Naimisiin ulkomailla: hääparin muistilista

Haluatteko ulkomailla naimisiin? Haluatte sanoa papin edessä tahdon? Saatte kirkollisen vihkimisen, jos ainakin toinen teistä on käynyt rippikoulun, on konfirmoitu ja kuuluu edelleen kirkkoon. Lisäksi toisen teistä olisi kuuluttava ainakin johonkin kristilliseen kirkkoon tai uskontokuntaan.

Useissa maissa siviilivihkiminen on ainoa juridinen avioliiton solmimistapa. Tällaisessa tilanteessa vihkiparilla on mahdollisuus pyytää kirkollinen avioliiton siunaus. Ensin siis mennään juridisesti naimisiin ja sitten pappi pyydetään itse juhlaseremoniaan siunaamaan liitto.

Siunauksen voi toimittaa kuka tahansa kirkkomme pappi, sillä kirkollinen siunaus ei ole juridinen toimenpide. Siihen ei tarvita erillistä vihkilupaa. Avioliiton siunaaminen on hyvin samanlainen tilaisuus kuin kirkollinen vihkiminen. Merkittävin ero on kysymysten sanamuodossa.

1. Ole ajoissa liikkeellä ja varaudu yllätyksiin

Ala suunnitella häitä ajoissa, noin 6-12 kuukautta ennen ajankohtaa.

2. Ota yhteys paikalliseen suomalaiseen pappiin tai siviiliviranomaiseen

Siirtolaispappiin tai siviiliviranomaiseen on hyvä olla hyvissä ajoin yhteydessä. Jokaisella kirkkomme papilla on oikeus vihkiä Suomessa, mutta ulkomailla voivat vihkiä vain erillisen luvan saaneet papit.

Opetus -ja kulttuuriministeriö on myöntänyt osalle siirtolais- ja turistipapeista vihkimisoikeuden asemapaikassaan. Näissä maissa avioliitto on siis mahdollista solmia Suomen lain mukaan Suomen viranomaisen edessä.

Pappien vihkioikeudet ulkomailla

Ulkomailla on mahdollista mennä naimisiin myös ulkomaan viranomaisen edessä. Osa ulkosuomalaispapeista voi toimittaa tälläisiä vihkimyksiä. Ks. alla kohdat 3 ja 5.

3) Varmista tarvittavat dokumentit ja käytännön asiat

Esteettömyystodistus on hankittava hyvissä ajoin.

Menettepä naimisiin missä tahansa, vihkimisen edellytyksenä on aina avioliiton esteiden tutkinta. Suomessa esteettömyystodistusta voi hakea joko kotiseurakunnasta tai maistraatista.

Suomessa esteettömyystodistuksen saa yleensä käteensä viikossa. Se on voimassa neljä kuukautta. Ulkomaan viranomaisen suorittama avioliiton esteiden tutkinta voi kestää useita viikkoja. Aikaa on siis syytä varata riittävästi.

Vihkimisessä, jonka toimittaa ulkomaisen kirkon pappi tai siviiliviranomainen, avioliiton esteiden tutkinta ja vihkiminen suoritetaan sen maan lakien ja määräysten mukaisesti.

Ulkomaan viranomaisen suorittamaa avioliiton esteiden tutkintaa ja vihkimistä varten Suomen kansalainen tarvitsee yleensä myös omalta rekisteriviranomaiseltaan (seurakunta tai maistraatti) esteettömyystodistuksen. Tämä todistus on kuusikielinen.

Avioliiton rekisteröinti

Avioliitto rekisteröidään Suomessa toimittamalla vihkitodistus rekisteriviranomaiselle. Rekisteriviranomaisia ovat seurakuntien kirkkoherranvirastot ja maistraatit.

Joissakin tapauksissa rekisteriviranomainen voi vaatia myös oikeaksi todistetun käännöksen vihkitodistuksesta.

Ole siis yhteydessä kirkkoherranvirastoon tai maistraattiin jo ennen matkaa, jotta tiedätte, mitä papereita tarvitsee avioliiton rekisteröimistä varten Suomessa.

4. Varaa lennot vasta, kun kohdat 2-3 on tehty

5. On juhlan aika - kirkollinen vihkiminen ulkomailla

Vihkiminen Suomen lakien mukaan Suomen viranomaisen edessä

Ulkomailla Suomen kansalainen voi solmia avioliiton Suomen lakien mukaan ja Suomen viranomaisen edessä vain kirkollisena vihkimisenä.
Vihkijänä toimii tällöin suomalainen pappi, jolle opetusministeriö on myöntänyt vihkiluvan kyseisessä maassa. Vihkiparin kannalta tämä tapa on täysin samanlainen kuin kirkollinen vihkiminen Suomessa, vain paikka on Suomen rajojen ulkopuolella.
Esteettömyystodistus haetaan joko omasta kotiseurakunnasta tai maistraatista ja viedään vihkimisen toimittavalle papille. Vihkimisen jälkeen pappi toimittaa vihkimistodistuksen rekisteriviranomaiselle ja avioliitto rekisteröityy normaalisti.

Pappien vihkioikeudet ulkomailla

Pohjoismaissa: Suomen viranomaisen antamalla esteettömyystodistuksella kyseisen maan lakien mukaan ja viranomaisen edessä

Kaikissa Pohjoismaissa Suomen kansalaiset voivat solmia avioliiton Suomessa suoritetun avioliiton esteiden tutkinnan perusteella.
Vihkijänä toimii kyseisen maan pappi tai vihkioikeuden omaava siviiliviranomainen. Vihkiminen tapahtuu tällöin kyseisen maan lakien mukaan.

Muissa maissa

Suomen kansalainen voi solmia avioliiton ulkomailla kyseisen maan lakien ja määräysten mukaisesti. Vihkijänä toimii tällöin kyseisen maan kirkkokunnan pappi tai siviiliviranomainen, jolla on vihkimisoikeus.

Myös avioliiton esteiden tutkinta tapahtuu asianomaisen maan lakien ja määräysten mukaan. Vihkiparin on itse huolehdittava avioliiton rekisteröimisestä Suomessa.

Joillakin suomalaispapeilla (lähinnä Australiassa ja Yhdysvalloissa) voi olla paikallinen vihkioikeus.

6. Vihkimisen kustannukset

Suomessa pääsee kirkossa ilmaiseksi naimisiin. Ulkomailla yleisenä käytäntönä on, että kirkolliset toimitukset maksavat. Näin on siksi myös ulkosuomalaisseurakunnissa.

Yleensä ulkosuomalaiset seurakunnat toivovat papin ja kanttorin paikallisten matkakulujen korvausta tai lahjoitusta, jolla katetaan muita mahdollisia kuluja.

Kirkkotilastakin saatetaan periä vuokraa.

Puhu siis etukäteen kustannuksista ulkosuomalaispapin kanssa.

7. Vihkimisen rekisteröiminen lainvoimaiseksi Suomessa

Avioliitto pitää aina rekisteröidä, jotta se on laillinen.

Kun Suomen kansalaiset solmivat avioliiton ulkomaan viranomaisen edessä, saa se lainvoiman Suomessa vasta, kun se on rekisteröity Suomessa.
Vihkimisen jälkeen vihkiparin on toimitettava tarvittavat rekisteröintiasiakirjat rekisteriviranomaiselle.
Rekisteröikää lainvoimainen avioliittotodistus Suomessa maistraattiin, jos avioliitto on solmittu muun kuin Suomen avioliittolain mukaisesti.

Maistraatit SuomessaLinkki avautuu uudessa välilehdessä

Naimisiin Ruotsissa tai Pohjoismaissa

Ruotsista avioliitot rekisteröityvät automaattisesti Suomeen maiden viranomaisten tekemän yhteistyösopimuksen perusteella. Muissa Pohjoismaissa suoritettujen vihkimisten rekisteröitymisestä Suomeen täytyy vihkiparin huolehtia itse.

Rekisteriviranomaisia ovat kirkkoherranvirastot ja maistraatit

Avioliitto rekisteröidään Suomessa toimittamalla vihkitodistus rekisteriviranomaiselle. Rekisteriviranomaisina toimivat seurakuntien kirkkoherranvirastot ja maistraatit.