<\/p>\n\n\n\n
Uutta strategiaa on hierottu kasaan kymmenisen kuukautta. Mielenkiintoista ja antoisaa on ollut, jopa hauskaakin. Ty\u00f6ss\u00e4 on ollut mukana niin monta aivosolua, ett\u00e4 ajatuksia on sinkoillut sinne sun t\u00e4nne, sielt\u00e4 sun t\u00e4\u00e4lt\u00e4. Paljon olisi, mit\u00e4 haluttaisiin strategiaan ymp\u00e4t\u00e4, mutta olennaisimmat asiat pit\u00e4isi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ja valita. Painopisteiden luominen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta se ei tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6muotoja pistett\u00e4isiin johonkin j\u00e4rjestykseen. Strategiassa on kyse ennemminkin siit\u00e4, mitk\u00e4 tavoitteet ja ajattelutavat ovat kaiken tekemisen taustalla. <\/p>\n\n\n\n
Kirkon tulevat strategiat, ei t\u00e4m\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 seuraavat, saa olla valitusvirsi\u00e4. Liian usein kirkollisen suunnittelun Alfa on ollut j\u00e4senkato ja Omega talouden ja toiminnan romahtaminen, vaikka toivon ja ilosanoman organisaatiossa pit\u00e4isi joskus muistaa my\u00f6s toivo ja ilosanoma. Olemme suomalaisia, mutta kaiken strategisen ajattelun kulmakiven\u00e4 ei silti tarvitse olla tunnelin p\u00e4\u00e4h\u00e4n kuviteltu juna. Realismi on toki jonkinlainen hyve, mutta realismia olisi ollut sekin, ett\u00e4 Juudeassa teloitetun puusep\u00e4n opetuksia ei seuraisi 2000-vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 kolmen miljardin ihmisen joukko. Kristillisess\u00e4 suunnittelussa pit\u00e4\u00e4 aina j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pieni mahdollisuus my\u00f6s sille, ett\u00e4 Jumalalle kaikki on mahdollista. <\/p>\n\n\n\n
Strategian l\u00e4ht\u00f6kohtana ei pid\u00e4 olla kirkko, josta eroaa vuosittain x-m\u00e4\u00e4r\u00e4 ihmisi\u00e4, vaan kirkko, jolla on miljoonia j\u00e4seni\u00e4. Ei liioin supistuva talous, vaan kirkko, jolla on satoja miljoonia euroa mill\u00e4 m\u00e4ll\u00e4t\u00e4. Olemme ylivoimaisesti Suomen suurin yhteis\u00f6. Kuka meid\u00e4t n\u00e4kee vahvana ja toimintakykyisen\u00e4, jos emme me itse? Esimerkiksi kotiseudullani Lahdessa yhtym\u00e4n viiden seurakunnan jumalanpalveluksia seuraa vuosittain palttiarallaa 80\u202f000 ihmist\u00e4. Se on tasaisen vauhdin taulukolla 1500 p\u00e4\u00e4t\u00e4 viikossa. Sellaisesta yleis\u00f6keskiarvosta moni iskelm\u00e4t\u00e4hti pissisi maitoa ja hunajaa. Ent\u00e4 sitten, jos v\u00e4ke\u00e4 k\u00e4y sunnuntaimessussa v\u00e4hemm\u00e4n kuin 1970-luvulla? Niin k\u00e4y lauantaitansseissa ja Dannyn keikoillakin. Kun lasketaan messut, nuorten illat, miesten illat, mummojen illat, koirien ja kissojen illat ja ties mitk\u00e4, seurakunnat ovat aika monen paikkakunnan suurin tapahtumaj\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 l\u00e4hes joka viikko. <\/p>\n\n\n\n
Tulevissa strategioissa ei pid\u00e4 keskitty\u00e4 siihen, mit\u00e4 meill\u00e4 ei ole, vaan siihen mit\u00e4 meill\u00e4 on. Ei niihin, joita emme tavoita, vaan niihin, jotka tavoitamme. Ei siihen, mihin emme pysty, vaan siihen mihin pystymme. Kirkon ja seurakuntien pit\u00e4\u00e4 uskoa paitsi Jumalaan my\u00f6s itseens\u00e4. Pit\u00e4\u00e4 tunnistaa omat vahvuudet ja panostaa niihin voimakkaasti. Jos jokin toiminnan muoto tuottaa tulosta, siihen pit\u00e4\u00e4 ly\u00f6d\u00e4 resursseja. Onnistunut toiminta luo ymp\u00e4rilleen lis\u00e4\u00e4 onnistunutta toimintaa. Ihmiset, joita on palveltu hyvin, vet\u00e4v\u00e4t mukaan lis\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Hyv\u00e4 paimen l\u00e4htee eksyneen lampaan per\u00e4\u00e4n, mutta eksynyt lammas ja karannut vuohi ovat kaksi eri asiaa. Jos jotkut eiv\u00e4t halua olla kirkon kanssa tekemisiss\u00e4, on heid\u00e4n kanssaan hippasteluun ihan turha syyt\u00e4\u00e4 miljoonia. Routa ajaa porsaan kotiin vain, jos sis\u00e4ll\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan l\u00e4mpim\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin ulkona. Sinne t\u00e4nne s\u00e4nt\u00e4ilyn sijasta kirkon on uskottava omaan perussanomaansa ja ydinteht\u00e4viins\u00e4 sek\u00e4 pysytt\u00e4v\u00e4 tavallisen seurakuntalaisen l\u00e4hell\u00e4. Niin isoa hiipallista kermakaramelleja ei kadulla voida jakaa, ett\u00e4 se vet\u00e4isi v\u00e4ke\u00e4 puoleensa paremmin kuin tyytyv\u00e4iselt\u00e4 vaikuttava seurakuntalainen. <\/p>\n\n\n\n
Kirkon sis\u00e4ll\u00e4 on tavattu nahistella erin\u00e4k\u00f6isist\u00e4 asioista sek\u00e4 nykyisyydess\u00e4 ett\u00e4 menneisyydess\u00e4, siin\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n uutta. Teologista k\u00e4denv\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 ja arvopohjaista v\u00e4kikapulanvetoa on harrastettu kautta kirkkohistorian. Jeesus toivoi viimeisiss\u00e4 rukouksissaan, ett\u00e4 h\u00e4nen seuraajansa olisivat yht\u00e4, mutta historia on osoittanut, ett\u00e4 kristillisen yhteis\u00f6n puoliutumisaika on melkoisen lyhyt kaikissa sen isotoopeissa. Jos apostolit olisivat Jerusalemin kokouksessa laatineet kirkon strategian vuosille 49 jKr. \u2013 2026 jKr., he olisivat mahdollisesti painottaneet jossain m\u00e4\u00e4rin ykseytt\u00e4 ja erilaisten mielipiteiden ja el\u00e4m\u00e4ntapojen ymm\u00e4rryst\u00e4. Konkreettisena p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 Jerusalemin kokouksessa nimitt\u00e4in sovittiin, ett\u00e4 pakanoiden ei tarvitse skalpeerata sukuelimi\u00e4\u00e4n eik\u00e4 tanssahdella jokaisen Mooseksen lain pyk\u00e4l\u00e4n tahdissa pelastuakseen. Ottaen huomioon mink\u00e4laisia Herran omia j\u00e4stip\u00e4it\u00e4 siin\u00e4kin kokouksessa istui, moisesta sopiminen on vaatinut kompromissihalua jonkin verran enemm\u00e4n kuin mihin nykykristitty pystyy Facebookin sein\u00e4keskustelussa perjantai-iltana. <\/p>\n\n\n\n
Kiirastorstaina Jeesus jakoi ehtoollisen Juudakselle, vaikka tiesi ettei happamaton leip\u00e4 ehdi t\u00e4m\u00e4n ohutsuoleen ennen kuin h\u00e4n jo vasikoi laillisuusvalvontakanavassa lainoppineille, mist\u00e4 Jeesuksen saa noudettua mustamaijan takapenkille. Sittemmin ehtoollisia on ev\u00e4tty ja myllynkivikaulakoruja jaettu v\u00e4h\u00e4isemmist\u00e4kin teoista kuin Ihmisen pojan kavaltamisesta. <\/p>\n\n\n\n
Yksi strategisista linjoista, jotka kirkossa joudutaan l\u00e4hivuosina tekem\u00e4\u00e4n, on se, onko tavoitteena ajaa kaikkien erimielisten henget sikoihin, vai sallitaanko per\u00e4ti, ett\u00e4 kirkon piiriss\u00e4 ollaan joissain intohimojakin her\u00e4tt\u00e4viss\u00e4 kysymyksiss\u00e4 eri mielt\u00e4. Kalliolla seisova kirkko tietysti kertoo aina rohkeasti, mit\u00e4 Raamattu mist\u00e4kin asiasta opettaa, mutta itselleni on syntynyt k\u00e4sitys, ett\u00e4 sellainen aika on ohi, kun kirkko pystyi m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n, mihin ihmisten pit\u00e4\u00e4 uskoa ja mitenk\u00e4 el\u00e4\u00e4. Nykyisin ihmiset p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t olemisestaan ihan itse, vaikka pappi yritt\u00e4isi sinet\u00f6id\u00e4 jumalallisen auktoriteettinsa hypp\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 saarnastuolista backside-tuplakorkki-kympin indy-crabilla nelilaivaisen kirkon ristineli\u00f6\u00f6n. <\/p>\n\n\n\n
Kirkkoon kuuluu ihmisi\u00e4, jotka mielell\u00e4\u00e4n k\u00e4yv\u00e4t debatteja eri kiistakysymyksist\u00e4, mutta suurin osa haluaa vain el\u00e4\u00e4 omaa rauhallista hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 sellaisessa yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa on mahdollista harjoittaa uskontoa ilman kaksinkertaista annosta beetasalpaajaa. Itsens\u00e4 kanssa samalla lailla ajattelevien kanssa on hyv\u00e4 olla, eik\u00e4 siin\u00e4 varmaankaan ole mit\u00e4\u00e4n moitittavaa. Samanmielisill\u00e4 on taipumus l\u00f6yt\u00e4\u00e4 toisensa ja viihty\u00e4 yhdess\u00e4. N\u00e4in syntyy erilaisia hengellisi\u00e4 yhteis\u00f6j\u00e4, joiden tapa el\u00e4\u00e4 uskoaan ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Raamatun opetusta voivat poiketa monilta osin toisistaan. <\/p>\n\n\n\n
On strateginen valinta, halutaanko, ett\u00e4 jo olemassa olevat ja tulevaisuudessa syntyv\u00e4t erilaiset hengelliset yhteis\u00f6t ovat kirkon sis\u00e4ll\u00e4 vai sen ulkopuolella. Luudittavaa kyll\u00e4 riitt\u00e4\u00e4, jos halutaan, ett\u00e4 ovet ovat auki vain niille, jotka tanssivat ripaskaa t\u00e4sm\u00e4lleen siin\u00e4 tahdissa kuin kirkon kulloinenkin enemmist\u00f6 haluaa balalaikkaansa soittaa. Siivoustalkoita suurempana ansiona pit\u00e4isin sit\u00e4, jos kirkko osoittaisi polarisaatioaikakaudella suurta k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4 siet\u00e4m\u00e4ll\u00e4 toisin-, kolmansin-, ja nelj\u00e4nsinajattelijoita edes aavistuksen paremmin kuin Pohjois-Korean valtiollinen turvallisuusministeri\u00f6. Jos kirkko pystyy olemaan t\u00e4ss\u00e4 suhteessa esimerkillinen, j\u00e4\u00e4 sitten erilaisten hengellisten yhteis\u00f6jen ratkaistavaksi, pystyv\u00e4tk\u00f6 he seuraamaan t\u00e4t\u00e4 strategista linjaa ja hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n toisten poikkeavat katsontakannat, jos se on hintana sille, ett\u00e4 itse saavat s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 omansa. <\/p>\n\n\n\n
Ennen vanhaan yksi tapa ratkaista hengellisi\u00e4 erimielisyyksi\u00e4 oli laatia uskontunnustus, jonka sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 kaikki olivat samaa mielt\u00e4 ja todeta, ett\u00e4 sen ulkopuoliset asiat ovat toissijaisia. Apostolinen uskontunnustus ja Nikean uskontunnustus lienev\u00e4t molemmat palvelleet t\u00e4ss\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksessa jotakuinkin 1700 vuotta ja ne ilmaisevat melko hyvin asiat, joista kristityt ovat yht\u00e4 mielt\u00e4. Kirkon strategiaa on kohtuullisen hyv\u00e4 rakentaa sellaisten asioiden varaan kuin uskontunnustus, l\u00e4hetysk\u00e4sky, rakkauden kaksoisk\u00e4sky, pienoisevankeliumi ja muut ulkoa opetellut rippikouluhyveet. Silti emme edellyt\u00e4, ett\u00e4 jouluy\u00f6n messussa l\u00f6k\u00e4p\u00f6ksyiss\u00e4 takariviin istuvan perheenis\u00e4n on allekirjoitettava jokainen n\u00e4ist\u00e4 mantroista. Jos me hyv\u00e4ksymme hiekkalaatikollemme henkil\u00f6t, jotka ovat eri mielt\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 perusasioista, ehk\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 kakkua taputtamaan mahtuvat my\u00f6s kaikki, joilla on parranp\u00e4rin\u00e4\u00e4 joistain toisarvoisemmista seikoista. <\/p>\n\n\n\n
Strategian teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 ei ole linjata kirkon p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 erin\u00e4isiss\u00e4 yksitt\u00e4iskysymyksiss\u00e4, koska demokratiassa n\u00e4ist\u00e4 asioista p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t seurakuntalaisten valitsemat toimielimet: paikallisella tasolla kirkkovaltuustot ja valtakunnallisella tasolla kirkolliskokous. Strategia voi kuitenkin onnistuessaan ohjata kaikkien tasojen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa suuntaan, jonka n\u00e4hd\u00e4\u00e4n palvelevan tulevaisuuden kirkkoa mahdollisimman hyvin. Itse toivon, ett\u00e4 strategia kannustaa kirkon eri toimijoita luottamaan kirkon perusty\u00f6n voimaan, katsomaan optimistisesti tulevaisuuteen ja iloitsemaan siit\u00e4, ett\u00e4 vaikka olemme joistain asioista eri mielt\u00e4, levit\u00e4mme samaa evankeliumia samasta Herrasta. Saatamme olla eri mielt\u00e4, mutta samalla puolella. <\/p>\n\n\n\n
Kirjoittaja on Puolustusvoimissa ty\u00f6skentelev\u00e4 majuri, Lahden seurakuntien yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja ja kirkon strategiaprojektin ohjausryhm\u00e4n j\u00e4sen.<\/em><\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Strategia ei ole valitusvirsi Uutta strategiaa on hierottu kasaan kymmenisen kuukautta. Mielenkiintoista ja antoisaa on ollut, jopa hauskaakin. Ty\u00f6ss\u00e4 on ollut mukana niin monta aivosolua, ett\u00e4 ajatuksia on sinkoillut sinne sun t\u00e4nne, sielt\u00e4 sun t\u00e4\u00e4lt\u00e4. Paljon olisi, mit\u00e4 haluttaisiin strategiaan ymp\u00e4t\u00e4, mutta olennaisimmat asiat pit\u00e4isi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ja valita. Painopisteiden luominen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta se ei […]<\/p>\n","protected":false},"featured_media":185141,"template":"","blogcategory":[27477],"blogtag":[],"class_list":["post-185140","blog","type-blog","status-publish","has-post-thumbnail","hentry","blogcategory-strategia27-32"],"acf":{"writer":"Ohto Oksanen"},"yoast_head":"\n