Hyppää sisältöön

Usein kysytyt kysymykset seurakuntien toiminnasta poikkeusaikana

Tälle sivulle päivitetään usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia liittyen seurakuntien toiminnan järjestämiseen poikkeusaikana 2020. Monet kysymyksistä liittyvät varsinkin leiritoiminnan ohjeistukseen.

Tyttö istuu teltan suuaukolla ja katsoo kaunista tunturimaisemaa kesällä Lapissa
kuva: Steve Halama / Unsplash

 



K: Onko syksyllä tulossa uusia suosituksia tai ohjeistuksia seurakunnan kokoontuvaan toimintaan?  

V: Uusia valtakunnallisia suosituksia tai ohjeita ei toistaiseksi ole valmisteilla. Tautilanne vaihtelee alueittain ja tästä syystä yhteisiä ohjeita koko maahan ei ole mielekästä antaa. On tärkeää, että seurataan THL:n, AVIen, OPH:n ja valtiovallan antamia ohjeita, joita sovelletaan paikallisesti. Kirkkoherra vastaa viime kädessä seurakunnan toiminnan turvallisuudesta. Alla hyödyllisiä linkkejä. 

 




LEIRIT
 

K: Miten sairastunut kuljetetaan testeihin / kotiin? Saako kotiin ylipäätään lähettää?

V: Sairastuneen kotikuljetuksesta vastaa seurakunta palveluntarjoajana. Halutessaan huoltaja(t) voivat hakea osallistujan kotiin, mutta tästä on sovittava erikseen.

 


 

K: Lähdetäänkö missään tapaturmatapauksissakaan terveyskeskuksiin? 

V: Kaikki lääkärihoitoa vaativat tapaukset hoidetaan normaalisti. Terveyskeskukset vastaavat asioinnin turvallisuudesta.

 



K: Jos työntekijä joutuu karanteeniin ennen leiriä mistä saadaan korvaava työntekijä? 

V: Tämä on henkilöstöjohtamisen asia.

 


 

K: Miten toimitaan, jos kaikki leiriläiset joutuvat karanteeniin?

V: Tilanteessa noudatetaan terveysviranomaisten ohjeita ja tarjotaan ryhmälle vaihtoehtoinen tapa rippikoulun loppuunsaattamiseksi, kun tilanne on helpottanut.

 


 

MASKIEN KÄYTTÖ
 

K: Tuleeko maskien käytöstä erillistä suositusta kasvatuksen alueelle?

V: Toiminnassa noudatetaan yleisiä ohjeita (THL, OPH). Niissä maskien käyttöä ei mainita tai suositella. Hallituksen suositus maskeista koskee mm. julkista liikennettä. Jumalanpalveluselämän ja diakonian osalta maskisuositus liittyy mm. riskiryhmään kuuluvien ihmisten kohtaamiseen.

 


 

KEVÄÄN JA KESÄN 2020 KYSYMYKSET JA VASTAUKSET
 

K: Onko turvaväleillä merkitystä rippikoulussa ja muilla leireillä vai onko näkemys nyt sellainen, että kun leiriporukka leirille lähtee, he ovat ikään kuin samassa taloudessa asuvia eikä turvavälejä tarvitse säilyttää? Entä vastaavasti päivärippikoulussa? 

V: Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kokoontumisrajoituksia muutetaan 1.6. alkaen siten, että enintään 50 henkilön kokoontumiset ovat mahdollisia. Tämä mahdollistaa sekä leirien että päiväleirien järjestämisen. 

Leireillä osallistujat (nuoret ja työntekijät) muodostavat rajatun yhteisön, jolloin viruksen mahdollinen leviäminen rajoittuu leirin osallistujiin. Leiriolosuhteissa yhteys toisiin on varsin intensiivisistä yhdessä olemisen, leikkimisen ja erilaisten työskentelyjen kautta. Tästä syystä turvavälien pitäminen on käytännössä erittäin haasteellista toteuttaa. Myös yksityiskohtaisten ohjeiden antaminen laulamiseen, leikkeihin tai yhteisen tavaroiden käyttämiseen ei ole mielekästä leirillä olemiseen liittyen.  

Tehdessään päätöksen rippikoululeirin tai muun leirin järjestämisestä seurakunta arvioi koronavirus COVID-19 viruksen mahdolliseen leviämiseen leiriolosuhteissa liittyvät riskit ja on yhteydessä lasten ja nuorten perheisiin. Yhteydenpito perheisiin on erityisen tärkeää, jotta vanhemmilla on tieto koronavirus COVID-19 liittyvistä riskeistä leiriolosuhteissa. Lisäksi perheille on hyvä painottaa, että sairaana ei voi osallistua leirille. Rippikoululeirejä ja muita leirejä on siis mahdollistaa järjestää riskit tiedostaen. 

Päivärippikoulujen ja päiväleirien osalta tilanne on toisenlainen, koska nuoret yöpyvät kodeissa ja kontaktien määrä on huomattavasti suurempi kuin leireillä olevien nuorten ja työntekijöiden. Päivärippikoulujen osalta hyvän lähtökohdan turvallisuuteen liittyen saa 4.5. julkaistun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus ja kulttuuriministeriön ohjeen opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille sekä OPH:n ohjeet  

Ennen leirin alkua on syytä tarkistaa uusimmat ohjeet THL:n ja oman alueen AVI:n sivuilta.  

Lisäinfoa:  

 


 

K: Hallitus jatkaa koronarajoitusten hallittua purkamista. Esimerkiksi noutopöydät sallitaan 22.6. alkaen. Voiko leireillä ruokailla jälleen normaalisti siten, että leiriläiset annostelevat itse ruokansa?

V: Seurakuntien kesätoiminnassa seurataan valtiovallan antamia ohjeita. Alkukesän ajan seurakunnissa on ollut erilaisia käytäntöjä ruokailujen toteuttamiseen leireillä kuten ruoan annosteleminen valmiiksi osallistujille. Edelleen leireillä ruokailun yhteydessä tulee huolehtia hyvästä yleishygieniasta, erityisesti käsihygieniasta. Kädet tulee pestä saippualla ja vedellä ennen ja jälkeen ruokailun. Lisäksi käsidesiä on hyvä olla saatavilla. Mikäli edellä mainitut näkökohdat pystytään huomioimaan, ruokailuja on paikallisesti harkiten mahdollista järjestää samoin periaattein kuin ravintoloiden noutopöytäruokailuja 22.6. alkaen. THL ei kysyttäessä antanut yksityiskohtaisempia ohjeita leirien ruokailun järjestämiseksi.    

 


 

K: Pitääkö ulkomailta riparille tulevan olla karanteenissa kaksi viikkoa ennen rippikoulun alkua?

V: THL:n 18.5. päivätty ohje toteaa: Maahan saapuvan henkilön tulee 14 vuorokauden ajan rajoittaa tarpeettomia lähikontakteja ja noudattaa omaehtoista karanteenia.  

 


 

K: Onko jotain ns. kiellettyjä leikkejä (kontaktia ottavat leikit, joissa pidetään toisiaan kädestä kiinni jne.)?

V: Sellaisia leikkejä ja pelejä, joissa ollaan pitkään erittäin lähekkäin ja tiiviisti tulee välttää. Lisäksi on suositeltavaa leikkiä ja pelata mahdollisimman paljon ulkotiloissa.  

 


 

K: Onko konfirmaatioiden viettäminen turvallista kesällä 2020?

V: Konfirmaatiomessuja järjestettäessä toimitaan piispojen antamien ohjeiden mukaisesti. Yli 50, mutta alle 500 henkilöä on mahdollista kokoontua samaan tilaan, mikäli tilaisuuksissa noudatetaan viranomaisten ohjeita turvallisesta järjestämisestä. Tilaisuuksien henkilömäärä tulee suhteuttaa yhden-kahden metrin turvavälein sopivaksi. Paikallisesti arvioidaan kuinka paljon osallistujia kirkkotilassa voi turvallisesti olla.  

Vaihtoehtoja konfirmaatiomessujen järjestämiselle:  

  • Konfirmoitavat jaetaan noin 8-13 hengen ryhmiin. Nuoren läheisiä on tällöin mahdollista kutsua paikalle enemmän kuin mitä siinä tilanteessa, että koko ryhmä konfirmoidaan kerralla. 
  • Konfirmaatiomessua vietetään vain oman rippikouluryhmän kanssa. Mikäli näin toimitaan, konfirmaatiomessun striimaamista kannattaa harkita. Striimauksen kautta konfirmoitavan läheiset pääsevät osallistumaan messuun etäyhteyksin.  
  • Konfirmaatiomessuja voidaan harkinnan mukaan siirtää myös syyskaudelle toteutettavaksi. 

 


 

K: Voidaanko konfirmaatiomessuissa käyttää alboja?

V: Mikäli konfirmaatioiden välillä on useampi tunti, niin samoja alboja voidaan käyttää ilman välipesua. THL:n tutkimusprofessorin mukaan korovirus ei elä kankaiden pinnoilla kovin montaa tuntia.
 


 

K: Saako konfirmaatiomessuja striimata?

V: Kirkkohallituksen lakimiehen vastaus: Konfirmaatiomessun striimauksessa keskeistä on se, että striimauksesta on etukäteen informoitu riittävän selkeästi ja kattavasti. Eli kuten siitä, että onko striimi julkinen vai piilotettu. Tehdäänkö tallenne ja jos tehdään, miten kauan sen on tarkoitus olla esim. seurakunnan verkkosivulla. 

Tietosuojalainsäädännön  näkökulmasta mitään erillislupia tai suostumuksia ei mielestäni tähän ole syytä kytkeä. Tilanteessa ei ole mielestäni eroa sen suhteen, onko kyse julkisesta tai piilotetusta striimistä. 

Jos sitten jonkun rippikoululaisen kohdalla tilanne on se, että syystä tai toisesta ei voi tai halua osallistua striimattavaan konfirmaatiomessuun, niin hänen kohdallaan konfirmaatio on hoidettava jollakin muulla sopivalla tavalla. Elikkä ei siis niin päin, että jos konfirmoitavien ryhmästä yksikin sattuisi vastustamaan striimaamista niin sitten täytyisi luopua kokonaan kyseisen konfirmaatiomessun striimaamisesta. 

 


 

K: Konfirmaatiopäivänä tai konfirmaatioharjoitusten yhteydessä otetaan usein nuorista ryhmäkuva, jossa pakostakin ollaan lähekkäin. Liittyykö tähän erityistä huomioitavaa?

V: Tähän kysymykseen emme saaneet yksityiskohtaista vastausta THL:stä. Tästä syystä on vaikeaa sanoa muuta kuin, että tulee noudattaa yleisiä hygieniaohjeita. Kädet on suositeltavaa pestä ennen ja jälkeen kuvan ottamisen. Mikäli ryhmäkohtainen konfirmaatiokuva otetaan, kuvauspaikka tulisi mahdollisuuksien mukaan olla ulkotiloissa. 

Jos mahdollista konfirmaatiokuva kannattaa ottaa välittömästi intensiivijakson päättymisen jälkeen. Tällöin nuoret eivät ennätä käydä välissä kotona, jolloin kontaktien määrä muihin ihmisiin rajautuu omaan rippikouluryhmään. 

 



K: Miten hygieniasta huolehditaan yhteisten tavaroiden osalta esim. punainen laulukirja, kynät, patjat, tyynyt ja muut leirien ja leirikeskusten tavarat. 

V: Jos mahdollista, nuoria voi pyytää ottamaan mukaan oman peiton/makuupussin ja tyynyn petivaatteiden lisäksi. Omia kyniä voi myös suositella mukaan otettavaksi. Yhteisiä tavaroita on hyvä puhdistaa siivousalan ammattilaisten ohjeiden mukaan. Tavaroiden puhdistamisen ohella kannattaa korostaa hyvää käsihygieniaa. Kädet tulisi pestä ennen ja jälkeen yhteisten tavaroiden käytön. 

 


 

K: Miten konfirmaatio, jos joku sairastuu ja on esim. seuraavana viikonloppuna?

V: Konfirmaatio antaa rippikoululaiselle oikeuksia, joten konfirmaatio järjestetään, kun terveydenhoitoviranomaisilta on saatu siihen lupa. Tämä tarkoittaa joko konfirmaatiota jonkin toisen ryhmän kanssa, tai yksityistä konfirmaatiota. 

 


 

K: Miten erityisryhmien rippikoulun varautumisessa tulisi huomioida?

V: Rippikoulun erityisryhmien osalta toimitaan samoin kuin muidenkin ryhmien osalta: osallistujilta tarkistetaan, kuuluvatko he riskiryhmään. Riskiryhmiin kuuluvat voivat neuvotella asiasta oman hoitavan lääkärinsä kanssa. Heidän kanssaan voi harkita vaihtoehtoisena intensiivijakson toteutustapaa, esimerkiksi etäopetuksena, mutta harkinnassa on kiinnitettävä huomiota pedagogisiin ja osallisuutta tukeviin näkökulmiin ja etsittävä parasta ratkaisua kunkin rippikoululaisen kohdalla. 

 


 

K: Miten suhtaudutaan riskiryhmäläisiin työntekijöihin suhteessa leirityöhön? Aiemmat arvioinnit on tehty täysin muunlaisen työn kannalta, täytyykö arvioinnit tehdä työterveydessä uudelleen? 

V: Kyllä, hoitava lääkäri tai työterveyshuolto tekevät arvion. 

 


 

K: Kuinka leirikeskuksissa huolehditaan siivouksesta ja desinfioinnista?

V: Avien ohjeistus 19.5.: Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut yskii tai aivastaa. On mahdollista, että virus tarttuu myös kosketuksen kautta. Koronavirukset eivät säily pitkiä aikoja ilmassa tai pinnoilla. Siivouksessa käytetään heikosti emäksistä yleispuhdistusainetta. Saniteettitiloissa siivousta voi tehostaa käyttämällä desinfiointiainetta. Noudatetaan Työterveyslaitoksen siivousohjeita.  Pyyhitään kosketuspinnat, kuten ovenkahvat, käsinojat, tasot ja pöydät, valokatkaisijat ja hanat vähintään päivittäin, mielellään kahdesti päivässä. Sellaisessa ympäristössä, jossa kävijöitä on runsaasti, suositellaan puhdistamista 2–4 tunnin välein. Yhteiskäytössä olevien tietokoneiden ja päätteiden tai muiden välineiden käyttöä vältetään tai ne puhdistetaan aina käyttäjien välillä.

 


 

K: Voidaanko laittaa yhdessä ruokaa - edes nuotiolettuja? 

V: Yhteinen ruoanlaitto kasvattaa tartuntariskiä, ja sitä tulee välttää.  

 


 

K: Leirikeskusten turvallisuuden kartoittaminen ja keskinäinen eritasoisuus: Mitkä ovat leirikeskukseen kohdistuvat vaatimukset, jotta siellä voi turvallisesti järjestää leiritoimintaa kesän/syksyn aikana? Kenen toimesta tällainen kartoitus tehdään ja millä kriteereillä?

V: Tässä asiassa kannattaa olla yhteydessä kunnan terveysviranomaisiin ja pyytää heiltä tarkempia ohjeita 

 


 

K: Miten toimitaan korona-epäilytilanteessa? Varataanko eristyshuone tai eristetäänkö sairastunut jotenkin?  Kehen ollaan yhteydessä, jos joku leirillä sairastuu? 

V: Tilasuunnittelussa on syytä varautua eristämiseen, mutta epäilyn herätessä tulee olla heti yhteydessä osallistujan huoltajaan/huoltajiin ja paikallisiin terveysviranomaisiin toimintaohjeiden saamiseksi. Sairastunut eristetään muusta ryhmästä. Tällä eristämisellä minimoidaan kontaktit muuhun leiriryhmään.  Valtionneuvoston kanslia on tehnyt päätöksen hybriditoimintamalliin siirtymisestä: testaa, jäljitä, eristä ja hoida –periaate on voimaassa

Ensisijaisesti sairastuneen huoltaja(t) kutsutaan noutamaan sairastanut kotiin. Intensiivijakson keskeytyessä osallistujalla tarjotaan vaihtoehtoista intensiivijakson toteutustapaa, esimerkiksi etäopetuksena, mutta harkinnassa on kiinnitettävä huomiota pedagogisiin ja osallisuutta tukeviin näkökulmiin ja etsittävä parasta ratkaisua kunkin rippikoululaisen kohdalla.  

 


 

K: Kuinka paljon nuoria voi majoittaa samaan huoneeseen? 

V: Tähän ei voida antaa yksiselitteistä vastausta, koska majoitusolosuhteet vaihtelevat leiri- ja kurssikeskuksissa huomattavasti. Monessakaan leiri- tai kurssikeskuksessa ei ole käytännön mahdollisuutta taata yhden tai kahden hengen huoneita majoittumista varten.

 


 

K: Onko leireillä vierailupäiviä? 

V: Leireillä ei ole suositeltavaa järjestää vierailupäiviä, jotta kontaktien määrä saadaan pidettyä mahdollisimman vähäisenä ja leirillä olevaan ryhmään. Lisäksi vierailupäivän henkilömäärä ylittää useimmiten sallitun 50 henkilöä. 

 


 

K: Mitä tehdään, kun leiritilanteessa ensimmäinen henkilö osoittaa flunssan oireita?  

V: Jos leirillä osallistuja tai työntekijä sairastuu, tulee ottaa yhteyttä kunnan terveysviranomaisiin. Päätöksen hoidosta ja testaamisesta tekee tartuntatautilääkäri. Hän tekee myös päätöksen mahdollisesta karanteenista, kuultuaan leirin vastaavia työntekijöitä. Päätökset ovat aina tapauskohtaisia. Koronatestien tulokset saadaan yleisimmin 2-4 päivässä. Kts. Kirkkohallituksen ohjeistus

 


 

K: Mitä tehdään, jos leiritilanteessa tai sen jälkeen vahvistuu jonkun osallistujan koronatartunta? 

V: Mikäli leiritilanteessa tai sen jälkeen vahvistuu osallistujan tai työntekijän koronavirustartunta, kunnan terveysviranomaiset antavat tarkemmat ohjeet toimintamenettelyistä. Lasten, nuorten ja huoltajien ja nuorten on kanssa tarpeen sopia ennakkoon, että mikäli osallistujalla todetaan leirin jälkeen koronavirus COVID-19 tartunta, siitä on ilmoitettava leirin turvallisuudesta vastaavalle ohjaajalle. 

Koronaepäilyissä ja -tapauksissa on syytä muistaa asiallinen viestintä, sillä huhut lähtevät helposti liikkeelle ja voivat vääristyä matkalla. Pandemiatilanteen vuoksi koronaan liittyvä viestintä on kriisiviestintää.  

 


 

K: Mikä on suositus vaellusleirin järjestämiseen Lapissa ja matkustamiseen sinne bussilla? Ja jos kyllä niin millä ohjeilla mennään? 

V: Vaellusleirien osalta tehdään samanlainen riskiarvio kuin muidenkin leirien osalta. Tämän arvion pohjalta seurakunta päättää leirin järjestämisestä, siirtämisestä tai perumisesta. Välimatkasta riippuen bussikuljetus muodostaa oman haasteensa tarvittavien pysähdysten vuoksi. Pysähdysten aikana on syytä kiinnittää huomioita erityisesti käsihygieniaan. Kädet tulee pestä huolellisesti ennen ja jälkeen ruokailua ja ostosten tekemistä sekä saniteettitiloissa käymisen jälkeen. Busseihin on hyvä varata käsidesiä, jota on suositeltavaa käyttää bussiin tultaessa ja sieltä pois lähdettäessä. 

 


 

K: Millä tavoin tilojen hygieenisuudesta ja siivouksesta tulee huolehtia? Entä yhteiset tavarat kuten kynät, sakset, laulukirjat, peitot ja tyynyt? 

V: Tilojen siivoukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota leirien vaihtojen välissä. Ennen seuraavaan ryhmän saapumista leirikeskukseen tilat tulee siivota/desinfioida mahdollisimman hyvin. Siivousalan ammattilaiset ovat parhaita henkilöitä määrittelemään riittävän siivouksen tarpeen. Ohjeita siivoukseen. Mahdollisuuksien mukaan leirille osallistujien kannattaa tuoda mukanaan oma peitto/makuupussi ja tyyny. Lisäksi THL:n(tähän hyperlinkki) ja AVIn(Tähän hyperlinkki) sivuilla on ajankohtaista tietoa.  

 


 

K: Miten lastenohjaajat ohjeistetaan läheisyyteen ja kohtaamisiin kesäkerholaisten kanssa (alle kouluikäiset ja kouluikäiset ovat omissa kerhoissaan)? Voiko ruokailua tai tarjoilua järjestää ja mitä huomioitavana? Täytyykö lelut, ulkovälineet ja urheiluvälineet jne pestä joka päivä?  Miten kynien, saksien jne kanssa toimitaan? Voiko olla joukkuepelejä tai liikuntaleikkejä, joissa ollaan lähekkäin? 

  • V: Annettujen ohjeiden mukaisesti pyritään toimimaan väljissä tiloissa (esim. ulkona). Yksittäisten ryhmien koot on hyvä pitää pieninä ja ryhmät erillään toisistaan. Omia leluja ei suositella tuotavaksi mukaan. Mahdollisuuksien mukaan kullakin ryhmällä on omat lelut ja ulkovälineet ja muut tarvikkeet. Toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon välineiden tarve ja vältetään tarpeetonta yhteisten välineiden (esim sakset tms.) käyttöä. Myös leikkien osalta suositaan sellaisia, jossa lähikontakteja on mahdollisimman vähän.   
     
  • V: Ruokailussa huolehditaan hygieniasta ja siitä, että kukin ryhmä ruokailee toista erillään. Mahdollisuuksien mukaan voidaan tuoda omat eväät. Käsihygieniasta huolehditaan erityisen tarkasti ruokailun yhteydessä. Jos käsien vesipesuun ei ole mahdollisuutta, käytetään käsidesiä.  

 


 

Päivitetty