Diakonia ja koronavirusepidemia

Seurakuntien diakoniatyön kautta tuetaan ja autetaan ihmisiä erilaisissa arjen kysymyksissä myös koronavirusepidemian aikana. Apua ja tukea tarvitsevia ohjataan ottamaan yhteyttä oman asuinkunnan seurakuntaan ja muihin paikallisiin auttajatahoihin. Oman seurakunnan voi hakea seurakunnan nimellä tai omalla kotisoitteellaan. 

Suomen ev.lut. kirkko on vahvistanut diakonista toimintaansa, jotta etenkin haavoittuvimmassa asemassa olevien terveys ja hyvinvointi voidaan turvata. Diakoniatyö toimii kaikkialla Suomessa yhdessä vapaaehtoisten, järjestöjen, kuntien ja yritysten kanssa - myös koronakriisin aikana.

Vaikka koronakriisi on pakottanut muuttamaan vakiintuneita toimintatapoja myös seurakunnissa, diakoniatyöntekijät ja vapaaehtoiset ovat monin tavoin ihmisten tukena. Vaikka fyysistä etäisyyttä on jouduttu ottamaan, henkistä läheisyyttä on pyritty lisäämään. Huomiota on kiinnitetty erityisesti niihin, jotka ovat olleet jo ennen koronakriisiä muita heikommassa asemassa.

Monilla paikkakunnilla on esimerkiksi soitettu kaikille yli 80-vuotiaille ja kysytty, miten he jaksavat ja minkälaista apua he tarvitsevat. Koronakriisin luonteen vuoksi toiminnan painopiste on ollut aluksi ikäihmisissä ja kriisiryhmissä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää yksineläviin, yksinäisiin, asunnottomiin, mielenterveys- ja päihdekuntoutujiin, lähisuhdeväkivallan ja pahoinvoinnin kätkeytymiseen.

Sekä kotitalouksien että yrittäjien taloudelliset kriisit näkyvät diakoniatyössä. Henkisen tuen ohella korostuu ruoka-avun antaminen. Kun yhteisöruokailuja ei pystytä järjestämään, apua välitetään ruokakassin muodossa. Monet vapaaehtoiset ovat toiminnassa mukana.

Diakoniatyön merkitys korostuu myös koronakriisin keskellä siinä, että työntekijät pystyvät paitsi kuuntelemaan myös ohjaamaan ihmisiä yhteiskunnan tarjoaman avun ja tuen lähteille.

Koronakriisissä erityishaasteeksi on noussut ihmisten tavoittaminen tällaisissa poikkeusoloissa. Kriisi tekee näkyväksi nk. digisyrjäytymisen ongelman. Laitekeräyksillä pyritään kirkon piirissä auttamaan vähävaraisia perheitä ja opiskelijoita. Julkisten tilojen sulkeutuminen on estänyt esimerkiksi kirjastojen tietokoneiden käytön. Kaikilla ei ole myöskään vaadittavaa osaamista (esim. muistisairaat).

Koronakriisi on herättänyt suomalaisissa vahvaa auttamishalua. Monet yksityishenkilöt ja yritykset ovat lahjoittaneet varoja diakoniatyön kautta kanavoitaviksi. 

Koronakriisi on haastanut ja innostanut seurakuntia ja eri toimijoita entistä tiiviimpään kumppanuuteen ja myös uudenlaiseen yhteistyöhön. On todennäköistä, että nyt syntyviä uudenlaisia tapoja olla välittävä yhteisö pidetään yllä ja kehitetään myös kriisin jälkeen. Krisiin jälkeen korostuu yhteinen tehtävä tavoittaa ja tukea niitä ihmisiä, joita kriisi on koetellut kovimmin.

Koronatilanteeseen liittyviä uutisia jaamme sosiaalisessa mediassa erityisesti Diakonian ja sielunhoidon yksikön Facebook-ryhmässä ja Twitterissä. Toivon merkkejä jaetaan myös verkkolehdessämme Diakonia+.