Nro 145

Piispainkokouksen päätös pappisvirkaan vaadittavasta teologisesta tutkinnosta

Annettu Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2020

————

Piispainkokous on kirkkolain 21 luvun 2 §:n 5 kohdan e alakohdan ja kirkkojärjestyksen 5 luvun 2 §:n 2 kohdan nojalla antanut pappisvirkaan ja lehtorin virkaan vaadittavasta teologisesta tutkinnosta seuraavat täytäntöönpanomääräykset:

1 §
Pappisvirkaan vaadittavan teologisen tutkinnon tavoitteet

Pappisvirkaan vaadittavan teologisen tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle pappisviran itsenäisen hoitamisen kannalta välttämättömät tiedot ja osaaminen.

Tutkinnon tavoitteena on:

1. perehdyttää Raamattuun, luterilaiseen tunnustukseen sekä pappisviran kannalta keskeisiin dokumentteihin ja antaa valmiudet tulkita niitä ajankohtaisesti suullisessa ja kirjallisessa viestinnässä;
2. antaa perustiedot liturgiikassa ja homiletiikassa sekä valmiudet johtaa kirkkokäsikirjassa mainitut jumalanpalvelukset, kirkolliset toimitukset ja rukoushetket;
3. antaa perustiedot pastoraaliteologiassa ja valmiudet soveltaa niitä ihmisen kohtaamisessa;
4. antaa perustiedot pedagogiikassa ja valmiudet ohjata oppimistilanteita; sekä
5. perehdyttää kirkon historiaan ja lähetystehtävään sekä nykyaikana vaikuttaviin uskontoihin ja maailmankatsomuksiin ja antaa valmiudet käydä vuoropuhelua näiden edustajien kanssa.

2 §
Opintopiste

Tässä päätöksessä opintopisteellä tarkoitetaan yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 5 §:ssä tarkoitettua opintopistettä.

3 §
Pappisvirkaan vaadittava teologinen tutkinto

Pappisvirkaan antaa kelpoisuuden yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista annetun valtioneuvoston asetuksen mukainen teologian maisterin, teologian lisensiaatin tai teologian tohtorin tutkinto.

Suoritettuun tutkintoon tulee sisältyä seuraavat opinnot:

1. eksegetiikan, kirkkohistorian, systemaattisen teologian ja käytännöllisen teologian opintoja kaikissa oppiaineissa yhteensä vähintään 100 opintopistettä sekä uskontotieteellisiä opintoja vähintään 10 opintopistettä; pistemäärään ei sisälly opinnäytetöitä, paitsi kandidaatin tutkinnon osalta;
2. heprean, kreikan ja latinan opintoja yhteensä vähintään 30 opintopistettä ainakin kahdessa mainituista kielistä siten, että yksi näistä on kreikka, tai jos tutkinto antaa uskonnonopettajan kelpoisuuden, opintoja tulee olla vähintään 20 opintopistettä ainakin kahdessa edellä mainitussa kielessä;
3. vähintään 20 opintopisteen kokonaisuus, johon sisältyy jumalanpalveluselämän, uskontokasvatuksen ja sielunhoidon soveltavia opintoja sekä päätoiminen työssäoppimisjakso Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnassa.

Jos tutkintoon ei sisälly kaikkia edellä tarkoitettuja opintoja, tutkintoa on vastaavasti täydennettävä.

4 §
Soveltuvan muun tutkinnon suorittaneelta vaadittavat teologiset opinnot

Jos henkilö on suorittanut korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen (464/1998) mukaisen soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon tai soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, kelpoisuuden pappisvirkaan antaa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista annetun valtioneuvoston asetuksen mukainen teologian maisterin, teologian lisensiaatin tai teologian tohtorin tutkinto.

Tutkintoon tulee sisältyä seuraavat opinnot:

1. heprean, kreikan tai latinan opintoja vähintään 10 opintopistettä ainakin yhdessä edellä mainituista kielistä;
2. eksegetiikan, kirkkohistorian, systemaattisen teologian ja käytännöllisen teologian opintoja kaikissa oppiaineissa yhteensä vähintään 100 opintopistettä, joihin voi sisältyä klassisten kielten opintoja, sekä uskontotieteellisiä opintoja vähintään 10 opintopistettä; pistemäärään ei sisälly opinnäytetöitä; sekä
3. vähintään 20 opintopisteen kokonaisuus, johon sisältyy jumalanpalveluselämän, uskontokasvatuksen ja sielunhoidon soveltavia opintoja sekä päätoiminen työssäoppimisjakso Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnassa.

Jos tutkintoon ei sisälly kaikkia edellä tarkoitettuja opintoja, tutkintoa on vastaavasti täydennettävä.

5 §
Ulkomailla suoritetut tutkinnot ja opinnot

Kirkkohallituksen tehtävästä päättää ulkomaisten opintojen ja koulutuksen rinnastamisesta sekä tutkinnon tuottamasta kelpoisuudesta säädetään kirkkolain 22 luvun 2 §:n 1 momentin kohdassa 11.

Kirkkolain 6 luvun 15 §:n perusteella kelpoisuus pappisvirkaan Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa voidaan myöntää henkilölle, joka on suorittanut teologisen tutkintonsa Euroopan unionin jäsenmaassa ja jolla on kelpoisuus toimia pappina omassa kirkossaan.

Euroopan unionin ulkopuolella teologisen tutkinnon suorittaneelle henkilölle voidaan myöntää kelpoisuus pappisvirkaan Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa, jos hänen suorittamansa tutkinto antaa kelpoisuuden toimia pappina Luterilaisen maailmanliiton jäsenkirkossa taikka muussa kirkossa, joka tunnustaa kirkkomme pappisviran. Henkilöltä vaaditaan lisäksi soveltuvin osin edellä määrätyt teologiset opinnot.

6 §
Muun kirkon papilta vaadittavat opinnot

Pappisvirkaan pyrkivältä muun evankelis-luterilaisen kirkon tai muun kristillisen uskonnollisen yhdyskunnan papilta vaaditaan soveltuvin osin edellä määrätyt teologiset opinnot.

7 §
Lehtorin oikeuksia hakevalta vaadittavat opinnot

Tätä päätöstä sovelletaan myös kirkkojärjestyksen 6 luvun 30 §:n 1 momentissa tarkoitettuun henkilöön, joka hakee oikeutta toimia lehtorina.

8 §
​​​​​​​Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021.

Tällä päätöksellä kumotaan piispainkokouksen 11 päivänä syyskuuta 2013 antama päätös pappisvirkaan vaadittavasta teologisesta tutkinnosta (Kirkon säädöskokoelma nro 114).

Henkilöön, joka on suorittanut pappisvirkaan vaadittavan teologisen tutkinnon ennen tammikuun 1 päivää 2021, voidaan soveltaa tämän päätöksen voimaan tullessa voimassa olleita määräyksiä.