Hyppää sisältöön
null Kirkkomme kansainvälisen työn taloustilastoissa näkyy koronan vaikutus

Kirkkomme kansainvälisen työn taloustilastoissa näkyy koronan vaikutus

Vuonna 2020 järjestöt saivat seurakunnilta ja yksittäisiltä lahjoittajilta vajaa 50 miljoonaa euroa. Laskua edellisvuodesta on kaiken kaikkiaan 6,6 % ja kokonaistulos on pienin kymmeneen vuoteen. Myönteisiäkin ilmiöitä on nähtävissä.
Julkaistu 11.5.2021
Kuvassa nuoria kirkossa lahjoittamassa kolehtihaaviin.
Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio

Kirkon lähetystyön keskuksen kokoaman tilastoon ei kuulu valtion kehitysyhteistyötuki, eikä esim. kansainväliset rahoituslähteet. Tilastoissa tulot on jaettu neljään koriin: vapaaehtoinen kannatus seurakunnilta, vapaaehtoinen kannatus yksityisiltä (sisältää myös yrityslahjoituksia), seurakuntien antamat talousarviomäärärahat sekä testamenttilahjoitukset.

Suurin pudotus tapahtui seurakuntien kautta tulevassa vapaaehtoiskannatuksessa. Siihen kuuluvat jumalanpalveluskolehdit sekä myyjäisissä ja muissa tapahtumissa kootut lahjoitukset. Pudotus oli 3 751 826,15 €, mikä tarkoittaa prosenteissa yli 35 % pudotusta. Tämä ei ole yllättävää, sillä koronan takia seurakuntien kokoontumiset ovat siirtyneet suurelta osin verkkotapahtumiksi. Jumalanpalveluskolehtien osalta tilannetta vaikeutti Suomen lainsäädännön tiukat rajat sille, mikä voidaan katsoa kolehdiksi. Maaliskuussa, kun koronarajoitukset astuivat voimaan, annettiin kolehteja koskeva ohje, joka käytännössä esti kolehtikohteiden ilmoittamisen. Käytyjen keskustelujen jälkeen ohje uusittiin niin, että seurakunnat saattoivat ilmoittaa sellaisista kohteista, joiden saajalla itsellään on keräyslupa. Tällöinkään ei saanut puhua kolehdista, vaan keräyskohteesta.

Eniten seurakuntien vapaaehtoistuloja tästä syystä menetti Suomen Lähetysseura, jonka tulos oli 1,8 miljoonaa euroa edellisvuotta pienempi. Pudotusta oli kaikilla järjestöillä.

Talousarviomäärärahoissa toteutui pieni kasvu (n. 0,5 %). Tämä jatkaa viime vuoden linjausta, jossa kirkon kansainvälinen työ koetaan niin tärkeäksi, että sille annetaan suuri tuki myös taloudellisesti. Tosin seurakuntien verotulot kasvoivat n. 1,8 %, joten kasvu olisi voinut olla suurempikin.

Yksityislahjoitukset pysyivät melko hyvällä tasolla, vaikka kokonaislaskua olikin 1,63 %. Pipliaseura onnistui kasvattamaan yksityislahjoituksia yli 20 %. Muita kasvattajia olivat Suomen Lähetysseura, SLEF ja Kylväjä. Suurin pudotus yksityislahjoituksissa tuli SLEY:llä, runsaat 18 %.

Suomen Pipliaseura ja Medialähetys Sanansaattajat olivat toisena vuotena peräkkäin ainoat, joiden kokonaistulos kasvoi hieman. Pipliaseuran tulot kasvoivat nimenomaan yksityislahjoituksissa. Sansalla merkittävää kasvua oli seurakuntien talousarviomäärärahoissa, lähes 20 %.

Tilastot uusitaan vuonna 2022

Ensi vuonna tilastoissa luovutaan yksityisten lahjoitusten sijoittamisesta seurakunnittain. Tähän on syynä ennen kaikkea lahjoitusmekanismien nopea kehitys, joka on johtanut siihen, ettei läheskään kaikkien lahjoittajien seurakuntaa voida jäljittää. Tällöinkin kyse on asuinalueen osumisesta jonkin seurakunnan kohdalle. Varsinaista jäsenyyttä järjestöt eivät voi lahjoittajilta kysyä. Vuoden 2021 tilastoissa yksityisiltä ja yhteisöiltä järjestöjen oman varainhankinnan kautta saadut tulot tullaan ilmoittamaan pelkästään valtakunnallisena tuloksena. Tämä koskee myös testamentteja. Seurakunnilta tulevat tulot ilmoitetaan jatkossakin seurakuntakohtaisesti.

Kirkon lähetystyön keskus julkaisee vuosittain tilastot Suomen ev.lut. kirkon lähetystyön ja kansainvälisen diakonian kannatuksesta. Tilastoissa ovat mukana kirkon seitsemän lähetysjärjestöä ja Kirkon Ulkomaanpu. Tilasto koottiin ensimmäisen kerran v. 1965. Kirkon Ulkomaanapu on ollut mukana vuodesta 2004.

Seurakunnat käyttävät näitä tietoja mm. valmistellessaan päätöstä seurakunnan antamista talousarvioavustuksista kansainväliseen työhön.

Tilastot on julkaistu evl.fi/plus -palvelussaLinkki avautuu uudessa välilehdessä. Lisätietoja voi kysyä vesa.hakkinen@evl.fi.
 

Takaisin
Päivitetty