Diakonia

Lähimmäisen palveleminen (kr. diakonia) on kirkon tuntomerkki ja luovuttamaton tehtävä. Diakoninen kirkko auttaa ja tukee haavoittuvassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä, toimii oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden ja rauhan puolesta, rakentaa hyvää elämää edistäviä yhteisöjä sekä varjelee luomakuntaa.

Diakoninen kirkko

Teologinen lähtökohta

Jeesuksen esimerkin ja opetusten mukaisesti lähimmäisen palveleminen (kr. diakonia) on kirkon tuntomerkki ja luovuttamaton tehtävä. Nk. Jeesuksen tehtävänjulistus (Luuk. 4:18-19) on kirkon ja sen jäsenien tehtävänjulistus: ”Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen ja julistamaan Herran riemuvuotta”.

Diakoniassa ei ole kyse vain yhdestä seurakunnan työmuodosta, diakoniatyöstä, vaan koko kirkon, sen jäsenten ja työntekijöiden, yhdessä jakamasta tehtävästä ja elämisentavasta.

Diakoninen kirkko

  • auttaa ja tukee haavoittuvassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä,
  • toimii oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden ja rauhan puolesta,
  • rakentaa hyvää elämää edistäviä yhteisöjä sekä
  • varjelee luomakuntaa.

Kirkko innostaa ja varustaa seurakuntia ja niiden jäseniä toteuttamaan lähimmäisenrakkautta ja edistämään ihmisarvoista elämää. Diakoninen kirkko tunnistaa yhteiskunnallisia epäkohtia, välittää tietoa niistä yhteiskunnallisille päättäjille ja edistää yhdessä muiden toimijoiden kanssa hyvinvointia.

 

Diakonian ja sielunhoidon yksikkö

Kirkkohallituksessa diakoniasta vastaa erityisesti Diakonian ja sielunhoidon yksikkö (KDS). Yksikön  tehtävänä on edistää haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten hyvää elämää kehittämällä kirkon diakonista ja sielunhoidollista toimintaa ja itseymmärrystä sekä vaikuttamalla yhteiskunnallisesti.

Yksikön toimintaa voi tarkastella kahdesta päänäkökulmasta:

Kehittäminen ja koordinointi

Edistämme kirkon perustehtävän toteutumista kokoamalla, tuottamalla, analysoimalla ja välittämällä tietoa, käynnistämällä kehittämishankkeita, järjestämällä neuvotteluja, koulutusta ja tapahtumia, tuottamalla aineistoja sekä hoitamalla meille osoitettuja kirkon yhteisiä tehtäviä ja tukemalla erityisalueiden toimintaa (kuten esimerkiksi Kirkon diakoniarahasto, sairaala- ja vankilasielunhoito, puhelin- ja verkkoauttaminen, kriisi- ja suuronnettomuusvalmius). 

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Vaikutamme herättämällä sosiaalieettistä keskustelua, antamalla kannanottoja ja lausuntoja, tekemällä aloitteita ja toimimalla yhdessä yhteiskunnan eri tahojen kanssa. 

Pidämme yhteyttä kansallisten toimijoiden lisäksi muihin kirkkoihin sekä ekumeenisiin ja kansainvälisiin järjestöihin, seuraamme niissä käytävää keskustelua ja edistämme verkostoyhteistyötä diakonian ja sielunhoidon alueilla. 

Keskeisiä vastuualueita

Yksikössä työskentelee diakonian ja sielunhoidon asiantuntijoita mm. seuraaviin ilmiöihin ja vastuualueisiin liittyen:

  • köyhyyden, syrjäytymisen, asunnottomuuden, työttömyyden, yksinäisyyden, merkityksettömyyden kokemuksen, mielenterveyden, päihteiden, rikosten, muistisairauksien ja omaishoidon kysymykset (kirkon työntekijöiden ja vapaaehtoistoimijoiden tukeminen sekä kirkollinen, ekumeeninen ja uskontojenvälinen sekä yhteiskunnallinen yhteistyö ja kumppanuus sekä näihin liittyen edunvalvonta ja vaikuttaminen haavoittuvimmassa asemassa olevien hyväksi)
  • erilaisissa kriiseissä olevien ihmisten tukeminen (kehittämällä ja vahvistamalla työntekijöiden osaamista ja vastuullamme olevia valtakunnallisia palveluja, kuten esim. Kirkon diakoniarahasto, Kirkon puhelin- ja verkkoauttaminen, Kirkon kriisipuhelin, kirkon sielunhoitotyö terveydenhuollossa (laitoksissa ja avohoidossa) ja vankiloissa
  • kirkon kriisi- ja suuronnettomuusvalmiuden kehittäminen (kirkon työntekijöiden ammatillisen osaamisen tukeminen sekä kirkon eri toimijoiden valmiuden vahvistaminen),
  • diakonisen ja sielunhoidollisen vapaaehtoistoiminnan (seurakuntalaisuuden) vahvistaminen seurakunnissa, lähimmäisvastuuseen innostaminen ja varustaminen
  • koulutusten, aineistojen ja erilaisten kehittämishankkeiden (kuten esimerkiksi Yhteinen keittiö -hanke, diakoniaviestinnän kehittämishanke) lisäksi asiantuntijoiden vastuulla on kirkon diakonista ja sielunhoidollista toimintaa koskevan tiedon tuottaminen (tilastot, barometrit, selvitykset), analysointi ja viestiminen (tuki toimintojen kehittämiseen paikallisesti ja alueellisesti sekä vaikuttamisviestintä) sekä em. ilmiöitä koskevan tiedon kokoaminen ja välittäminen
  • kirkon diakonisen ja sielunhoidollisen itseymmärryksen vahvistaminen em. mainittujen toimien lisäksi teologisen työskentelyn ja sanoittamisen kautta
  • kehittämis- ja vaikuttamistoiminnassa verkostojen ja kumppanuuksien rakentaminen kirkollisten ja muiden toimijoiden kanssa.
Takaisin

Kirkon diakoniarahasto myönsi avustuksia 1,32 miljoonaa euroa vuonna 2018

Kirkon diakoniarahasto myönsi avustuksia 1,32 miljoonaa euroa vuonna 2018

Kirkon diakoniarahasto myönsi avustuksia yhteensä 1,32 miljoonaa euroa vuonna 2018.
Julkaistu 11.3.2019

Kirkon diakoniarahasto myönsi avustuksia yhteensä 1,32 miljoonaa euroa vuonna 2018. Avustuksia annettiin yhteensä 872 kappaletta. Hakemuksia tuli 1 074 kappaletta ja niiden rahallinen arvo oli 2,68 miljoonaa euroa.

Kirkon diakoniarahasto on kirkon yhteinen avustusrahasto, joka myöntää avustuksia Suomessa asuville taloudelliseen ahdinkoon joutuneille perheille ja yksineläjille. Hakemukset tulevat seurakuntien diakoniatyön kautta. Seurakunnissa hakijat kohdataan yksilöllisesti ja hakijan tilanne kartoitetaan kokonaisvaltaisesti. Seurakunnissa tehdään yhteistyötä muun muassa sosiaalitoimen sekä talous- ja velkaneuvonnan kanssa.

Avustusprosessissa selvitetään aina, onko hakija saanut hänelle perusturvaan kuuluvat tuet. Lisäksi pyritään sovittelemaan velkoja niin, että myös velkojat voivat osallistua avustamiseen antamalla osan veloista anteeksi.

Sairaus tai vammautuminen on yleisin syy taloudelliseen ahdinkoon

Kirkon diakoniarahaston hakemuksissa sairaus ja vammautuminen ovat ylivoimaisesti yleisimmät syyt (64 %) taloudelliseen ahdinkoon. Tämä kertoo siitä, että taloudellinen ahdinko voi kohdata ketä tahansa, jos sairastumisen tai vammautumisen seurauksena työkyky heikkenee.

”Yleisesti on kysymys siitä, että perusturva on liian alhainen. Kun jostain syystä menettää mahdollisuuden tehdä työtä, ei selviä normaaleista arjen taloudellisista haasteista”, Kirkon diakoniarahaston hallituksen puheenjohtaja, vt. kirkkoneuvos Aulikki Mäkinen toteaa.

Mäkisen mukaan pienet tulot voivat johtua esimerkiksi työttömyydestä, pätkätöistä tai pienipalkkaisesta työstä. Velkaantuminen johtuu usein siitä, että on yritetty selvitä pienillä tuloilla ja otettu velkaa laskujen maksamiseen. Merkittävä yksittäinen syy taloudelliseen ahdinkoon on myös avio- tai avoero. Kirkon diakoniarahaston hakemuksissa näkyy, että ero vaikuttaa myös lapsiin.

Lapsiperheköyhyyden vähentäminen kuuluu Kirkkohallituksen hallitusohjelmatavoitteisiin 

Tukikummit-avustuksissa taloudellisen ahdingon syistä erojen osuus oli 17 prosenttia. Tukikummit-avustuksia haetaan lasten syrjäytymisen ehkäisyyn sekä harrastusten ja opiskelun tukemiseen. Tukikummit hakemuksissa pienet tulot näkyvät vielä suurempana osuutena kuin kaikissa hakemuksissa yhteensä. Tukikummit-avustuksiin varat tulevat Tukikummit-säätiön lahjoituksena ja ohjataan Tukikummit-säätiön määräämän avustustarkoitukseen.

Diakoniarahaston avustuksia myönnettiin eniten lasten harrastuksiin (46 %) vuonna 2018. Harrastusmaksujen suuri osuus johtuu juuri Tukikummit-avustuksista. Toisen asteen koulutukseen avustuksia myönnettiin jopa 13 prosenttia. Tämä on Aulikki Mäkisen mukaan huolestuttavaa.

”Hakemuksista näkee selvästi, että vähävaraisten perheiden lapsilla ei ole samoja mahdollisuuksia opiskeluun kuin Suomessa asuvilla keskimäärin. Vähävaraisten perheiden lapset ja nuoret kokevat myös koulukiusaamista muun muassa vaatetuksen vuoksi. Tukikummit-avustuksista yhdeksän prosenttia kohdistuu lasten ja nuorten vaatteisiin ja usein avustuksen perusteluna on koulukiusaaminen”, Mäkinen kertoo.

Lapsiperheköyhyyden vähentäminen onkin yksi painopiste Kirkkohallituksen laatimissa hallitusohjelmatavoitteissa.

Asumisen kalleus näkyy Kirkon diakoniarahaston hakemuksista. Kaikista avustuksista 13 prosenttia kohdistuu tavalla tai toisella asumiseen. Asumiseen kohdistuvia avustuksia on käytetty muun muassa vuokrien maksuun, sähkölaskuihin sekä tulipalosta tai homeongelmasta johtuviin menoihin.

Terveydenhoitoon kohdistuvat avustukset (4%) ovat pääasiassa julkisen terveydenhoidon asiakasmaksuja. Usein nämä maksut ovat olleet jo ulosotossa. Useissa tilanteissa asiakasmaksut ovat olleet ainoat velat tai rästimaksut.

Lisätiedot:
Aulikki Mäkinen, vt. kirkkoneuvos, p. 040 688 1493
Tiina Saarela, kirkkohallituksen asiantuntija, p. 050 344 8573

Kirkkohallituksen hallitusohjelmatavoitteet
Kirkon diakoniarahaston lukuja vuodelta 2018

Takaisin

Seuraa meitä Twitterissä

Johtaja
Toiminnallinen osasto
Diakonia ja sielunhoito
Eteläranta 8
00130 Helsinki
diakoniarahaston sihteeri
Toiminnallinen osasto
Diakonia ja sielunhoito
Eteläranta 8
00130 Helsinki
asiantuntija
Toiminnallinen osasto
Diakonia ja sielunhoito
Eteläranta 8
00130 Vantaa
asiantuntija
Toiminnallinen osasto
Diakonia ja sielunhoito
Eteläranta 8
00130 Helsinki
asiantuntija
Toiminnallinen osasto
Diakonia ja sielunhoito
Eteläranta 8
00130 Helsinki
asiantuntija
Toiminnallinen osasto
Diakonia ja sielunhoito
Eteläranta 8
00130 Helsinki
Toimistosihteeri
Toimistopalvelut
Toimistopalvelut
Eteläranta 8
00130 Helsinki
asiantuntija
Toiminnallinen osasto
Jumalanpalvelus ja yhteiskunta
Eteläranta 8
00130 Helsinki
asiantuntija
Toiminnallinen osasto
Jumalanpalvelus ja yhteiskunta
Eteläranta 8
00130 Helsinki
asiantuntija
Toiminnallinen osasto
Kirkon koulutuskeskus
Järvenpääntie 640 S
04400 Järvenpää

Helena Tuominen (diakonissa, psyk. sh, sosionomi YAMK, AmO) on koulutuksen asiantuntija, jonka erityisalana on diakonian koulutus. Koulutusten lisäksi Tuominen työskentelee koulutuspoliittisten kysymysten ja vaikuttamistoiminnan parissa.

Tuomisella on aiemmissa työtehtävissä hankittua osaamista mielenterveyden ja työhyvinvoinnin aloilta sekä kriisien kanssa työskentelystä. Hänelle on kertynyt kokemusta kirkollisista työyhteisöistä seurakunnista, seurakuntayhtymästä, hiippakunnasta sekä ulkomailla työskentelystä Merimieskirkossa ja ulkosuomalaisten parissa.

avustusvalmistelija
Toiminnallinen osasto
Diakonia ja sielunhoito
Eteläranta 8
00130 Helsinki
avustuskäsittelijä
Toiminnallinen osasto
Diakonia ja sielunhoito
Eteläranta 8
00130 Helsinki
asiantuntija
Toiminnallinen osasto
Diakonia ja sielunhoito
Eteläranta 8
00130 Helsinki
avustaja
Toiminnallinen osasto
Diakonia ja sielunhoito
Eteläranta 8
00130 Helsinki