Kirkon kansainvälinen työ elpyy koronan jälkeen - Vahva panos maailmanlaajan kirkon toimintaan

Kirkon kansainvälinen työ on järjestöjen ansiosta monimuotoista

Järjestömme ovat varsin eri kokoisia ja toimintatavoiltaan monimuotoisia. Uusin tulokas on Evankelinen lähetysyhdistys ELY, joka vasta toukokuussa 2023 on solminut ensimmäisen sopimuksensa Kirkkohallituksen kanssa. Tämä toteutui sen jälkeen, kun kirkolliskokous oli marraskuussa 2022 todennut että ELY täyttää lähetysjärjestöksi hyväksymisen kriteerit.

ELY on kooltaan pienin (osuus lähetysjärjestöjen ulkomailla tekemästä työstä 0,92 %) ja myös nuorin järjestöistä, sillä se on perustettu vuonna 2008. Perustamisen syy liittyy Suomen Evankelisluterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (SLEY) pappisvirkaa koskeviin päätöksiin.

Ruotsinkielinen Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland (SLEF) on ELY:n tavoin melko pieni (osuus lähetysjärjestöjen ulkomailla tekemästä työstä 1,82 %). Tämä selittyy kieliperustaisuudesta.

SLEF palvelee Porvoon hiippakunnan seurakuntia ja toisaalta evankelisen liikkeen ruotsinkielisiä. Se saa esimerkiksi seurakuntien talousarvioavustuksia lähes yksinomaan ruotsinkielisiltä seurakunnilta tai yhtymiltä, joissa on ruotsinkielisiä seurakuntia.

Viidennen herätysliikkeen piiristä nousseet Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (osuus 10,89 %), Medialähetys Sanansaattajat (osuus 7,27 %) sekä Lähetysyhdistys Kylväjä (osuus 13,6 %) ovat kukin hieman parantaneet tulojen kehitystä, Kylväjä selvästi. Samoin Kylväjän osuus ulkomailla tehtävästä työstä on noussut merkittävästi

Suurin ja laaja-alaisin lähetysjärjestöistä on Suomen Lähetysseura (SLS), jonka volyymi on yli puolet kahdeksan lähetysjärjestön kokonaisuudessa. Tämä näkyy sekä saaduissa tuloissa (osuus lähetysjärjestöjen tuloista 54,6 %) että osuudessa lähetysjärjestöjen kansainvälisessä työssä, joka on 52,6 %.

Jokaisella järjestöllä on oma tapansa tavoittaa ihminen

Useimmat järjestöistä ovat laaja-alaisia yleisjärjestöjä, joiden työssä oleellisia ovat kumppaneiden tarpeet ja toiveet. Kahdella järjestöistämme on yksi erityisala: Medialähetys Sanansaattajat on nimensä mukaisesti erikoistunut toimimaan sähköisten medioiden kautta, nykyisin digitaalisesti.

Suomen Pipliaseura taas on syntynyt tavoittamaan ihmisiä heidän omalla kielellään. Siksi kirjakielen kehittäminen, raamatunkäännöstyö, Raamatun käytön lisääminen ja lukutaidon vahvistaminen ovat sen keskeisiä tavoitteita.

Omakielisyyden vahvistaminen on merkinnyt monille vähemmistökansoille oman identiteetin löytymistä tai vahvistamista. Pipliaseura on järjestöistämme ainoa, joka toimii ekumeeniselta pohjalta. Pipliaseura toimii maailmanlaajan Yhdistyneitten Raamattuseurojen verkostossa.

Kirkon Ulkomaanapu (KUA) on kirkon perustama säätiö, joka toimii diakoniselta pohjalta. Sen keskeiset toiminnot liittyvät humanitaariseen apuun, kehitysyhteistyöhön ja vaikuttamistoimintaan.

KUA onkin onnistunut kasvattamaan erityisesti kansainvälisten rahoituslähteiden osuutta yli 33 miljoonaan euroon. Sen kokonaispanos on kaksi kolmannesta koko kansainvälisen työn kokonaisuudesta ollen yli 60 miljoona euroa vuonna 2022.

Iloitsemme vahvasta panoksesta

Edelleen kirkko voi olla ylpeä sen sopimusjärjestöjen kyvystä suunnata varoja siihen, miksi ne on valittu kumppaneiksi. Maailmanlaajan kirkon työyhteydessä meillä on paljon osaamista ja taloudellisia resursseja jaettavaksi sinne, missä kirkot ja järjestökumppanit osaavat ruohonjuuritason työn. Tästä kasvaa se kokonaisuus, jossa toteutamme missionaarisuutta globaalisti.

Järjestöt käyttivät saamistaan tuloista keskimäärin 82,3 % itse ulkomaiseen työhön ja loput 17,7 % tukitoimintoihin Suomessa (mm. viestintä ja varainhankinta) sekä yleishallintoon (hajonta on välillä 60–92 %). Tämä on kansainvälisestikin verrattuna erinomaisen hyvä prosentti.

Taloustilastoihin liittyviä kaavioita voit katsoa osoitteessa: Kirkon lähetystyön ja kansainvälisen avustustoiminnan tilastot