Kumppanuuden korit ja Vasu2017

Kumppanuuden korit kutsuvat monipuoliseen yhteistyöhön. Niiden avulla kerrotaan seurakunnan ja varhaiskasvatuksen välisestä yhteistyöstä ja periaatteista. Koreihin sisältyvät yhteistyöperiaatteet perustuvat Opetushallituksen päivitettyihin ohjeisiin. Niillä pyritään takaamaan uskonnonvapauden toteutuminen niin varhaiskasvatuksessa kuin koulussakin.

$main-image.alt-text.getData()
  • Avaa esite sähköisenä tästä
  • Voit tilata esitettä printattuna postikulujen hinnalla täältä

 

 

Yhdessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet -asiakirjan  kanssa Kumppanuuden korit suuntaavat monipuolisen yhteistyön muotoja ja luonnetta. Selkeät ja yhteiset toimintaperiaatteet vapauttavat toimimaan ja kehittämään yhteistyötä kaikkia kunnioittavalla tavalla.

Varhaiskasvatuksen näkökulmasta keskeisimmät korit ovat 1 (Yleissivistävä opetus) ja 4 (Kasvun ja hyvinvoinnin tuki). Tärkeää on olla selvillä siitä, mikä kaikki kuuluu yleissivistävään opetukseen ja mikä puolestaan luokitellaan uskonnolliseksi tilaisuudeksi.

Kuntaa ja seurakuntaa neuvotaan laatimaan yhteistyösopimus paikallisten toimintaperiaatteiden ja yhteistyökäytäntöjen turvaamiseksi. Sopimuksen tulee noudattaa yhteistyötä sääteleviä ohjeistuksia.

https://Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet -asiakirjan myötä osa varhaiskasvatuksessa käytettävistä käsitteistä muuttui. On tärkeää ja usein myös helpompaa opetella uutta kuin yrittää päivittää mielessään vanhoja ohjeita ja käytäntöjä.

Yhteiskunnan varhaiskasvatus on uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Tämä on pidettävä mielessä myös uskonnollisia tilaisuuksia järjestettäessä.

KORI I Yleissivistävä opetus

 

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa asioita tarkastellaan ilmiölähtöisesti laajempina kokonaisuuksina. Katsomuskasvatuksessa yhdistyy kieli-, kulttuuri- ja katsomustietoinen pedagogiikka.  Se pitää sisällään kaikki lapsiryhmässä ilmentyvät uskonnot ja katsomukset, myös uskonnottomuuden. Näitä käsitellään lapsen kehitystason mukaisesti arjen tilanteissa ja vuoden kulkuun liittyen. 

 

Katsomuskasvatus on varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa erityisest kirjattui oppimisen alueeseen ”Minä ja meidän yhteisömme”. Katsomuskasvatus ei muodosta erillistä ja irrallista saareketta,  vaan se sisältyy kaikkeen pedagogiseen toimintaan. Arjessa se näyttäytyy jokaisen lapsen kielen, kulttuurin, uskonnon ja katsomuksen kunnioittamisena. Vastuu katsomuskasvatuksesta ja sen käytännön toteutuksesta kuuluu luonnollisesti niille aikuisille, jotka jakavat lapsen arkea eli kunnan omille työntekijöille.

Seurakunta mainitaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa yhteistyökumppanina. Seurakunta voi tarjota yhteistyötä oman osaamisalueensa ja mahdollisuuksien puitteissa. Yhteistyö voi näkyä oppimisympäristön laajentumisena (kirkot, puistot, hautausmaat ja muu kristillinen perinne).

Yhteiskunnan varhaiskasvatus on uskonnollisesti sitouttamatonta, mikä tarkoittaa sitä, että kaikkia läsnä olevia katsomuksia tarkastellaan tasaveroisina arvottamatta niitä. Lasta ei saa sitouttaa  yksittäiseen katsomukseen eikä häneen voida katsomuksellisesti vedota eikä vaikuttaa.

Näiltä osin varhaiskasvatussuunnitelman perusteet haastaa seurakuntia yhteistyön uudenlaiseen tarkastelemiseen ja kehittämiseen. 

Seurakunnan työntekijä voi toki olla yhdessä kunnan työntekijöiden kanssa miettimässä katsomuskasvatuksen toteuttamista ja antaa sille näkökulmiaan ja tukeaan nk. mentorin ominaisuudessa. Yhteistyö perustuu aina varhaiskasvatuksen asettamille tavoitteille ja meneillään oleville oppimisen prosesseille. Tällöin seurakunnan työntekijän ammatillisuus ja ammattitaito sekä yhteistyökyvyt korostuvat.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden myötä seurakunnan työntekijän tulee olla entistäkin tietoisempi, mitä eri termit, käsitteet ja normit varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksessa tarkoittavat. 

KORI II Perinteiset juhlat

Vuoden kulkuun kuuluu erilaisia juhla-aikoja, joista suuri osa liittyy olennaisesti suomalaiseen kristilliseen perinteeseen. Myös muiden kulttuurien juhlia vietetään, mikäli ne liittyvät lapsiryhmässä olevien lasten perinteisiin.

Juhlat ovat päiväkodin omia ja yhteisöllisiä juhlia silloinkin, kun ne liittyvät jouluun, pääsiäiseen jne. Seurakunnan työntekijän ei tule ottaa vastuuta juhlasta, vaan hän on läsnä lähinnä juhlavieraana. On hyvä muistaa, että yksittäisen virren laulaminen tai joulukuvaelman esittäminen ei tee juhlasta uskonnollista tilaisuutta. Uskontoon viittaavat juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria.

KORI III Uskonnolliset tilaisuudet

Tähän koriin kuuluu erityisesti kunnan ja seurakunnan välinen perinteinen yhteistyö. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet haastaa seurakuntia myös sen osalta uudenlaiseen pohdintaan ja ideointiin yhdessä kunnan toimijoiden kanssa. 

Seurakunnat mainitaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kunnan varhaiskasvatuksen yhteistyökumppanina. On tärkeää, että seurakunta rakentaa hyvät henkilö- ja yhteistyösuhteet kunnan varhaiskasvatuksen kanssa ja myönteisessä yhteistyössä miettii, suunnittelee ja toteuttaa erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia. Näin varmistetaan positiivisen uskonnonvapauden toteutuminen. 

Yhteistyössä seurakunnan tulee sitoutua niihin toimintaperiaatteisiin, jotka varhaiskasvatusta normittavat. Myös yhteisten uskonnollisten tilaisuuksien on oltava pedagogisesti perusteltuja, lapsen edun mukaisia ja Vasun kokonaisuutta noudattavia. Seurakunnan työntekijöiden onkin perehdyttävä varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja erityisesti sen pedagogisiin periaatteisiin. Hyvässä yhteistyössä ja yhteisiä toimintaperiaatteita noudattaen pedagogiikkaa voidaan monipuolistaa ja rikastuttaa alueen lasten ja lapsiperheiden parhaaksi. 

Yhteistyön mahdollisuuksia on monia  joulu-, adventti-, pääsisäis- ja kevätkirkkojen lisäksi. Näihin tilaisuuksiin saa luonnollisesti liittyä myös uskonnon harjoittamisen elementtejä (virsi, rukous, uskontunnustus, siunaus jne.). Yhteisiä tilanteita järjestettäessä on muistettava, että tilaisuuksien sisältö on avattava ja niistä tulee tiedottaa lasten huoltajia etukäteen. Uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuvat vain ne lapset, joiden huoltajat antavat siihen suostumuksensa uskontokunnasta riippumatta. Uskonnolliseen vakaumukseen ohjaaminen on aina lapsen kodin asia ja sitä on kunnioitettava. Kunnan varhaiskasvatuksen henkilöstö huolehtii luvan kysymisestä huoltajilta.

Opetushallituksen ohjeistuksen (1/2018) mukaan varhaiskasvatuksen järjestäjä (kunta) voi päättää, järjestetäänkö varhaiskasvatuksen yhteydessä uskonnollisia tilaisuuksia. 

Kunta voi myöskin päätyä siihen, ettei varhaiskasvatuksen toiminta-aikana järjestetä uskonnollisia tilaisuuksia. Tällöin kunta voi sopia, että se kuitenkin tiedottaa huoltajille toiminta-ajan ulkopuolella tapahtuvista kunnan varhaiskasvatukselle tarkoitetuista tilaisuuksista (esim. adventti- ja kevätkirkot). 

KORI IV Kasvun ja hyvinvoinnin tuki

Palautumista pidetään tulevaisuuden metataitona. Seurakunnat voivat yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa suunnitella retriittitapahtumia tai luonnossa työskentelyä, joilla edistetään varhaiskasvatushenkilöstön työhyvinvointia.

Seurakunnalla on valmiuksia tukea kunnan varhaiskasvatusta muutostilanteissa, kun kohdataan pelkoa, surua tai tarvitaan kriisiapua. Tukea voidaan antaa sekä lapsille että aikuisille. Tulevaisuudessa tämänkaltainen ennaltaehkäisevä yhteistyö voi muodostua hyvinkin keskeiseksi. 

Seurakunnan työntekijä voi liittyä sovittaessa kunnan ja lähialueen hyvinvointia edistävään työhön. Yhteisölliset oppilashuoltokokoukset, katsomusyhteisöjen dialogitapahtumat ja verkostomainen hyvinvvointityö ovat esimerkkejä tästä.

 

 

Päivitetty