Diakonia

Diakonia on kristilliseen lähimmäisenrakkauteen perustuvaa auttavaa työtä, joka on yksi kirkon perustehtävistä. Kirkon diakoniatyö pyrkii tukemaan ihmisten sosiaalista hyvinvointia ja osallisuutta, edistämään ihmisarvoista elämää sekä toimimaan yhteistyössä muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa.

Kirkon yhteiskunnallinen työ liittyy vahvasti diakoniavastuuseen

Kirkon yhteiskunnallinen työ liittyy vahvasti diakoniavastuuseen. Kirkko innostaa ja varustaa seurakuntia ja niiden jäseniä toteuttamaan lähimmäisenrakkautta ja edistämään ihmisarvoista elämää. 

  • Diakonia ei hoida vain yhteiskunnallisten epäkohtien seurausilmiöitä, vaan pyrkii vaikuttamaan myös niiden syihin.
  • Se pyrkii edistämään oikeudenmukaisuutta ja luomakunnan eheyttä ja toimimaan ihmisarvoisen elämän edellytysten luomiseksi.

Tapahtumat

Lisää tapahtumia
Takaisin

Kirkon diakoniarahasto myönsi avustuksia 1,32 miljoonaa euroa vuonna 2018

Kirkon diakoniarahasto myönsi avustuksia 1,32 miljoonaa euroa vuonna 2018

Kirkon diakoniarahasto myönsi avustuksia yhteensä 1,32 miljoonaa euroa vuonna 2018.
Julkaistu 11.3.2019

Kirkon diakoniarahasto myönsi avustuksia yhteensä 1,32 miljoonaa euroa vuonna 2018. Avustuksia annettiin yhteensä 872 kappaletta. Hakemuksia tuli 1 074 kappaletta ja niiden rahallinen arvo oli 2,68 miljoonaa euroa.

Kirkon diakoniarahasto on kirkon yhteinen avustusrahasto, joka myöntää avustuksia Suomessa asuville taloudelliseen ahdinkoon joutuneille perheille ja yksineläjille. Hakemukset tulevat seurakuntien diakoniatyön kautta. Seurakunnissa hakijat kohdataan yksilöllisesti ja hakijan tilanne kartoitetaan kokonaisvaltaisesti. Seurakunnissa tehdään yhteistyötä muun muassa sosiaalitoimen sekä talous- ja velkaneuvonnan kanssa.

Avustusprosessissa selvitetään aina, onko hakija saanut hänelle perusturvaan kuuluvat tuet. Lisäksi pyritään sovittelemaan velkoja niin, että myös velkojat voivat osallistua avustamiseen antamalla osan veloista anteeksi.

Sairaus tai vammautuminen on yleisin syy taloudelliseen ahdinkoon

Kirkon diakoniarahaston hakemuksissa sairaus ja vammautuminen ovat ylivoimaisesti yleisimmät syyt (64 %) taloudelliseen ahdinkoon. Tämä kertoo siitä, että taloudellinen ahdinko voi kohdata ketä tahansa, jos sairastumisen tai vammautumisen seurauksena työkyky heikkenee.

”Yleisesti on kysymys siitä, että perusturva on liian alhainen. Kun jostain syystä menettää mahdollisuuden tehdä työtä, ei selviä normaaleista arjen taloudellisista haasteista”, Kirkon diakoniarahaston hallituksen puheenjohtaja, vt. kirkkoneuvos Aulikki Mäkinen toteaa.

Mäkisen mukaan pienet tulot voivat johtua esimerkiksi työttömyydestä, pätkätöistä tai pienipalkkaisesta työstä. Velkaantuminen johtuu usein siitä, että on yritetty selvitä pienillä tuloilla ja otettu velkaa laskujen maksamiseen. Merkittävä yksittäinen syy taloudelliseen ahdinkoon on myös avio- tai avoero. Kirkon diakoniarahaston hakemuksissa näkyy, että ero vaikuttaa myös lapsiin.

Lapsiperheköyhyyden vähentäminen kuuluu Kirkkohallituksen hallitusohjelmatavoitteisiin 

Tukikummit-avustuksissa taloudellisen ahdingon syistä erojen osuus oli 17 prosenttia. Tukikummit-avustuksia haetaan lasten syrjäytymisen ehkäisyyn sekä harrastusten ja opiskelun tukemiseen. Tukikummit hakemuksissa pienet tulot näkyvät vielä suurempana osuutena kuin kaikissa hakemuksissa yhteensä. Tukikummit-avustuksiin varat tulevat Tukikummit-säätiön lahjoituksena ja ohjataan Tukikummit-säätiön määräämän avustustarkoitukseen.

Diakoniarahaston avustuksia myönnettiin eniten lasten harrastuksiin (46 %) vuonna 2018. Harrastusmaksujen suuri osuus johtuu juuri Tukikummit-avustuksista. Toisen asteen koulutukseen avustuksia myönnettiin jopa 13 prosenttia. Tämä on Aulikki Mäkisen mukaan huolestuttavaa.

”Hakemuksista näkee selvästi, että vähävaraisten perheiden lapsilla ei ole samoja mahdollisuuksia opiskeluun kuin Suomessa asuvilla keskimäärin. Vähävaraisten perheiden lapset ja nuoret kokevat myös koulukiusaamista muun muassa vaatetuksen vuoksi. Tukikummit-avustuksista yhdeksän prosenttia kohdistuu lasten ja nuorten vaatteisiin ja usein avustuksen perusteluna on koulukiusaaminen”, Mäkinen kertoo.

Lapsiperheköyhyyden vähentäminen onkin yksi painopiste Kirkkohallituksen laatimissa hallitusohjelmatavoitteissa.

Asumisen kalleus näkyy Kirkon diakoniarahaston hakemuksista. Kaikista avustuksista 13 prosenttia kohdistuu tavalla tai toisella asumiseen. Asumiseen kohdistuvia avustuksia on käytetty muun muassa vuokrien maksuun, sähkölaskuihin sekä tulipalosta tai homeongelmasta johtuviin menoihin.

Terveydenhoitoon kohdistuvat avustukset (4%) ovat pääasiassa julkisen terveydenhoidon asiakasmaksuja. Usein nämä maksut ovat olleet jo ulosotossa. Useissa tilanteissa asiakasmaksut ovat olleet ainoat velat tai rästimaksut.

Lisätiedot:
Aulikki Mäkinen, vt. kirkkoneuvos, p. 040 688 1493
Tiina Saarela, kirkkohallituksen asiantuntija, p. 050 344 8573

Kirkkohallituksen hallitusohjelmatavoitteet
Kirkon diakoniarahaston lukuja vuodelta 2018

Takaisin

Seuraa meitä Twitterissä

Facebook

Johtaja
Toiminnallinen osasto
Diakonia ja sielunhoito
Eteläranta 8
00130 Helsinki
diakoniarahaston sihteeri
Toiminnallinen osasto
Diakonia ja sielunhoito
Eteläranta 8
00130 Helsinki
asiantuntija
Toiminnallinen osasto
Diakonia ja sielunhoito
Eteläranta 8
00130 Vantaa
avustusvalmistelija
Toiminnallinen osasto
Diakonia ja sielunhoito
Eteläranta 8
00130 Helsinki
asiantuntija
Toiminnallinen osasto
Diakonia ja sielunhoito
Eteläranta 8
00130 Helsinki
asiantuntija
Toiminnallinen osasto
Diakonia ja sielunhoito
Eteläranta 8
00130 Helsinki
Toimistosihteeri
Toimistopalvelut
Toimistopalvelut
Eteläranta 8
00130 Helsinki
asiantuntija
Toiminnallinen osasto
Jumalanpalvelus ja yhteiskunta
Eteläranta 8
00130 Helsinki
asiantuntija
Toiminnallinen osasto
Jumalanpalvelus ja yhteiskunta
Eteläranta 8
00130 Helsinki
asiantuntija
Toiminnallinen osasto
Kirkon koulutuskeskus
Järvenpääntie 640 S
04400 Järvenpää

Helena Tuominen (diakonissa, psyk. sh, sosionomi YAMK, AmO) on koulutuksen asiantuntija, jonka erityisalana on diakonian koulutus. Koulutusten lisäksi Tuominen työskentelee koulutuspoliittisten kysymysten ja vaikuttamistoiminnan parissa.

Tuomisella on aiemmissa työtehtävissä hankittua osaamista mielenterveyden ja työhyvinvoinnin aloilta sekä kriisien kanssa työskentelystä. Hänelle on kertynyt kokemusta kirkollisista työyhteisöistä seurakunnista, seurakuntayhtymästä, hiippakunnasta sekä ulkomailla työskentelystä Merimieskirkossa ja ulkosuomalaisten parissa.