Hyppää sisältöön
null Monipuolinen kattaus Opiskelijamatineassa

Monipuolinen kattaus Opiskelijamatineassa

Kuudetta kertaa järjestetty ulkoasiain osaston Opiskelijamatinea toteutettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa webinaarimuotoisena. Teologian maisterin tai tohtorin työn äskettäin valmiiksi saaneet opiskelijat eri yliopistoista esittelivät työtään ja sen keskeisiä tuloksia.
Julkaistu 12.11.2020

Opiskelijamatinean ideana on nostaa esiin gradu- ja väitöskirjatyön tekijöitä ja esitellä tuoreita tutkimusaiheita teologiaan, ekumeniaan, lähetykseen ja kirkon ulkosuomalaistyöhön liittyen. Tarkoitus on myös avata yhteyksiä ja synnyttää asiantuntijavuorovaikutusta.

Kullekin aiheelle oli kommentaattori, jonka jälkeen aiheesta käytiin yleistä keskustelua. Iltapäivässä oli mukana parisenkymmentä osallistujaa.

Iltapäivän avasi synnin ja pahan teologian tarkastelu

Vastikään väitellyt, teologian tohtori Sanna Urvas Helsingin yliopistosta aloitti iltapäivän esittelemällä väitöstutkimustaan synnin ja pahan teologiasta klassisessa helluntailaisuudessa. Aihetta tarkasteltiin kahden tapaustutkimuksen näkökulmasta. ”Helluntailaisuus ei ole tyypillinen systemaattisen analyysin tarkastelukohde, joten sovelsin vähän metodia kuitenkin vaadituissa rajoissa pysyen.”, Urvas taustoitti. Helluntailaisuuden tutkimuksessa korostuvat erityishuomion kohteina kokemus ja konteksti paitsi osana esitettyjä teorioita, myös teologian tekemisen tavoissa.

Johtopäätöksinään Urvas kertoi tutkimuksen osoittaneen, että synnin ja pahan teologian tarkastelu ja uudelleenarviointi on tarpeellista. Helluntailaisen teologian tarkastelu akateemisilla työvälineillä ja sen teoreettinen työstäminen on tärkeää, mutta ollakseen uskottavaa ja merkityksellistä, yhteisöjen täytyy osallistua prosessiin. Akateemisen tutkimuksen ja yhteisöjen dialogi on välttämätöntä. Tavoitteena on eettisesti kestävät toimintatavat ja terveet helluntailaiset yhteisöt.

PhD, Kirkon lähetystyön keskuksen lähetysteologi Jukka Kääriäinen kommentoi esitystä todeten mm. ”lähetysteologiassa painotetaan kokonaisvaltaista lähetystä (holistic mission) ja tässä tutkimuksessa pyritään selvästi kokonaisvaltaisempaan globaaliin näkökulmaan oman traditiosi ymmärryksestä synnin ja pahuuden teologiassa.” ”Juuri tähän suuntaan meidän tulisi vahvemmin ja rohkeammin mennä, väittäisin jopa että kokonaisvaltainen lähetys tarvitsee kipeästi juuri kokonaisvaltaista pahuuden ymmärrystä”, Kääriäinen totesi.

Pohdintaa saksalaisteologi Moltmannin kolminaisuusopista ja ykseyden ongelmasta

Teologian maisteri Eini Tastula Helsingin yliopistosta esitteli dogmatiikan pro gradu -työtään, jossa tarkastellaan Jürgen Moltmannin sosiaalista triniteettioppia ja ykseyden ongelmaa. Moltmannin jumalakäsityksen lähtökohta on Jumalan kolme persoonaa, persoonien väliset suhteet sekä Kolminaisuuden suhde ihmisen ja koko luomakunnan välillä. Rakkauden ja kärsimyksen yhteenkuuluvuus on Moltmannille keskeistä. Hänen mukaansa rakastava Jumala on kärsivä Jumala.

TT, ekumenian ja teologian asiantuntija Ari Ojell kiinnitti kommenttipuheenvuorossaan huomiota Moltmannin tavoitteeseen tehdä ”poliittisesti vastuuntuntoista” teologiaa. Ojell kysyi, mitä Moltmann tällä tarkoittaa? Tastulan mukaan tavoite liittyy Moltmannin kritiikkiin sellaista Jumalan ykseyttä korostavaa monoteismia kohtaan, jolla legitimoidaan vallankäyttöä ja hierarkioita myös poliittisessa mielessä. Tähän monoteismin ongelmaan Moltmann näkee ratkaisuna nimenomaan sosiaalisen kolminaisuusopin, jossa korostuvat Jumalan kolme persoonaa, jotka muodostavat rakkauteen, vastavuoroisuuteen ja jakamiseen perustuvan tasaveroisen yhteyden.

Tallinnan inkerinsuomalaisten historiaa


Iltapäivän toisessa osuudessa siirryttiin systemaattisesta teologiasta kirkkohistoriaan, kun vuoroon pääsi teologian maisteri Tomi Pirskanen Itä-Suomen yliopistosta. Pirskasen pro gradu käsittelee Tallinnan inkerinsuomalaisen seurakunnan syntyä ja toimintaa vuosina 1989-1998 ja kuvaa sen kehitystä inkerinsuomalaisesta ulkosuomalaiseksi seurakunnaksi.

Pirskanen kertoi viettäneensä paljon aikaa Tallinnassa ja tutustuneensa sitä kautta seurakuntaan. Seurakunta täytti viime vuonna 30 vuotta ja gradu oli eräänlainen juhlateos. ”Suurin osa lähteistä oli jäsentämätöntä ja olikin mielenkiintoista päästä koluamaan aineistoa”, Pirskanen valotti.

Työtä kommentoivat kirkon ulkosuomalaistyön johtaja Mauri Vihko ja ulkoasiain osaston projektitutkija Riikka Porkola, joka tekee parhaillaan Inkerin kirkkoon liittyvää selvitystä. Mauri Vihko totesi mm., että kirkon uudistuminen ja pysyvyys nousee ruohonjuuritasolta ja kirkon todellinen elämä on niissä ihmisissä, jotka kantavat uskoa ja traditiota ja uudistavat sitä. ”Tämä gradu kertoo osaltaan maallikoiden keskeisestä roolista”, hän totesi.

Riikka Porkola Pyysi Pirskasta kertomaan lisää seurakunnan muutoksesta inkerinsuomalaisesta ulkosuomalaiseksi seurakuntalaisten identiteetin kannalta. Pirskanen totesi, että ensin 1990-luvun alkupuolella suomalaistumiskehityksen vastustaminen oli eräänlainen liima, joka lisäsi inkerinsuomalaisyhteisön koheesiota ja alleviivasi seurakunnan inkerinsuomalaista identiteettiä. Raja-aitojen madaltuminen ja identiteettien sulautuminen alkoi tapahtua 1990-luvun puolivälissä luonnostaan Suomen ja Viron välisen kaksisuuntaisen muuttoliikkeen seurauksena.

Kasvavaa yhteyttä -dialogiraportin analysointia

Iltapäivän päätteeksi teologian kandidaatti Noora Palmi Itä-Suomen yliopistosta esitteli vielä valmisteilla olevaa pro gradu -työtään, jossa tarkastellaan erot sovittavan yksimielisyyden menetelmää ja konsensusta luterilais-katolisessa dialogiraportissa Kasvavaa yhteyttä – julistus kirkosta, eukaristiasta ja virasta.

Tutkimuskysymyksenä on, miten differentioitu konsensus käsitetään Kasvavaa yhteyttä -dialogiraportissa? Mitkä ovat ne asiat, joissa dialogiraportti on saavuttanut uusia tuloksia verrattuna muihin luterilais-katolisiin dialogiraportteihin? Työssä pohditaan myös sitä, ovatko dialogiraportin uudet tulokset saavutettu differentioitu konsensus -menetelmällä? Palmi tarkastelee tekstiä erityisesti käsitteiden, väitteiden ja argumenttien analyysillä ja osittain pyritään myös edellytysten analyysiin.

Johtopäätöksinään Palmi totesi, että dialogiraportissa on saavutettu uusia tuloksia erot sovittavan yksimielisyyden metodilla – samalla kun tuloksiin on vaikuttanut myös se, että dialogin viitekehyksenä on toiminut sakramentaalinen kirkkokäsitys.

Esitystä kommentoi TT, dos., teologian ja ekumenian johtava asiantuntija Tomi Karttunen, joka on ollut keskeisessä roolissa dialogiraportin valmistelussa. Hän kysyi mm. työn löydöistä ja oivalluksista sekä mahdollisista haasteista prosessin aikana.

Palmi totesi prosessin olleen mielenkiintoinen ja opettavainen. ”Haasteina ovat olleet mm. ekumeenisen ykseyskäsitteistön pieni vaihtelu, dialogin tavoitteen ja metodin limittäisyys sekä gradun rajaus, koska asiakirja on hyvin laaja.”, Palmi summasi. Työskentely on vahvistanut kiinnostusta ekumeniaan ja antanut motivaatiota jatko-opintoihin ja -tutkimukseen.

 

Jo valmistuneet työt ovat luettavissa verkossa:

Sanna Urvas: Theology of sin and evil in Classical Pentecostalism 

Eini Tastula: Jürgen Moltmannin sosiaalinen triniteettioppi ja ykseyden ongelma 

Tomi Pirskanen: Inkerinsuomalaisesta ulkosuomalaiseksi – Tallinnan inkerinsuomalaisen seurakunnan synty ja toiminta vuosina 1989-1998

 

Opiskelijamatinea-webinaari järjestettiin 29.10.2020.

Takaisin
Päivitetty