Seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden teemat kirkon kasvatuksessa

Jokainen ihminen on ainutlaatuinen Jumalan kuva.

Jokainen ihminen on Jumalan luoma, ainutlaatuinen ja arvokas. Ihmisen arvo ei ole sukupuoleen tai seksuaalisuuteen sidottua tai niistä riippuvaa, vaan sama kaikilla: Jumala on luonut jokaisen ihmisen juuri omaksi ainutkertaiseksi itsekseen.

Kirkon kasvatuksen perusperiaatteisiin kuuluu jokaisen arvostaminen ja kunnioittaminen omana itsenään sekä kaikkien yhdenvertainen kohtelu. Lähtökohta, jossa jokainen ihminen nähdään arvokkaana Jumalan kuvana, ohjaa pitämään huolta toinen toisistamme sekä puolustamaan ulkopuolisuuden uhkaamien oikeuksia. Jokaiselle ihmiselle tulee mahdollistaa turvallinen ja kannustava ympäristö kasvaa omaksi itsekseen, lähimmäiseksi sekä yhteisönsä jäseneksi.

Luotuisuuteen perustuva teologinen näkemys jokaisen ihmisen yhtäläisestä arvosta on linjassa yhdenvertaisuuslain kanssa. Yhdenvertaisuuslaki (2004/21) asettaa viranomaisille yleisen yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitteen. Tämä velvoite koskee myös evankelis-luterilaista kirkkoa. Lain mukaan ”Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”

Yhdenvertaisuuden rinnalla toinen lähtökohta kirkon kasvatuksessa on lapsen ja nuoren osallisuus. Tavoitteena on, että jokainen voisi kokea olevansa tärkeä osa yhteisöä ja tulevansa yhteisössään nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi. Lisäksi pyritään rohkaisemaan lapsia ja nuoria vaikuttamaan ja toimimaan. 

Nämä periaatteelliset lähtökohdat tarjoavat pohjan sukupuolisuuden ja seksuaalisuuden teemojen tarkasteluun kirkon kasvatuksessa.  Ihmisillä kirkossa ja yhteiskunnassa on seksuaalisuuteen ja sukupuolisuuteen liittyen hyvinkin erilaisia näkemyksiä. Erilaisuuden keskellä on tärkeää kuunnella ja kunnioittaa kaikkia ihmisiä ja pitää huolta siitä, että seurakunta on turvallinen yhteisö kaikilla inhimillisillä tasoilla.

Arjen näkökulma

Sukupuolisensitiivisyys ja kehitystason huomioiminen

Sukupuolisensitiivisyys on herkkyyttä tunnistaa ja ymmärtää sukupuolen erilaisia merkityksiä ja vaikutuksia. Nämä vaihtelevat ajan, paikan, tilanteen ja kulttuurin mukaan. Joskus sukupuolella on paljon väliä, usein ihmisenä olemisen muut ulottuvuudet ovat tärkeämpiä.

Sukupuolisensitiivisyydessä ei ole kyse sukupuolierojen häivyttämisestä, kieltämisestä tai pyrkimisestä sellaiseen neutraliteettiin, jossa sukupuolella ei olisi mitään merkitystä. Sukupuolisensitiivisyydessä ymmärretään ja huomioidaan sukupuolen moninaisuus ja tarjotaan lapsille ja nuorille tila löytää omanlainen tapa olla oma itsensä. Lapsia ja nuoria tuetaan olemaan sukupuolensa edustajia sellaisilla tavoilla, jotka tuntuvat heille itselleen oikeilta. Kun lapset ja nuoret kohdataan sukupuolisensitiivisesti, heille annetaan tilaa kasvaa omaksi itsekseen. On hyvä tarjota lapsille ja nuorille erilaisia esikuvia ja tarvittaessa myös vertaistukea. 

Sukupuolisensitiivisyys edellyttää työntekijältä asioiden tiedostamista ja pohtimista. Työntekijän on hyvä pohtia omia kokemuksiaan, arvojaan, käsityksiään ja ajatuksiaan, sekä sitä, miten ne vaikuttavat hänen toimintaansa.

Lapset ja nuoret ilmentävät ja ymmärtävät sukupuolisuutta ja seksuaalisuutta eri tavoin kehityksen vaiheesta riippuen. Jokainen lapsi ja nuori kehittyy omassa tahdissaan omaksi ainutlaatuiseksi itsekseen. Ikäkauden lisäksi on siis tärkeää huomioida yksilölliset erot. 

Käytännön teot näkyvät pienissä asioissa

Turvan ja tilan tarjoaminen lasten ja nuorten sukupuolisuuden ja seksuaalisuuden kehitykselle ei edellytä suuria tekoja. Hyvänä ohjeena lasten ja nuorten kanssa toimittaessa voidaan pitää sitä, että tarjotaan sekä yhteistä että eriytettyä toimintaa, jota suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä lasten ja nuorten kanssa ja heidän osallisuuttaan vahvistaen. Käytännön toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa sukupuolisensitiivisyys toteutuu toiminnan tietoista tarkoituksenmukaisuutta ja tavoitteellisuutta vahvistamalla. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa pyritään pois sukupuolirajoittuneisuudesta: ei ole tyttöjen ja poikien leikkejä, vaan luovuudelle annetaan tilaa. Valitaan kirjoja, joissa sukupuoliroolit sekoittuvat. Ei ole estettä vaikkapa sille, että poika esittää Mariaa ja tyttö Jeesusta. 

Tärkeintä on kohdata lapset ja nuoret ainutlaatuisina yksilöinä heitä kunnioittaen. Työntekijä voi pieninkin elein ja sanoin luoda tilaa moninaisuudelle. Puhuessa voidaan pohtia sukupuolittavien sanojen merkitystä ja määrää. Puheen ei tarvitse olla kokonaisuudessaan sukupuolineutraalia, vaan yksittäisilläkin sanavalinnoilla voidaan huomioida moninaisuutta. Esimerkiksi puhuessa seurustelusta voidaan käyttää tyttö- ja poikaystävä- termien ohella myös neutraalimpaa seurustelukumppani-termiä. 

Sanavalintojen lisäksi voidaan tarkastella, millaisia sukupuolirooleja puheessa rakentuu. Korostetaanko esimerkiksi joitain sukupuoliin kohdistuvia stereotypioita tai jaetaanko ominaisuuksia tai asioita tyttöjen ja poikien juttuihin. Kasvava lapsi ja nuori tarvitsee tukea myös sellaisten persoonallisuuden piirteiden kehittymiseen, joita yleensä ei pidetä tytöille tai pojille tyypillisinä.

Toimintaa suunnitellessa on hyvä toimia sukupuolisensitiivisesti niin, ettei toiminta sulje ketään sukupuoli-identiteetin tai seksuaalisuuden perusteella ulkopuolelle. Kenties yleisin haaste tähän liittyen ovat saunomistilanteet. Niiden kohdalla voi olla usein järkevää kysyä lapselta ja nuorelta itseltään, mitä hän asiasta ajattelee ja pohtia yhdessä hänen kanssaan, kuinka toimitaan. Sama pätee moneen muuhunkin tilakysymykseen ja käytännön haasteeseen. Lapsivaikutusten arviointi on yksi väline myös näiden kysymysten pohtimiseen. 

Toimintaa ja omia valintoja on hyvä punnita silloinkin, kun yksikään lapsi tai nuori ei ole erikseen ilmaissut kuuluvansa sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön.  Huomioimalla asioita jo etukäteen, luodaan ympäristöstä turvallinen, jolloin lapsen tai nuoren on helpompi halutessaan myös puhua asiasta. Näin myös vältetään ikävien kokemusten syntymistä vain siksi, ettei asia vielä ole tullut ilmi. Sukupuolisensitiivisyyden huomioimisesta hyötyvät kaikki, sillä se mahdollistaa jokaiselle tilan olla juuri niin feminiininen, maskuliininen tai sukupuoleton kuin haluaa, riippumatta siitä kuuluuko johonkin vähemmistöön vai ei.

Turvallinen kosketus

Seurakunnan kohtaamisissa kosketetaan melko paljon toisia ihmistä, etenkin kätellään ja halataan. Seurakunnissa on tärkeää huolehtia siitä, että koskettamisen tapa on aina turvallista. Koskettaminen on luonnollinen osa ihmisten välistä vuorovaikutusta, mutta samalla ihmisellä on myös aina oikeus olla tulematta kosketetuksi: oikeus omiin rajoihinsa. Koskettamisen tavalla voi viestittää hyväksyntää ja turvallisuutta, mutta myös ylittää rajoja ja aiheuttaa epämukavuuden kokemusta.

Lasten ja nuorten kanssa usein leikitään ja pelataan pelejä, jotka sisältävät toisen koskettamista. Pelien ja leikkien tulee perustua vapaaehtoisuuteen. On tärkeää, että leikkien ja pelien säännöt ovat kerrottu riittävän tarkasti, jotta osallistuja pystyy itse päättämään osallistumisestaan. Ohjaajien tehtävänä on huolehtia pelien ja leikkien kokonaisvaltaisesti turvallisuudesta.


Sukupuolen ja seksuaalisuuden sanastoa

Sukupuoli, sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti: Sukupuolta voidaan tarkastella biologisesta (geneettinen, hormonaalinen, anatominen), sosiaalisesta ja aistillisesta näkökulmasta. Sukupuolen ilmaisu viittaa siihen toimintaan ja käyttäytymiseen, jolla ilmaisemme sukupuoltamme muille. Sukupuoli-identiteetti on ihmisen oma kokemus sukupuolestaan tai sukupuolettomuudestaan.

Sukupuolivähemmistöt: Kaikki ihmiset, jotka kokevat jonkinlaista ristiriitaa biologisen ja sosiaalisen sukupuolensa välillä tai jotka eivät ole yksiselitteisesti miehiä tai naisia.

Transihmiset: Kaikki, joiden sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu joskus tai aina eroaa heille syntymässä määriteltyyn sukupuoleen kohdistuvista odotuksista; transsukupuoliset, transgenderit ja transvestiitit.

Transsukupuolisuus: Henkilö ei koe olevansa sitä sukupuolta, johon hänet on syntymässä määritelty ja johon hänet on kasvatettu. Transmies viittaa naisesta mieheksi sukupuolensa korjaavaan henkilöön. Transnainen viittaa miehestä naiseksi sukupuolensa korjaavaan henkilöön.

Transgender: Henkilö ei koe olevansa pysyvästi tai vakaasti joko mies tai nainen vaan kokee olevansa sukupuoleton, sukupuoleltaan määrittelemätön, olevansa sukupuolten välissä tai molempia samanaikaisesti. Voidaan käyttää myös termiä muunsukupuolinen.

Transvestiitti: Henkilö haluaa pukeutua ajoittain vastakkaisen sukupuolen mukaisesti sekä ottaa vastakkaisen sukupuolen roolin.

Intersukupuolisuus: Henkilön sukupuoli ei ole biologisesti yksiselitteisesti mies tai nainen.

Cis-sukupuolisuus: Henkilö kokee olevansa sitä sukupuolta, johon hänet on syntymässä määritelty ja johon hänet on kasvatettu sekä ilmaisee sukupuoltaan pääosin omalle synnynnäiselle sukupuolelleen ominaisesti.

Seksuaalisuus: Ihmisen synnynnäinen kyky/valmius reagoida psyykkisesti ja fyysisesti aistimuksiin ja virikkeisiin kokemalla mielihyvää sekä valmius pyrkiä näihin kokemuksiin. Sisältää biologisen sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja roolit, seksuaalisen orientaation, eroottisen mielenkiinnon, nautinnon, intiimiyden ja lisääntymisen.

Seksuaalinen suuntautuminen: Keneen henkilö tuntee emotionaalista/eroottista vetoa.

Seksuaalivähemmistöt: Seksuaaliselta suuntautumiseltaan vähemmistöön kuuluvat.

Homoseksuaalisuus: Henkilö tuntee emotionaalista/eroottista vetoa pääasiassa samaa sukupuolta oleviin henkilöihin. Homo-termillä viitataan usein miehiin ja lesbo-termillä naisiin.

Biseksuaalisuus: Henkilö tuntee emotionaalista/eroottista vetoa sekä samaa, että eri sukupuolta oleviin henkilöihin tai toisen sukupuolella ei ole väliä.

Heteroseksuaalisuus: Henkilö tuntee emotionaalista/eroottista vetoa pääasiassa eri sukupuolta oleviin henkilöihin.


Käytettyjä lähteitä

Kirkon kasvatuksen strategiset suuntaviivat (pdf) 

Tasa-arvo kirkossa

Hengellisyys, ruumiillisuus ja sukupuoli

Sanaston lähteet:

vaestoliitto.fi/seksuaalisuus/tietoa-seksuaalisuudesta

seta.fi/hlbtiq

seta.fi/sateenkaaritieto/sateenkaarisanasto

transtukipiste.fi/hlbtiq-sanasto

Linkkejä

Turvallinen seurakunta -asiakirja

Rippikoulusuunnitelma Suuri Ihme

Väestöliitto - seksuaalisuus 

Väestöliitto - nuorten seksuaalioikeudet

Väestöliitto - vanhemmuus, materiaalit

Päivitetty