Kirkkomme yhteisen strategian eli toiminnan suurten suuntaviivojen pohtiminen ja laatiminen t\u00e4ss\u00e4 ajassa tuntuu v\u00e4lill\u00e4 l\u00e4hes mahdottomalta teht\u00e4v\u00e4lt\u00e4. Onneksi strategiaa ei minun, eik\u00e4 sen paremmin kenenk\u00e4\u00e4n, tarvitse yksin laatia. Strategiaty\u00f6t\u00e4 ohjaavaa pohdintaakin saamme tehd\u00e4 isolla ryhm\u00e4ll\u00e4 yhdess\u00e4. Yksin ei kenenk\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rrys voisi t\u00e4h\u00e4n riitt\u00e4\u00e4 ja yhdess\u00e4 taas riitt\u00e4v\u00e4n yhteisen ja jaetun n\u00e4yn l\u00f6yt\u00e4minen on aina hidasta ja haastavaakin. <\/p>\n\n\n\n
Strategian pohjalla on tietysti oltava tarkka toimintaymp\u00e4rist\u00f6n analyysi ja v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva aavistus siit\u00e4, millaisten asioiden keskell\u00e4 nyt el\u00e4mme ja millaisia asioita edess\u00e4mme kenties on tulevina vuosina. Mit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 maailmassa siis on meneill\u00e4\u00e4n; mik\u00e4 hiipuu, mik\u00e4 voimistuu? T\u00e4t\u00e4 kaikkeahan seurakunnan johtajana yrit\u00e4n aistia ja analysoida my\u00f6s seurakunnan perusty\u00f6n arjessa. Mik\u00e4 kutsuu yh\u00e4 ihmisi\u00e4 kirkon piiriin, mik\u00e4 ihmisille on kirkon perinteess\u00e4 luovuttamatonta ja arvokasta, mink\u00e4laiset uudet asiat ja ilmi\u00f6t ovat alkaneet ja vahvistumassa seurakuntalaistemme ja alueemme ihmisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4? Miten ja mihin Kristus ohjaa meit\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kaiken keskell\u00e4? Miten s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 aina kirkkaana Jumalan meille antama tulevaisuus ja toivo ja rauhan ajatukset tuhonkin keskell\u00e4?<\/p>\n\n\n\n
My\u00f6nn\u00e4n, ett\u00e4 toiveikkaiden tulevaisuuden ja rauhan n\u00e4kyjen n\u00e4keminen on v\u00e4lill\u00e4 minulle haastavaa. V\u00e4lill\u00e4 minusta tuntuu, ett\u00e4 yht\u00e4kki\u00e4 kaikki, mihin t\u00e4llainen keski-ik\u00e4inen suomalainen on t\u00e4ss\u00e4 maailmassa t\u00e4h\u00e4n asti luottanut, onkin osoittautunut pelk\u00e4ksi harhaksi. Ihmiskunta ei n\u00e4yt\u00e4k\u00e4\u00e4n oppivan virheist\u00e4\u00e4n ja kehittyv\u00e4n koko ajan humaanimmaksi ja viisaammaksi. Ihmisten yhdenvertaisuus ja hyvinvointi eiv\u00e4t etenek\u00e4\u00e4n koko ajan kehittyen parempaan suuntaan. Maailman suuret johtajat eiv\u00e4t pelaakaan niill\u00e4 pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6ill\u00e4, joihin viimeist\u00e4\u00e4n toisen maailmansodan j\u00e4lkeen uskottiin sitoudutun. Omassa yhteiskunnassamme ei m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti en\u00e4\u00e4 aina halutakaan auttaa k\u00e4rsiv\u00e4\u00e4, heikkoa tai vaikeuksissa olevaa. Muualta tulevat ihmiset n\u00e4hd\u00e4\u00e4n uhkana ja kuluer\u00e4n\u00e4, jopa eriarvoisina ihmisin\u00e4 kuin \u201dme\u201d. Vanhuksista ja vammaisista ei ole en\u00e4\u00e4 varaa tai aikaa pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 huolta ja ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4lle tai sairaalle ei vain en\u00e4\u00e4 haluta antaa toimeentuloa. Koulutus ja sivistys rapistuvat, oppimistulokset heikkenev\u00e4t ja kulttuurilla ja taiteella ei en\u00e4\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 itseisarvoa. <\/p>\n\n\n\n
Tietyt kristityt tahot tuntuvat v\u00e4kev\u00e4sti k\u00e4\u00e4ntyneen juuri t\u00e4t\u00e4 minulle rakasta suomen ev. lut. kirkkoa vastaan ja ik\u00e4\u00e4n kuin rangaistakseen kirkkoa sen \u201dv\u00e4\u00e4rist\u00e4\u201d ja \u201dliian liberaaleista\u201d linjauksista haluavat nyt hajottaa sit\u00e4. Kuulen omaa pappiskutsumustani kyseenalaistettavan Jumalan tahdon vastaisena.<\/p>\n\n\n\n
Olemme kaikki yhdess\u00e4 kokeneet lyhyess\u00e4 ajassa, miten el\u00e4m\u00e4mme voi min\u00e4 tahansa p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 mullistaa vaikkapa laaja yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 pandemia tai sitten sodat, jotka alkavat ja jotka my\u00f6skin etenev\u00e4t ja jatkuvat hyvinkin arvaamattomilla tavoilla. Omassa maassammekin sodan uhka on nyt arkirealismia, eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 vain isovanhempiemme l\u00e4pik\u00e4ym\u00e4\u00e4 historiaa. Joudumme kaikki l\u00e4pik\u00e4ym\u00e4\u00e4n vaikeat tunteet siit\u00e4, mik\u00e4 l\u00e4heisi\u00e4mme ja vaikkapa omia lapsiamme voi l\u00e4hitulevaisuudessa odottaa. El\u00e4m\u00e4ntapaamme haastavat my\u00f6s ilmastonmuutos ja monenlaiset ty\u00f6n ja toimeentulon mullistukset. Yht\u00e4kki\u00e4 vastassamme voi olla \u00e4kkin\u00e4isi\u00e4 hallitsemattomia muutoksia, jotka viev\u00e4t meilt\u00e4 el\u00e4m\u00e4n edellytykset. Sosiaalisen median, algoritmien ja teko\u00e4lyn vaikutuksia itseemme, yhteiskuntaamme ja koko ihmiskuntaan voimme vasta vain arvailla ja kenties itsess\u00e4mme pikkuhiljaa tunnistaa. Valitettavasti nuo muutokset tuntuvat usein kovin pelottavilta ja negatiivisilta. Tuntuu, ett\u00e4 muutumme nyt itsekin niin nopeasti, ettemme voi oikein en\u00e4\u00e4 luottaa itseemmek\u00e4\u00e4n. Koemme paljon muutoksia yhdess\u00e4, mutta reagoimme niihin kaikki hyvin erilaisilla ja v\u00e4lill\u00e4 n\u00e4enn\u00e4isen vastakkaisillakin tavoilla.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4t\u00e4 kaikkea edell\u00e4 kuvaamaani min\u00e4 n\u00e4en, kun usein liiaksikin erilaisten mediasy\u00f6tteiden sokaisemana pessimistin\u00e4 katselen kirkkomme nykyist\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 eli koko t\u00e4t\u00e4 maailmaa ja sen menoa. Toisaalta sitten taas arjessani seurakuntaty\u00f6ss\u00e4 ja arkisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni n\u00e4en ja koen kuitenkin jotain ihan muuta. N\u00e4en hyvinkin rauhallisen ja turvallisen ja hyv\u00e4n kotikaupunkini ja oman rakkaan ja l\u00e4mpim\u00e4n kotiseurakuntamme, hyv\u00e4t koulut ja hoivakodit joissa ty\u00f6ss\u00e4nikin vierailen, hyv\u00e4t l\u00e4hipalvelut joita itse k\u00e4yt\u00e4n, iloiset ja rauhalliset kohtaamiset sunnuntaina kirkossa, ihmiset jotka tulevat yh\u00e4 vaan yhteiseen ehtoollisp\u00f6yt\u00e4\u00e4n erilaisista taustayhteis\u00f6ist\u00e4\u00e4n ja uskon k\u00e4sityksist\u00e4\u00e4n riippumatta, rakkaudellisen tunnelman ja jakamisen, hyv\u00e4henkiset keskustelut soppalounailla ja kirkkokahveilla messun j\u00e4lkeen. Jaetun arjen perheaamuissa, piireiss\u00e4 ja arkisilla aterioilla, kohtaamiset kodeissa ja kirkolla el\u00e4m\u00e4n taitekohdissa ja juhlissa. Vierell\u00e4 kulkemisen ja puhumisen voiman vaikeimmilla hetkill\u00e4. Vahvan ja vakaan luottamuksen hyv\u00e4\u00e4n Jumalaan silloinkin, kun H\u00e4n tuntuu vaikenevan ja k\u00e4tkeytyv\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n
V\u00e4lill\u00e4 mietinkin, miss\u00e4 se kaikki uutisten ahdistava ilmapiiri ja ihmiset v\u00e4itetty kahtia-jakautuneisuus ja vastakkaisuus nyt sitten on? Enimm\u00e4kseen kun vain rauha ja ilo tuntuu seurakunnassa virtailevan! Toki on huolia ja pelkoja, mutta niiden keskell\u00e4kin nimenomaan yhdess\u00e4 rukoilemme ja laitamme toivomme hyv\u00e4\u00e4n Jumalaan. Ja saamme my\u00f6s aina autettua osaltamme edes v\u00e4h\u00e4n muita; diakoniaty\u00f6ss\u00e4 otetaan ihmisi\u00e4 vastaan ja annetaan sit\u00e4 apua mit\u00e4 voidaan. Kohtaamme, kuuntelemme, juttelemme, kuljemme kriiseiss\u00e4 ja iloissa vierell\u00e4 ja yhdess\u00e4. Nuoret osallistuvat yh\u00e4 mielell\u00e4\u00e4n rippikouluun ja jumalanpalveluksiin ilmestyy koko ajan uusia nuoria aikuisia ja pikkulapsiperheit\u00e4. Miss\u00e4 siis kaikki haaste ja kriisi? Miss\u00e4 vastakkainasettelu ja mahdottomuus en\u00e4\u00e4 el\u00e4\u00e4 yhteydess\u00e4?<\/p>\n\n\n\n
Ep\u00e4varmat ajat ovat toki aina saaneet ihmisen k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n ikuisen hyv\u00e4n Jumalamme puoleen ja etsim\u00e4\u00e4n kirkoista turvaa. T\u00e4m\u00e4 on tietysti kirkollemme hyv\u00e4 uutinen ja antaa pohjaa my\u00f6s tulevien vuosien strategiallemme. Mutta toisaalta yht\u00e4kki\u00e4 vaikeisiin aikoihinkin vedoten kirkolta vaaditaan my\u00f6s tietynlaista puolten ottamista ja joko v\u00e4\u00e4ryyksist\u00e4 vaikenemista tai sitten ehdottoman varmoja vastauksia, joita ei saisi kukaan kyseenalaistaa. Uskonpuhdistuksen uudistus- ja muutospaineissa syntyneess\u00e4 protestanttisessa kirkossamme, jossa aina on pidetty my\u00f6s ihmisen j\u00e4rke\u00e4 ja vaikkapa tieteen saavutuksia Jumalan lahjoina ja haluttu antaa jokaiselle kristitylle vapaus itse tutkia sanaa ja pohtia Jumalan antamia vastauksia el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja tulkita niit\u00e4 itse, t\u00e4llaiset vaatimukset tuntuvat v\u00e4lill\u00e4 oudoilta. Kirkon pit\u00e4isi nyt jyr\u00e4hdell\u00e4 varmoja vastauksiaan ja luoda jyrkki\u00e4 rajoituksia sille, miten ihmisten tulisi el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 el\u00e4\u00e4, jotta voisimme tuntea olevamme oikeassa uskossa ja siten sitten kai paremmassa turvassa? Kirkkoamme haastetaan mm. vaatimalla taas kiist\u00e4m\u00e4\u00e4n naisten t\u00e4ysi ja yht\u00e4l\u00e4inen ihmisarvo ja vaikkapa oikeus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isesti omasta ruumiistaan ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n tai sitten kiist\u00e4m\u00e4\u00e4n seksuaali- ja sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6jen t\u00e4ydet ihmisoikeudet tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n j\u00e4senoikeudet kirkossa. Siis jotta kirkko toisi toisille turvaa ja lohtua, sen pit\u00e4isi heitt\u00e4\u00e4 ulos syntisiksi ja v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaisiksi ja v\u00e4\u00e4r\u00e4uskoisiksi julistamalla toiset? Minusta t\u00e4m\u00e4 ei ole mahdollinen vaatimus. Se ei ole rauhan, vaan tuhon ajatus.<\/p>\n\n\n\n
Suomen ev.lut. kirkon tulee aina olla ennen kaikkea Kristuksen kirkko ja vastavoima kaikelle sellaiselle pahuudelle, jonka johdosta l\u00e4himm\u00e4inen k\u00e4rsii ja joka pyrkii repim\u00e4\u00e4n meid\u00e4t erillemme toisistamme ja Jumalasta. Jumalan hyvyys ja armo on tarkoitettu kaikille, ei vain harvoille ja valituille. Jumalan kuvia ja kaltaisia ovat kaikki ihmiset, eiv\u00e4t vain tietynlaiset. Kristus tulee n\u00e4hd\u00e4 joka ikisess\u00e4 ihmisess\u00e4 ilman ehtoja ja muttia. Kirkon tulee antaa toivoa syntiselle nimenomaan julistamalla kirkkaasti armon ja rakkauden sanomaa ja Kristuksessa maailmaan tullutta valoa. Kun kirkko toimii ja puhuu yhteiskunnassa, sen on teht\u00e4v\u00e4 se rohkeasti ja profeetallisesti Jeesuksen opetusten valossa ja tarvittaessa noustava \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4sti vastustamaan kaikkea v\u00e4h\u00e4nk\u00e4\u00e4n ep\u00e4kristillist\u00e4 ihmisten kohtelua. Jeesuksen n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n esimerkin mukaisesti kirkon on kohdattava ja kohdeltava aina kaikkia ihmisi\u00e4 avoimesti ja yhdenvertaisina. Kirkon on annettava vaikeina aikoina toivoa kaikkea inhimillist\u00e4 ep\u00e4toivoa ja siit\u00e4 kumpuavaa vihaa, v\u00e4kivaltaa, v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 ja sortoa vastaan ja autettava aina sen mink\u00e4 voimme kaikkia k\u00e4rsivi\u00e4 ja heikkoja ja muukalaisia. Vaikeaahan t\u00e4m\u00e4 tietenkin meille syntisille ihmisille on, mutta yhdess\u00e4 ja Jumalan avulla me t\u00e4h\u00e4n ehk\u00e4 yh\u00e4 ja taas pystymme?<\/p>\n\n\n\n
Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4n strategian t\u00e4rkein tarkoitus onkin lopulta taaskin vain muistuttaa, ett\u00e4 Jumalassa meill\u00e4 on yh\u00e4 vahva ja ikuinen turvamme ja toivomme. Tuli mit\u00e4 tuli ja k\u00e4vi miten k\u00e4vi? Ja ett\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 aina vain uudelleen l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Kristus esikuvaksemme kaikessa t\u00e4ss\u00e4, mink\u00e4 keskell\u00e4 me jokainen t\u00e4t\u00e4 inhimillist\u00e4 ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4 el\u00e4mme. Ja ett\u00e4 Kristuksessa me voimme l\u00f6yt\u00e4\u00e4 my\u00f6s yh\u00e4 uudelleen yhteyden toisiimme ja rakkauden toinen toisiamme kohtaan.
\u201dMinulla on omat suunnitelmani teit\u00e4 varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eiv\u00e4tk\u00e4 tuhon ajatuksia: min\u00e4 annan teille tulevaisuuden ja toivon.\u201d -Jer.29:<\/p>\n\n\n\n
Minna Canthin ja tasa-arvonp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 19.3.2026
<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittaja on M\u00e4nnist\u00f6n seurakunnan kirkkoherra Kuopiossa, ja kirkon strategiaprojektin ohjausryhm\u00e4n j\u00e4sen.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kirkkomme yhteisen strategian eli toiminnan suurten suuntaviivojen pohtiminen ja laatiminen t\u00e4ss\u00e4 ajassa tuntuu v\u00e4lill\u00e4 l\u00e4hes mahdottomalta teht\u00e4v\u00e4lt\u00e4. Onneksi strategiaa ei minun, eik\u00e4 sen paremmin kenenk\u00e4\u00e4n, tarvitse yksin laatia. Strategiaty\u00f6t\u00e4 ohjaavaa pohdintaakin saamme tehd\u00e4 isolla ryhm\u00e4ll\u00e4 yhdess\u00e4. Yksin ei kenenk\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rrys voisi t\u00e4h\u00e4n riitt\u00e4\u00e4 ja yhdess\u00e4 taas riitt\u00e4v\u00e4n yhteisen ja jaetun n\u00e4yn l\u00f6yt\u00e4minen on aina hidasta […]<\/p>\n","protected":false},"featured_media":183616,"template":"","blogcategory":[27477],"blogtag":[],"class_list":["post-183613","blog","type-blog","status-publish","has-post-thumbnail","hentry","blogcategory-strategia27-32"],"acf":{"writer":"Sanna Husso"},"yoast_head":"\n