Kumppanuuden korit ja Vasu2017

Kumppanuuden korit (Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina) antavat pelisäännöt kunnan ja seurakunnan väliselle yhteistyölle. Koreihin sisältyvät periaatteet perustuvat opetushallituksen ohjeistukseen.

$main-image.alt-text.getData()
  • Avaa esite sähköisenä tästä
  • Voit tilata esitettä printattuna postikulujen hinnalla täältä

Yhdessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet –asiakirjan (Vasu) kanssa tarkasteltuna ne säätelevät monipuolisen yhteistyön muotoja ja luonnetta.

Varhaiskasvatuksen näkökulmasta keskeisimmät korit ovat 1 (Yleissivistävä opetus) ja 3 (Uskonnolliset tilaisuudet). On tärkeää olla selvillä siitä, mikä kaikki kuuluu yleissivistävään opetukseen ja mikä puolestaan luokitellaan uskonnolliseksi tilaisuudeksi.

Selkeät ja yhteiset pelisäännöt vapauttavat toimimaan ja kehittämään yhteistyötä kaikkia kunnioittavalla tavalla.

Kunnan ja seurakunnan kannattaa laatia yhteistyösopimus paikallisten pelisääntöjen ja yhteistyökäytäntöjen turvaamiseksi. Sopimuksen tulee noudattaa yhteistyötä sääteleviä ohjeistuksia

Uuden Vasun myötä osa varhaiskasvatuksessa käytettävistä termeistä on muuttunut. On tärkeää ja usein myös helpompaa opetella uutta kuin yrittää päivittää mielessään vanhoja ohjeita ja käytäntöjä.

Yhteiskunnan varhaiskasvatus on uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Tämä on pidettävä mielessä myös uskonnollisia tilaisuuksia järjestettäessä.

KORI I Yleissivistävä opetus

Vasussa ei ole erillisiä oppiaineita, vaan asioita tarkastellaan ilmiölähtöisesti laajempina kokonaisuuksina. Katsomuskasvatus on Vasussa yleissivistävää opetusta. Se pitää sisällään kaikki lapsiryhmässä esiintyvät uskonnot ja katsomukset sekä uskonnottomuuden. Näitä käsitellään lapsen kehitystason mukaisesti arjen tilanteissa ja vuoden kulkuun liittyen. 

Katsomuskasvatus on Vasussa kirjattuna erityisesti oppimisen alueeseen ”Minä ja meidän yhteisömme”. Katsomuskasvatus ei ole kuitenkaan erillinen saareke, vaan se sisältyy kaikkeen toimintaan. Arjessa se näyttäytyy jokaisen lapsen kielen, kulttuurin, uskonnon ja katsomuksen kunnioittamisena. Vastuu katsomuskasvatuksesta ja sen käytännön toteutuksesta kuuluu luonnollisesti niille aikuisille, jotka jakavat lapsen arkea eli kunnan omille työntekijöille.

Seurakunta mainitaan Vasussa yhteistyökumppaneiden joukossa. Näin ollen seurakunta voi tarjota yhteistyötä oman osaamisalueensa puitteissa, mutta varsinaista kasvatustehtävää seurakunnalla ei Vasun katsomuskasvatuksessa ole. Yhteistyö voi näkyä esimerkiksi oppimisympäristön tarjoamisena (kirkot hautausmaat ja muu kristillinen perinne). On tärkeää muistaa, että nämä tilanteet ovat päiväkodin toimintaa eivätkä ne sisällä uskonnonharjoitusta. 

Katsomuskasvatus on luonteeltaan yleissivistävää eikä siinä voi/saa olla uskonnon harjoittamisen elementtejä (virsi, rukous, uskontunnustus jne.) Vasun katsomuskasvatus on siis puhtaasti yhteiskunnallinen tehtävä eivätkä eri uskontokunnat tai katsomukset voi määritellä tai rajoittaa varhaiskasvatuksen omien normien noudattamista.

Yhteiskunnan varhaiskasvatus on uskonnollisesti sitouttamatonta, mikä tarkoittaa sitä, että kaikkia läsnä olevia katsomuksia tarkastellaan tasaveroisina arvottamatta niitä. Lasta ei saa sitouttaa mihinkään yksittäiseen katsomukseen eikä häneen voida katsomuksellisesti vedota eikä vaikuttaa.

Näiltä osin uusi Vasu haastaa seurakuntia yhteistyön uudenlaiseen tarkastelemiseen ja kehittämiseen. 

Seurakunnan työntekijä voi toki olla yhdessä kunnan työntekijöiden kanssa miettimässä katsomuskasvatuksen toteuttamista ja antaa sille näkökulmiaan ja tukeaan nk. mentorin ominaisuudessa. Yhteistyö perustuu aina päiväkodin asettamille tavoitteille ja meneillään oleville oppimisen prosesseille. Tällöin seurakunnan työntekijän ammatillisuus ja ammattitaito sekä yhteistyökyvyt ovat tarpeen.

Uuden Vasun myöstä seurakunnan työntekijän tulee olla entistäkin tietoisempi, mitä eri termit, käsitteet ja normit varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksessa tarkoittavat. 

KORI II Perinteiset juhlat

Vuoden kulkuun kuuluu erilaisia juhla-aikoja, joista suuri osa liittyy olennaisesti suomalaiseen kristilliseen perinteeseen. Myös muiden kulttuurien juhlia vietetään, mikäli ne liittyvät lapsiryhmässä olevien lasten perinteisiin.

Juhlat ovat päiväkodin omia ja yhteisöllisiä juhlia silloinkin, kun ne liittyvät jouluun, pääsiäiseen jne. Seurakunnan työntekijän ei tule ottaa vastuuta juhlasta, vaan hän on läsnä lähinnä juhlavieraana. On hyvä muistaa, että yksittäisen virren laulaminen tai joulukuvaelman esittäminen ei tee juhlasta uskonnollista tilaisuutta. Uskontoon viittaavat juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria.

KORI III Uskonnolliset tilaisuudet

Tähän koriin kuuluu erityisesti kunnan ja seurakunnan välinen perinteinen yhteistyö. Uusi Vasu haastaa seurakuntia myös sen osalta uudenlaiseen pohdintaan ja ideointiin yhdessä kunnan toimijoiden kanssa. 

Seurakunnat mainitaan Vasussa yhtenä kunnan varhaiskasvatuksen yhteistyökumppanina. On todella tärkeää, että seurakunta solmii hyvät henkilö- ja yhteistyösuhteet kunnan varhaiskasvatuksen kanssa ja myönteisessä yhteistyössä miettii, suunnittelee ja toteuttaa erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia. Näin varmistetaan positiivisen uskonnonvapauden toteutuminen. 

Yhteistyössä seurakunnan tulee sitoutua niihin pelisääntöihin, jotka varhaiskasvatusta normittavat. Myös yhteisten uskonnollisten tilaisuuksien on oltava pedagogisesti perusteltuja, lapsen edun mukaisia ja Vasun kokonaisuutta noudattavia. Seurakunnan työntekijöiden onkin perehdyttävä Vasuun ja erityisesti sen pedagogisiin periaatteisiin. Hyvässä yhteistyössä ja yhteisiä pelisääntöjä noudattaen toimintaa voidaan monipuolistaa ja rikastuttaa alueen lasten ja lapsiperheiden parhaaksi. 

Yhteistyön mahdollisuuksia on monia perinteisten joulu-, adventti-, pääsisäis- ja kevätkirkkojen lisäksi. Näihin tilaisuuksiin saa luonnollisesti liittyä myös uskonnon harjoittamisen elementtejä (virsi, rukous, uskontunnustus, siunaus jne.). Yhteisiä tilanteita järjestettäessä on muistettava, että näistä tilaisuuksista on tiedotettava lasten vanhemmille etukäteen. Uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuvat vain ne lapset, joiden vanhemmat antavat siihen suostumuksensa uskontokunnasta riippumatta. Uskonnolliseen vakaumukseen ohjaaminen on aina lapsen kodin asia ja sitä on kunnioitettava. Kunnan varhaiskasvatuksen henkilöstö huolehtii luvan kysymisestä vanhemmilta. 

Opetushallituksen ohjeistuksen (1/2018) mukaan varhaiskasvatuksen järjestäjä (kunta) voi päättää, järjestetäänkö varhaiskasvatuksen yhteydessä uskonnollisia tilaisuuksia. 

Kunta voi myöskin päätyä siihen, ettei varhaiskasvatuksen toiminta-aikana järjestetä uskonnollisia tilaisuuksia. Tällöin kunta voi sopia, että se kuitenkin tiedottaa huoltajille toiminta-ajan ulkopuolella tapahtuvista kunnan varhaiskasvatukselle tarkoitetuista tilaisuuksista (esim. adventti- ja kevätkirkot). 

KORI IV Kasvun ja hyvinvoinnin tuki

Seurakunnalla on valmiuksia tukea kunnan varhaiskasvatusta vaikkapa silloin, kun siellä kohdataan surua tai tarvitaan kriisiapua. Tukea voidaan antaa sekä lapsille että aikuisille. Myös ennaltaehkäisevä toiminta mm. työhyvinvoinnin lisäämiseksi kuuluu tähän koriin. Tällä hetkellä tämän korin näkökulmat eivät (vielä) erityisesti korostu varhaiskasvatuksessa. Tulevaisuudessa tämänkaltainen yhteistyö voi muodostua hyvinkin keskeiseksi. Muun muassa hallituksen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE), perhekeskustoiminta ym. uudenlaiset toimintamallit tarjoavat seurakunnille mahdollisuuksia toimia alueen lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi.