6ee37_c.jpg","datePublished":"2023-06-21T02:42:00+00:00","dateModified":"2025-08-12T07:50:28+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkonkello\/euroopan-kirkkojen-yleiskokouksessa-pohdittiin-kristillisen-uskon-merkitysta-maanosan-yhteiskunnissa\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkonkello\/euroopan-kirkkojen-yleiskokouksessa-pohdittiin-kristillisen-uskon-merkitysta-maanosan-yhteiskunnissa\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkonkello\/euroopan-kirkkojen-yleiskokouksessa-pohdittiin-kristillisen-uskon-merkitysta-maanosan-yhteiskunnissa\/#primaryimage","url":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2025\/05\/52982837572_07c9a6ee37_c.jpg","contentUrl":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2025\/05\/52982837572_07c9a6ee37_c.jpg","width":799,"height":532},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/kirkonkello\/euroopan-kirkkojen-yleiskokouksessa-pohdittiin-kristillisen-uskon-merkitysta-maanosan-yhteiskunnissa\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/evl.fi\/plus\/sv\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Euroopan kirkkojen yleiskokouksessa pohdittiin kristillisen uskon merkityst\u00e4 maanosan yhteiskunnissa"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/evl.fi\/plus\/#website","url":"https:\/\/evl.fi\/plus\/","name":"EVL Plus","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/evl.fi\/plus\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"lang":"fi","translations":{"fi":165264},"pll_sync_post":{},"kirkonkellocategory_data":[{"id":21618,"name":"Ekumenia","slug":"ekumenia"}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/kirkonkello\/165264","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/kirkonkello"}],"about":[{"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/kirkonkello"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/459"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/kirkonkello\/165264\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":165270,"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/kirkonkello\/165264\/revisions\/165270"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/media\/165265"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=165264"}],"wp:term":[{"taxonomy":"kirkonkellocategory","embeddable":true,"href":"https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-json\/wp\/v2\/kirkonkellocategory?post=165264"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}