Talousarvio 2018

Kirkkohallituksen esitys kirkolliskokoukselle:

Kirkon yhteinen toiminta

1. vahvistaa, että perusmaksu määräytyy vain laskennallisen kirkollisveron perusteella ja vahvistaa perusmaksun suuruudeksi vuonna 2018 7,5 % Kirkon palvelukeskus

Kirkon palvelukeskus

2. vahvistaa, että Kirkon palvelukeskuksen palvelumaksut määräytyvät vuonna 2018 seuraavasti:

a) hinnoittelu perustuu omakustannushinnoitteluun

b) asiakaskohtaiset palvelumaksut muodostuvat kiinteästä maksuosuudesta ja toteutuneisiin suoritemääriin perustuvasta muuttuvasta maksuosuudesta

c) kiinteä maksuosuus muodostuu pohjaosuudesta sekä seurakuntatalouden jäsenmäärän perusteella määritetystä osuudesta

d) suoritemäärinä käytetään järjestelmistä saatuja ajantasaisia suoritemäärätietoja tai työajanseurannan mukaisia työtunteja, suoritemääräperusteisten veloitusten yksikköhinnat ovat kaikille asiakkaille samat

e) palvelukeskukselle erillisiä lisäkustannuksia aiheuttavat toimintatavat ja erikseen sovittavat asiakasprojektit veloitetaan asiakaskohtaisesti niistä aiheutuneiden kustannusten mukaisesti

Kirkon keskusrahasto

3. hyväksyä oheen liitetyn ehdotuksen Kirkon keskusrahaston talousarvioksi vuodeksi 2018 sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuosiksi 2018–2020.


 

Kirkolliskokouksen päätös 9.11.2017:

Kirkolliskokous päätti

1. vahvistaa vuodeksi 2018 laskennallisen kirkollisveron perusteella määräytyvän perusmaksun suuruudeksi 6,5 %,

(2. kohtaan ei muutoksia)

3. hyväksyä kirkkohallituksen esityksen (nro 6/2017) kirkon keskusrahaston talousarvioksi vuodeksi 2018 sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuosiksi 2018–2020 siten muutettuna, että kohdasta muut avustukset vähennetään 15 000 euroa Fokus ry:lle esitetystä avustuksesta ja tietojärjestelmäinvestoinneista vähennetään 100 000 euroa,

4. vahvistaa, että vuonna 2018 valtion kirkon keskusrahastolle maksamasta 114 miljoonan euron rahoituksesta 107 miljoonaa euroa jaetaan seurakunnille euroa/kunnan jäsen -jakoperusteen mukaisesti, 5 miljoonaa euroa annetaan seurakunnille anomusten perusteella kirkkohallituksen päätöksillä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja esineiden ylläpitoon ja 2 miljoonaa käytetään Kirjuri-jäsentietojärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon.