Viime vuonna alkanut koko kirkon uuden strategian mietint\u00e4 on ollut innostava ja mielek\u00e4s n\u00e4k\u00f6alapaikka ja my\u00f6s viestinviej\u00e4n paikka perusseurakuntaty\u00f6n kent\u00e4lt\u00e4 kirkon p\u00e4\u00e4kallopaikalle. Aika, jota olemme el\u00e4neet viime vuonna ja nyt parhaillaan, on ollut hyvin erikoinen. Se on haastanut koko maailmaa, yhteiskuntaamme ja my\u00f6s meit\u00e4 kirkon ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Strategian alussa pohditut aikamme muutosvoimat ovat muokkautuneet jo vuodenkin aikana ja tulevaisuuden ennustaminen vuosille 2027-2032 tuntui alussa vaikealta. Jotkin ajatukset ja teemat ovat kuitenkin kirkastuneet t\u00e4ss\u00e4 prosessissa. T\u00e4ss\u00e4 strategiaty\u00f6skentelyss\u00e4 olen iloinnut valtakunnallisista strategiawebinaareista, joissa strategiaty\u00f6skentely\u00e4 on avattu mahdolliseksi my\u00f6s luottamushenkil\u00f6ille, seurakuntien ty\u00f6ntekij\u00f6ille ja seurakuntalaisille. Erityisesti olen iloinnut webinaarien j\u00e4lkeisist\u00e4 jatkoty\u00f6skentelyiden tuotoksista. On ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kent\u00e4n \u00e4\u00e4nt\u00e4 kuullaan ja seurakuntien todellisuus ja n\u00e4k\u00f6kulmat tuodaan esiin yhteist\u00e4 tulevaisuutta pohtiessa.
<\/p>\n\n\n\n
Ty\u00f6skentelyist\u00e4 on noussut hyvi\u00e4 ja t\u00e4rkeit\u00e4 teemoja, joista kolmen k\u00e4rken\u00e4 sosiaalinen eriarvoistuminen ja kirkon diakoninen rooli, kansalaisten turvallisuuden vahvistaminen ja seurakunnan j\u00e4senyyden merkityksen muutos. Keskityn t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessani nyt erityisesti ensimm\u00e4iseen, t\u00e4rkeimm\u00e4ksi koettuun eli siihen, ett\u00e4 yh\u00e4 useampi suomalainen putoaa kyydist\u00e4 ja mit\u00e4 se tarkoittaa kirkossa, diakoniassa ja kirkon diakonisessa roolissa.<\/p>\n\n\n\n
Kirkon diakoniaty\u00f6n asiakaskohtaamisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on nousujohteinen, ollut jo pitk\u00e4\u00e4n. Diakoniaty\u00f6ntekij\u00f6iden talousvastaanotoille tulee nyky\u00e4\u00e4n yh\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yvi\u00e4 ihmisi\u00e4, lapsiperheit\u00e4 ja el\u00e4kel\u00e4isi\u00e4, jotka aikaisemmin ovat p\u00e4rj\u00e4nneet omillaan. Hallituksen tekem\u00e4t rajut muutokset yhteiskunnan tukirakenteisiin, mm. asumistuen ja lapsikorotusten leikkaukset ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen ja l\u00e4\u00e4kekustannusten alku- ja vuosiomavastuun korottaminen n\u00e4kyv\u00e4t rajusti ihmisten kukkarossa ja mieless\u00e4. Varsinkin huonotuloisimpien ja heikommassa asemassa olevien ihmisten heikentyneess\u00e4 kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Mielenterveyspalvelut ja p\u00e4ihdekuntoutus ovat hyvinvointialueilla, varsinkin pohjoisessa, heikoilla kantamilla. Hyvinvointialueiden ty\u00f6ntekij\u00e4t ohjaavat asiakkaita diakoniaty\u00f6ntekij\u00f6iden luokse, koska heill\u00e4 ei ole aikoja, mit\u00e4 antaa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tuntuu, ett\u00e4 yhteiskunnassamme k\u00f6yh\u00e4t k\u00f6yhtyv\u00e4t, heikot murtuvat ja itsekkyys, oma napa-ajattelu, v\u00e4\u00e4ryys ja valhe kukoistavat. Kirkolta tarvitaan nyt vastaliikett\u00e4, vastavoimaa!
<\/p>\n\n\n\n
Nyt on kirkon aika nostaa esiin k\u00f6yhien h\u00e4t\u00e4\u00e4 ja heikommasta huolehtimista. T\u00e4m\u00e4 sama ajatus on tullut my\u00f6s muilta strategiaprosessiin osallistuneilta l\u00e4pi koko Suomen. Diakoninen kirkko puolustaa jokaisen ihmisen luovuttamatonta ihmisarvoa ja auttaa ihmist\u00e4, Jumalan kuvaa, kokonaisvaltaisesti. Jos heikomman auttaminen ja ihmisarvoisen el\u00e4m\u00e4n puolustaminen unohtuu meill\u00e4 ja laitamme resurssit vain Suomen suurimman mukavien tapahtumien j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n roolin nostattamiseen, olemme kaukana Jeesuksen antamasta esimerkist\u00e4 toimia maailmassa!<\/p>\n\n\n\n
Raamatussa k\u00f6yh\u00e4t mainitaan usein erityisen\u00e4 huolenpidon kohteena ja heid\u00e4n auttamisensa on kristillisen etiikan ytimess\u00e4. Matteuksen evankeliumissa Jeesus muistuttaa meit\u00e4 kohtaamaan toinen toisemme, my\u00f6s ne k\u00f6yhimm\u00e4t ja kurjimmat auttavaisin mielin ja teoin. Auttamatta ja kohtaamatta j\u00e4tt\u00e4minen vie kristityn v\u00e4\u00e4r\u00e4lle polulle.<\/p>\n\n\n\n
\u2019Tulkaa t\u00e4nne, te Is\u00e4ni siunaamat. Te saatte nyt peri\u00e4 valtakunnan, joka on ollut valmiina teit\u00e4 varten maailman luomisesta asti. Minun oli n\u00e4lk\u00e4, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Min\u00e4 olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. Min\u00e4 olin alasti, ja te vaatetitte minut. Min\u00e4 olin sairas, ja te k\u00e4vitte minua katsomassa. Min\u00e4 olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.\u2019 \u00bbSilloin vanhurskaat vastaavat h\u00e4nelle: \u2019Herra, milloin me n\u00e4imme sinut n\u00e4liss\u00e4si ja annoimme sinulle ruokaa, tai janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa? Milloin me n\u00e4imme sinut kodittomana ja otimme sinut luoksemme, tai alasti ja vaatetimme sinut? Milloin me n\u00e4imme sinut sairaana tai vankilassa ja k\u00e4vimme sinun luonasi?\u2019 Kuningas vastaa heille: \u2019Totisesti: kaiken, mink\u00e4 te olette tehneet yhdelle n\u00e4ist\u00e4 v\u00e4h\u00e4isimmist\u00e4 veljist\u00e4ni, sen te olette tehneet minulle.’<\/p>\n\n\n\n
Sitten h\u00e4n sanoo vasemmalla puolellaan oleville: \u2019Menk\u00e4\u00e4 pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja h\u00e4nen enkeleilleen. Minun oli n\u00e4lk\u00e4, mutta te ette antaneet minulle ruokaa. Minun oli jano, mutta te ette antaneet minulle juotavaa. Min\u00e4 olin koditon, mutta te ette ottaneet minua luoksenne. Min\u00e4 olin alasti, mutta te ette vaatettaneet minua. Min\u00e4 olin sairas ja vankilassa, mutta te ette k\u00e4yneet minua katsomassa.\u2019 \u00bbSilloin n\u00e4m\u00e4kin kysyv\u00e4t: \u2019Herra, milloin me n\u00e4imme sinut n\u00e4liss\u00e4si tai janoissasi, kodittomana tai alasti, tai sairaana tai vankilassa, emmek\u00e4 auttaneet sinua?\u2019 Silloin h\u00e4n vastaa heille: \u2019Totisesti: kaiken, mink\u00e4 te olette j\u00e4tt\u00e4neet tekem\u00e4tt\u00e4 yhdelle n\u00e4ist\u00e4 v\u00e4h\u00e4isimmist\u00e4, sen te olette j\u00e4tt\u00e4neet tekem\u00e4tt\u00e4 minulle.\u2019 \u00bbJa niin he l\u00e4htev\u00e4t, toiset iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.\u00bb (Matteus 25:34-46)
<\/p>\n\n\n\n
Otsikkoni kysymys, \u201dMit\u00e4 Jeesus tekisi?\u201d tulee kohti t\u00e4ss\u00e4 hetkess\u00e4. Jeesus liikkui ja viihtyi tavallisen kansan parissa, kalastajien, naisten, lasten, syntisten, muiden hyljeksimien, eri heimoon kuuluvien. Jeesus auttoi ihmisi\u00e4, ruokki, paransi, opetti, antoi toivoa ja toi armoa ihmisille. My\u00f6s meid\u00e4n on kirkossa autettava ihmisi\u00e4, ruokittava n\u00e4lk\u00e4isi\u00e4, parannettava s\u00e4rkyneit\u00e4, kerrottava armahtavasta Jumalasta, luotava toivoa ja tulevaisuususkoa Jumalassa! Ei se sen vaikeampaa ole!<\/p>\n\n\n\n
Jeesus kulki my\u00f6s valtaapit\u00e4vien parissa. H\u00e4n julisti v\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi, puhdisti temppelin, julisti Jumalan sanaa ja totuutta fariseuksille ja kirjanoppineille ja my\u00f6s maallisille hallitsijoille. My\u00f6s meille kirkkona on nyt tullut aika puhua rohkealla \u00e4\u00e4nell\u00e4 Jumalasta, aika ottaa rohkeasti kantaa ja aika puolustaa heikompaa l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4mme ja sit\u00e4 mik\u00e4 on oikein. Aika vaatia kohtuullisuutta ja armahtavaisuutta yhteiskuntaamme. Sit\u00e4 Jeesuskin tekisi!
Sellaisen kirkon min\u00e4 haluaisin! Kirkon, jossa viimeiset tulevat ensimm\u00e4iseksi ja kukaan ei j\u00e4\u00e4 yksin ja ilman apua. Rohkea ja radikaali uskon, toivon ja rakkauden julistaja vet\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4 puoleensa. Jumalalle t\u00e4rkein on ihminen, siksi diakonisen kirkon keski\u00f6ss\u00e4 on oltava Jumalan lis\u00e4ksi ihminen. Ihmisen rinnalla kulkeminen, kuuleminen, kohtaaminen ja konkreettinen auttaminen. Kaikki muu hyv\u00e4 tulee sitten sen seurauksena.<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittaja on Oulun tuomiokirkkoseurakunnan johtava diakoniaty\u00f6ntekij\u00e4 ja Kirkon strategian ohjausryhm\u00e4n j\u00e4sen.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Viime vuonna alkanut koko kirkon uuden strategian mietint\u00e4 on ollut innostava ja mielek\u00e4s n\u00e4k\u00f6alapaikka ja my\u00f6s viestinviej\u00e4n paikka perusseurakuntaty\u00f6n kent\u00e4lt\u00e4 kirkon p\u00e4\u00e4kallopaikalle. Aika, jota olemme el\u00e4neet viime vuonna ja nyt parhaillaan, on ollut hyvin erikoinen. Se on haastanut koko maailmaa, yhteiskuntaamme ja my\u00f6s meit\u00e4 kirkon ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4. Strategian alussa pohditut aikamme muutosvoimat ovat muokkautuneet jo vuodenkin […]<\/p>\n","protected":false},"featured_media":187592,"template":"","blogcategory":[27477],"blogtag":[],"class_list":["post-187585","blog","type-blog","status-publish","has-post-thumbnail","hentry","blogcategory-strategia27-32"],"acf":{"writer":"Heidi Karvonen"},"yoast_head":"\n