Kirkollinen vihkiminen vai siviilivihkiminen?

Avioliitto voidaan solmia joko kirkollisena vihkimisenä tai siviilivihkimisenä. Kirkollinen vihkiminen voidaan toimittaa vain, mikäli ainakin toinen tulevista puolisoista on Suomen ev.lut. kirkon konfirmoitu jäsen. Lisäksi toisen on kuuluttava johonkin kristilliseen kirkkoon tai uskontokuntaan. Useissa maissa siviilivihkiminen on ainoa juridinen avioliiton solmimistapa. Tällaisessa tilanteessa vihkiparilla on sen jälkeen mahdollisuus pyytää kirkollinen siunaus. Siunauksen voi toimittaa kuka tahansa kirkkomme pappi, sillä kirkolliseen siunaukseen ei tarvita erillistä vihkilupaa. 

 

1 Ajoissa liikkeelle ja varaudu yllätyksiin

Aloittakaa valmistelut hyvissä ajoin, mieluiten 6-12 kk aikaisemmin.

 

2 Ota yhteyttä paikalliseen siirtolaispappiin tai siviiliviranomaiseen

Pappiin tai siviiliviranomaiseen on hyvä olla hyvissä ajoin yhteydessä, kun suunnittelette kirkollista vihkimistä ulkomailla. Jokaisella ev.lut. kirkon papilla on vihkiä Suomessa, mutta ulkomailla voivat vihkiä vain erillisen luvan saaneet papit. 

Opetus -ja kulttuuriministeriö on myöntänyt osalle siirtolais- ja turistipapeista vihkimisoikeuden asemapaikassaan. Näissä maissa avioliitto on siis mahdollista solmia Suomen lain mukaan Suomen viranomaisen edessä.

Pappien vihkioikeudet ulkomailla

Ulkomailla on kuitenkin mahdollista mennä naimisiin ulkomaan viranomaisen edessä. Osa ulkosuomalaispapeista voi toimittaa tälläisiä vihkimyksiä. Ks. alla kohta 3 / 5.

 

3 Varmistakaa tarvittavat dokumentit ym. käytännön asiat

Esteettömyystodistus hankittava hyvissä ajoin

Kaikkialla vihkimisen edellytyksenä on suoritettu avioliiton esteiden tutkinta. Suomessa esteettömyystodistusta voi hakea joko kotiseurakunnasta tai maistraatista. Esteettömyystodistuksen saa yleensä viikon kuluttua siitä, kun on pyytänyt avioliiton esteiden tutkintaa ja se on voimassa neljä kuukautta. Vihkimisessä, jonka toimittaa ulkomaisen kirkon pappi tai siviiliviranomainen, avioliiton esteiden tutkinta ja vihkiminen suoritetaan sen maan lakien ja määräysten mukaisesti.

Ulkomaan viranomaisen suorittamaa avioliiton esteiden tutkintaa ja vihkimistä varten Suomen kansalainen tarvitsee yleensä myös omalta rekisteriviranomaiseltaan (seurakunta tai maistraatti) esteettömyystodistuksen. Tämä todistus on kuusikielinen.

Suomessa esteettömyystodistuksen saa yleensä viikon kuluttua siitä, kun on pyytänyt avioliiton esteiden tutkintaa ja se on voimassa neljä kuukautta. Ulkomaan viranomaisen suorittama avioliiton esteiden tutkinta voi kestää useita viikkoja. Aikaa on siis syytä varata riittävästi.

Avioliitto rekisteröidään Suomessa toimittamalla vihkitodistus rekisteriviranomaiselle. Rekisteriviranomaisina toimivat seurakuntien kirkkoherranvirastot ja maistraatit. Joissakin tapauksissa rekisteriviranomainen voi vaatia myös oikeaksi todistetun käännöksen vihkitodistuksesta. Rekisteriviranomaiseen kannattaa olla yhteydessä jo ennen matkaa, jotta tietää mitä papereita tarvitsee avioliiton rekisteröimistä varten Suomessa.

Tarkista, mitä papereita tarvitsette avioliiton rekisteröimistä varten Suomessa

 

4 Voitte varata lennot vasta, kun kohdat 2-3 on hoidettu

 

5 On juhlan aika - kirkollinen vihkiminen ulkomailla

  • Vihkiminen Suomen lakien mukaan Suomen viranomaisen edessä

Ulkomailla Suomen kansalainen voi solmia avioliiton Suomen lakien mukaan ja Suomen viranomaisen edessä vain kirkollisena vihkimisenä.

Vihkijänä toimii tällöin suomalainen pappi, jolle opetusministeriö on myöntänyt vihkiluvan kyseisessä maassa. Vihkiparin kannalta tämä tapa on täysin samanlainen kuin kirkollinen vihkiminen Suomessa, vain paikka on Suomen rajojen ulkopuolella. Esteettömyystodistus haetaan joko omasta kotiseurakunnasta tai maistraatista ja viedään vihkimisen toimittavalle papille. Vihkimisen jälkeen pappi toimittaa vihkimistodistuksen rekisteriviranomaiselle ja avioliitto rekisteröityy normaalisti.

Pappien vihkioikeudet ulkomailla

  • Pohjoismaissa: Suomen viranomaisen antamalla esteettömyystodistuksella kyseisen maan lakien mukaan ja viranomaisen edessä

Kaikissa Pohjoismaissa Suomen kansalaiset voivat solmia avioliiton Suomessa suoritetun avioliiton esteiden tutkinnan perusteella.

Vihkijänä toimii kyseisen maan pappi tai vihkioikeuden omaava siviiliviranomainen. Vihkiminen tapahtuu tällöin kyseisen maan lakien mukaan.

  • Suomen kansalainen voi solmia avioliiton ulkomailla kyseisen maan lakien ja määräysten mukaisesti

Vihkijänä toimii tällöin kyseisen maan kirkkokunnan pappi tai siviiliviranomainen, jolla on vihkimisoikeus. Myös avioliiton esteiden tutkinta tapahtuu asianomaisen maan lakien ja määräysten mukaan.

 

6 Vihkimisen kustannukset

Ulkomailla, niin luterilaisissa kuin muissa kristillisissä kirkkokunnissa, on yleisenä käytäntönä, että kirkolliset toimitukset ovat maksullisia. Näin on myös ulkosuomalaisseurakunnissa. Kustannuksistakin on hyvä puhua ulkosuomalaispapin kanssa etukäteen. Yleensä ulkosuomalaiset seurakunnat toivovat papin ja kanttorin paikallisten matkakulujen korvausta sekä lahjoitusta (noin 150 €), jolla katetaan mm. kirkon käyttökustannukset. Suomessa kirkolliset toimitukset ovat ilmaisia.

 

7 Vihkimisen rekisteröiminen lainvoimaiseksi Suomessa

Kun Suomen kansalaiset solmivat avioliiton ulkomaan viranomaisen edessä, saa se lainvoiman Suomessa vasta, kun se on rekisteröity Suomessa. Vihkimisen jälkeen vihkiparin on toimitettava tarvittavat rekisteröintiasiakirjat rekisteriviranomaiselle. Rekisteröikää lainvoimainen avioliittotodistus Suomessa maistraattiin, jos avioliitto on solmittu muun kuin Suomen avioliittolain mukaisesti.

Maistraatit Suomessa

Ruotsista avioliitot rekisteröityvät automaattisesti Suomeen maiden viranomaisten tekemän yhteistyösopimuksen perusteella. Muissa Pohjoismaissa suoritettujen vihkimisten rekisteröitymisestä Suomeen täytyy vihkiparin huolehtia itse.

Avioliitto rekisteröidään Suomessa toimittamalla vihkitodistus rekisteriviranomaiselle. Rekisteriviranomaisina toimivat seurakuntien kirkkoherranvirastot ja maistraatit. Joissakin tapauksissa rekisteriviranomainen voi vaatia myös oikeaksi todistetun käännöksen vihkitodistuksesta.

Rekisteriviranomaiseen kannattaa olla yhteydessä jo ennen matkaa, jotta tietää mitä papereita tarvitsee avioliiton rekisteröimistä varten Suomessa.

Rekisteröinnin voi hoitaa myös jo matkan aikana Suomen edustustossa. Tuolloin tulee toimittaa edustustoon:

  • Alkuperäinen ja asuinmaassa virallisesti laillistettu avioliittotodistus tai virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös
  • Virallisen kääntäjän kääntämä avioliittotodistus, joko suomeksi tai ruotsiksi.
  • Lomake ” Ilmoitus ulkomailla vihitystä Suomen kansalaisesta ”
  • Mikäli sukunimi on muuttunut avioliiton yhteydessä, on suositeltavaa liittää lomake ”Sukunimen valinta vihkimisen yhteydessä” mukaan.

Suomen edustustot ulkomailla

 

Avioliiton siunaaminen ulkomailla

Kaikilla Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papeilla on sekä Suomessa että ulkomailla oikeus toimittaa avioliiton siunaus. Avioliiton siunaaminen on yleistä kansainvälisten avioliittojen kohdalla virallisen vihkimisen tapahtuessa siviiliviranomaisen edessä.

Avioliiton siunaaminen on hyvin samanlainen kuin kirkollinen vihkiminen. Merkittävin ero on kysymysten sanamuodossa. Jos pappi ei tunne avioparia entuudestaan tarvitsee hän todistuksen siitä, että siunattava pari on vihitty avioliittoon. Tähän tarkoitukseen käy esimerkiksi virkatodistus, josta selviää perhesuhteet. Aviopari voi myös saada todistuksen toimitetusta avioliiton siunaamisesta.