Pääsiäispäivä

Pääsiäispäivä, sunnuntai, on Jeesuksen ylösnousemuksen juhla.

Enkeli kääntyi naisten puoleen ja sanoi: "Älkää te pelätkö. Minä tiedän, että te etsitte ristiinnaulittua Jeesusta. Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista, niin kuin itse sanoi." (Matt. 28:5-6)

Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista, elämä on voittanut kuoleman. Pääsiäisenä muistetaan myös kastetta, jonka kautta jokainen kristitty ikään kuin haudataan ja nousee kuolleista.

Pääsiäisen juhla alkaa jo lauantain ja sunnuntain välisenä pääsiäisyönä. Ylösnousemusjuhla alkaa. 

"Loistakoon valosi pimeyteemme
niin kuin tämä pääsiäiskynttilä.
Valaiskoon meitä pääsiäisen kirkkaus,
ylösnoussut Herramme Jeesus Kristus,
joka elää ja hallitsee iankaikkisesta iankaikkiseen."

Kiirastorstain, pitkäperjantain ja pääsiäisyön jumalanpalvelukset muodostavat yhden kokonaisuuden, eikä rippiä sen vuoksi pääsiäisyön messussa tarvita.

Pääsiäisyö oli varhaisessa kirkossa aika, jolloin monia kastettiin. Siksi pääsiäisyön tai -aamun messussa saatetaan piirtää kastevedellä ristinmerkki seurakuntalaisten otsaan tai pirskotella heidän päälleen kastevettä.

Toisena pääsiäispäivänä, maanantaina, muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä häntä seuranneille naisille ja opetuslapsille Emmauksen tiellä. Ilmestykset vakuuttivat heidät Jeesuksen kuolleista nousemisesta ja jatkuvasta läsnäolosta maailmassa.

Pääsiäisyöstä alkaa pääsiäisviikko, joka kestää seuraavaan lauantaihin. Pääsiäisyöstä alkaa myös 50-päiväinen pääsiäisaika, joka päättyy helluntaihin.