Usein kysyttyä työajasta ja työaikakorvauksista

Pitkän työpäivän korvaus
Työaikakorvauksen pyöristäminen

Työaika ja työaikakorvaukset yleistyöajassa

Arkipyhän vaikutus viikon työaikaan
Lastenohjaajan leirityö
Lisätyö ja korvaus viikoittaisen vapaa-ajan menettämisestä
Menetetyn viikkolevon korvauksen huomioiminen lomapalkkaan ja -korvaukseen
Osa-aikatyö ja arkipyhät
Tarvittaessa työhön tulevan ylityö
Työajan keskeytyksen vaikutus viikon työaikaan
Työsopimussuhteisen nuorisotyöntekijän työaikakorvaukset
Vapaana annettavat työaikakorvaukset ja sairausloma
Yleistyöajassa olevien työaika arkipyhäviikolla

Työaika ja työaikakorvaukset toimistotyöajassa

Arkipyhä osa-aikatyössä
Arkipyhän vaikutus osa-aikatyössä
Lisätyön ja ylityön korvaaminen
Työaika arkipyhäviikolla
Työaikakorvauksen laskeminen

Työaikakorvauksen pyöristäminen

Jos työntekijä tekee yhden työpäivän aikana työtä esim. 10 tuntia 35 min (10,58 h), hänelle tulisi maksaa pitkän työpäivän korvausta yli 9 tunnin ylittävältä osalta, eli 1,58 h x 20%.

Vai onko niin että korvaus maksetaan vain täysiltä tunneilta eli tässä tapauksessa vain 1 tunnin osalta.

Olen ymmärtänyt että 9 tunnin ylittävältä osalta, eli yo. tapauksessa 1,58 h osalta.

Vastaus:

Työaikakorvaukset pyöristetään lähimpään puoleen tuntiin korvauksia laskettaessa (165§ 4 mom.). Jos tekee 10h35 min saa pitkän päivän korvausta 9 tunnin jälkeen 1h35min, joka tasoitetaan lähimpään puoleen tuntiin => 1h30min.

     

Pitkän työpäivän korvaus

Kyse on pitkän työpäivän korvauksesta. Jos työpäivä on yli 9 tuntia ja saadaan siten tämä korvaus, niin eikö se aina ole myös ylityötä? Jos työntekijä on työssä yhtenä päivänä esim. 12 h, niin hän saa 3 h pitkän työpäivän korvausta (+ 20 %) ja 3 h 50 % ylityö? Milloin tämä ei olisi ylityötä myös?

Vastaus:

Ylityötä eivät ole työtunnit, jotka tilapäisesti ylittävät 9 tunnin säännöllisen vuorokautisen enimmäistyöajan (KirVESTES 181 § 3 mom.) Ylityötä syntyy vain, jos jakson ylityökynnys ylittyy (ylityökynnyksestä ks. KirVESTES 187 §/yleistyöaika ja 195 §/toimistotyöaika). Siten ylityötä jaksossa ovat aina jakson ne työtunnit, jotka on tehty ylityökynnyksen ylittämisen jälkeen. Jos jakson keskellä on pitkiä 9 tunnin ylittäviä työpäiviä, pitkän työpäivän korvaus maksetaan tästä vuorokautisesta 9 tunnin ylityksestä riippumatta siitä, ovatko työtunnit ylityötä vai eivät.

                     

Työaika ja työaikakorvaukset yleistyöajassa

Tarvittaessa työhön tulevan ylityö

Voiko tarvittaessa töihin tulevalle työntekijälle kertyä ylityötä?

Vastaus:

Tarvittaessa tuleva noudattaa yleistyöaikaa, säännöllistä työaikaa vain ei ole määritelty työsopimuksessa. Täysi työaika on 38,25 tuntia viikossa (yhden viikon jakso). On siis mahdollista, että tarvittaessa tulevalle kertyy ylityötä, jos hän tekee työtä yli 38,25 tuntia viikossa.

                       

Lisätyö ja korvaus viikoittaisen vapaa-ajan menettämisestä

Seurakuntamme emäntä on osa-aikaisesti lomautettuna 1.1.-30.4. siten, että työaika on 60 % ja työpäivät ovat kiinteästi keskiviikko, torstai ja perjantai. On kuitenkin muutama lauantai tänä lomautusaikana, jolloin tarvitsemme emäntää ja on sovittu, että nämä lauantait ovat ylimääräisiä työpäiviä. Onko oikein maksaa vain ylimääräisen työpäivän palkka normaalin 60 %:n lisäksi? Työhän on lisätyötä. Emännän mielestä tähän kuuluu maksaa ylimääräinen vapaapäiväkin. Olemme tästä eri mieltä. Työttömät päivät ovat maanantai ja tiistai.

Vastaus:

Työ on lisätyötä ja siitä maksetaan korvaus lisätyön mukaan, eli tunti-tunnista periaatteella (KirVESTES 186 §; lisätyöstä yleensä ks. 185 § ja lisätyöstä osa-aikatyössä erityisesti soveltamisohjeesta kohta 3).

Menetetystä vapaa-ajasta ei tällaisessa tapauksessa makseta erikseen korvausta. Korvausta viikoittaisen vapaa-ajan menettämisestä (KirVESTES 154 § 3 mom.) maksetaan vain silloin, kun työntekijä ei ole saanut 1 momentissa säädettyä viikoittaista vapaa-aikaa (pääsääntö: 35 tuntia/vko, tai: 70 tuntia/2 vkoa ja kumpanakin viikkona väh. 24 tuntia). Viikoittainen vapaa-aika katsotaan annetuksi, jos työntekijä on mistä syystä tahansa ollut poissa töistä vähintään tuon määrätyn ajan (ks. 154 § 1 mom. soveltamisohje).

                       

Menetetyn viikkolevon korvauksen huomioiminen lomapalkkaan ja -korvaukseen

Onko viikkolepokorvaus sellaista ansiota, joka otetaan mukaan lomakorvauksen ja –rahan laskentaan?

Vastaus:

Tarkoittanet viikkolepokorvauksella korvausta menetetystä viikkolevosta (154 § 3 mom.)? Tuntipalkkaisen lomapalkkaan lasketaan mukaan säännölliseltä työajalta maksetut korvaukset, joita voivat olla ilta- yö- ja sunnuntaityökorvaukset. Kun korvaus menetetystä viikkolevosta voi käytännössä tulla vain ylityöstä (joka ei ole säännöllistä työaikaa), ei sitä huomioida lomapalkkaa ja –korvausta laskettaessa.

                       

Työsopimussuhteisen nuorisotyöntekijän työaikakorvaukset

Meillä on nuorisotyöntekijä työsuhteessa, kun meillä ei ole virkaa. Mitenkä laskemme hänen työaikansa, kun on ilta- ja viikonlopputöitä?

Vastaus:

Työsopimussuhteisen nuorisotyöntekijän työaikakorvaukset eivät poikkea muiden työsopimussuhteisten työntekijöiden työaikakorvauksista. Hän saa esim. ilta- ja sunnuntaityöstä tai ylityöstä normaalit työaikakorvaukset. Leirien osalta työaikakorvaukset kuitenkin lasketaan aina ns. tunti-tunnista periaatteella (lisä- ja ylityön osalta), ja ilta- tai sunnuntaityökorvausta ei makseta (KirVESTES 164 §). Leirityöskentelyä ja siitä maksettavia korvauksia on selostettu KiT:n yleiskirjeessä A1/2005 (pdf). Yleiskirjeessä on viittaus vanhoihin palkkaluokkiin, 601 vaativuusryhmä on korvannut viittaukset palkkaluokkiin tältä osin.

Henkilö voidaan kirkkolain mukaan ottaa virkasuhteeseen myös virkaa perustamatta, mutta vain määräajaksi, jolloin täytyisi olla peruste määräaikaiselle palvelussuhteelle. Jos teillä on vakinainen tarve nuorisotyönohjaajalle, voisi olla syytä harkita viran perustamista.

                       

Työajan keskeytyksen vaikutus viikon työaikaan

Työntekijämme on yleistyöajassa, 1 viikon jaksossa. Hän on ollut maanantain vuosilomalla, tiistai on ollut loppiainen, työntekijä on ollut työssä ke-to yhteensä 13,5 tuntia ja perjantaina hän on ollut saldoistaan ylityövapaalla. Paljonko hänen olisi pitänyt tehdä työtä tuolla viikolla? 15 tuntia 18 minuuttia vai 22 tuntia 57 minuuttia?

Vastaus:

Viikolla tehtävään työhön vaikuttaa tässä esimerkissä kolme normaalista työviikosta poikkeavaa asiaa: 1) työntekijälle annetaan yksi lomapäivä, 2) viikolla on arkipyhä ja 3) työntekijälle annetaan työaikakorvauksia vapaana.

Oletan, että kyseessä on sellainen yhden viikon jaksossa työskentelevä työntekijä, jonka työaika ei ole kiinteä viikon eri päivinä, vaan työpäivät vaihtelevat eri viikoilla. Tällöin sovelletaan työajan määrittämiseen KirVESTES 183 §:n 2 mom:n taulukkoa:

  1. Taulukon mukaan, kun lomapäiviä on yksi, vuosilomaa kuluu yksi päivä ja viikon työajaksi jää 30 t 36 min.
  2. Arkipyhä lyhentää työaikaa edelleen 7 tuntia 39 minuuttia, jolloin työajaksi jää 22 tuntia 57 minuuttia. Tämän verran tulisi siis tehdä työtä ko. viikolla.
  3. Töitä on tehty ”vain” 13 tuntia 30 minuuttia, joten ilman muita järjestelyjä tehtäväksi jäisi vielä 9 tuntia 27 minuuttia. Työantajan olisi tullut järjestää vielä tämän verran töitä tai merkitä tämän verran tunteja annettavaksi vapaana jo aiemmin ansaituista työaikakorvauksista (eli ”saldoista”).

Jos työntekijän työpäivät ovat kiinteitä, niin maanantain lomapäivä vähentää viikolla tehtävää työtä maanantain säännöllisen työajan verran. Loppiainen lyhentää myös työaikaa tiistain säännöllisen työajan verran. Muina säännöllisinä työpäivinä tehdään niille vahvistettu säännöllinen työaika, jollei niitä järjestetä vapaaksi käyttämällä siihen työaikasaldossa olevia työaikakorvauksia.

--   

Meillä on yleistyöajassa olevia työntekijöitä, jotka noudattavat neljän viikon jaksoa. Heillä on pääsääntöisesti kiinteät työpäivät maanantaista perjantaihin (joskus poikkeuksia) mutta päivittäinen työaika vaihtelee. Tasoittuu neljässä viikossa.

Kun heillä on ennalta tiedossa oleva keskeytys, katsotaanko sellaisen viikon työaika taulukosta (kun työaika vaihtelee) vaikka heillä työpäivät ovat kiinteät?

Toimiiko taulukko heidän kohdallaan? Esim. jos viikolla on kolme keskeytyspäivää (ma-ke), heidän viikon työajakseen tulisi taulukon mukaan 22 t 57 min, vaikka työpäiviä sillä viikolla on enää kaksi jäljellä?

Vai voiko heillä laskea työajan vähennyksen 7,65 tuntia kutakin keskeytyspäivää kohti?

Vastaus:

Jos työpäivät ovat kiinteitä (ma-pe), ei noudateta 183 §:n taulukkoa. Kun työpäivien työaika kuitenkin voi vaihdella eri viikoilla, työvuoroluetteloa suunniteltaessa työpäivän työaikana käytetään 7,65 tuntia. Keskeytys vähentää työaikaa 7,65 tuntia työpäivää kohden.

                         

Arkipyhän vaikutus viikon työaikaan

Kolmen viikon jaksoa tekevän viranhaltijan säännölliset vapaapäivät ovat ma ja ti. Lyhentääkö arkipyhä työntekijän viikkotuntimäärää, jos arkipyhä sattuu tiistaille, joka on hänen säännöllinen vapaapäivänsä?

Vastaus:

Kun arkipyhä sijoittuu maanantain ja perjantain välille, se lyhentää viikon työaikaa. Työajan lyhennys toteutuu aina riippumatta siitä, mitkä ovat työntekijän vapaapäivät. Siten tässäkin tapauksessa tiistaille sattuva arkipyhä lyhentää viikolla tehtävää työaikaa. Koska työntekijän säännölliset vapaapäivät ovat ma ja ti, arkipyhän lyhentävä vaikutus otetaan huomioon työvuoroluetteloa tehtäessä siten, että viikon työaika on 30,60 tuntia.

                         

Yleistyöajassa olevien työaika arkipyhäviikolla

Kysymykseni koskee yleistyöaikaa tekevien työaikaa arkipyhäviikolla. KirVESTES:n 171 § 2 mom. todetaan, että täyden työviikon lyhennys pitäisi olla 7 tuntia 39 min. Meillä on kuitenkin sanottu, että pääsiäisviikon työajaksi tulisi 22,95 tuntia? Tätä on perusteltu seuraavasti:

Toimistotyöajassa arkipyhä (pitkäperjantai) lyhentää kyseisen viikon säännöllistä työaikaa kyseiselle viikonpäivälle vahvistetun työajan määrän. Koska perjantaille ei ole vahvistettu työaikaa ollenkaan, on pääsiäisviikon työaika toimistotyössä normaali 36,25 tuntia. Yleistyöajan piirissä olevilla täyttä työaikaa tekevillä pääsiäisviikon työaika on taulukon mukainen 22,95 tuntia.

Vastaus:

Yleistyöajassa on tilanteesta riippuen kaksi eri laskentasääntöä (KirVESTES 171 § 2 mom.):

  • Jos työaika on sijoitettu kiinteästi eri viikonpäiville, kuten toimistotyöajassa, niin arkipyhä lyhentää viikon työaikaa kuten toimistotyössä eli ko. päivän verran.
  • Muissa kuin kiinteän työajan tapauksissa kukin arkipyhä lyhentää työaikaa 7 tuntia 39 minuuttia, eli keskimääräisen 1/5 täydestä työajasta (kokoaikatyössä).

Tuo 22,95 tuntia on ilmeisesti otettu virheellisellä tavalla 183 §:n taulukosta. Sitä pykälää ja sen taulukoita ei kuitenkaan pidä sekoittaa arkipyhäasiaan. Tuo taulukko ei koske arkipyhien vaikutusta työaikaan, vaan se koskee keskeytyneitä viikkoja (esim. ollaan viikolla 3 päivää vuosilomalla).

                            

Osa-aikatyö ja arkipyhät

Työntekijän työaika on 16 tuntia viikossa ja työt on sovittu vain viikonlopuiksi. Lyhentävätkö jouluviikolla olevat arkipyhät (jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä) hänen työaikaansa ja jos lyhentävät, niin minkä verran?

Vastaus:

Osa-aikatyössä arkipyhät lyhentävät viikon työaikaa siinä suhteessa kuin osa-aikatyö on täydestä työajasta. Arkipyhiä lyhentävään vaikutukseen merkitystä ei ole sillä, mihin työntekijän vapaapäivät sijoittuvat, vaan arkipyhän lyhentävä vaikutus todetaan laskennallisesti. Jos arkipyhät osuvat jouluviikolla ma-pe välille, työaikaa lyhentäviä arkipyhiä on kolme. Kun säännöllinen työaika on 16 tuntia viikossa, yksi arkipyhä lyhentää työaikaa (16:38,25)*7,65=3,2 tuntia. Kun arkipyhiä on kolme, työaika lyhenee yhteensä 9,6 tuntia.

 

Vapaana annettavat työaikakorvaukset ja sairausloma

Lastenohjaajat ovat keränneet lisä- ja ylityötuntejaan koulujen loma-ajoiksi, jolloin heitä ei ole tarvinnut lomauttaa (kun muuta työtä ei pystytä järjestämään) ja ovat halunneet säilyttää vuosilomapäiviänsä kesään.

Jos nyt lastenohjaaja pitää vaikka joulun aikoihin vapaana näitä tunteja, niin miten menetellään hänen sairastuessaan?

Vastaus:

Vapaana annettavat työaikakorvaukset siirtyvät myöhemmin pidettäviksi, jos työntekijä sattuu sairastumaan niiden pitoajankohtana. Ks. KirVESTES 166 § 3 mom.

                         

Lastenohjaajan leirityö

Seurakunnan lastenohjaaja on retkellä sunnuntaina klo 8-18. Lasketaanko hänelle työaika sunnuntaityön vai leirityön mukaan? Jos leirityön, niin mitä korvauksia hän saa? Lastenohjaajan normaali viikkotyöaika on 30,5 tuntia.

Vastaus:

Retki rinnastuu leirityöhön. Työaikakorvauksiin leiriltä sovelletaan KirVESTES:n 164 §:ää (korvaus leirityöstä työsopimussuhteiselle hengellisen työn tekijälle). Kun lastenohjaaja on ilmeisesti tehnyt säännöllisen työaikansa jo ennen retkeä, retken työtunneista (10 tuntia) maksetaan korvaus tunti tunnista. Lisäksi menetetystä sunnuntain vapaapäivästä annetaan korvauksena uusi vapaapäivä tai rahakorvauksena 1/5 työntekijän säännöllisen viikoittaisen työajan mukaisesta palkasta. Muita korvauksia ei makseta.

               

Työaika ja työaikakorvaukset toimistotyöajassa

Työaikakorvauksen laskeminen

Miten vs. talouspäällikön työajan korvaus lasketaan? Hänen työaikansa on 8-15.45, eli 7,25 tuntia päivä. Eilisen kokouspäivän takia hänen työaika oli 8-13.15 ja kokousaika illalla 17.00-22.30. Miten hänelle lasketaan korvaus?

Kokousajan vs. talouspäällikkö on aina ottanut työaikana vapaana. Muuten normaali viikko tällä viikolla.

Vastaus:

Talouspäällikön kokoukseen osallistuminen on normaalia työaikaa. Työaika oli siis kokouspäivänä yhteensä 10,75 tuntia. Työpäivä ylittää säännöllisen työajan 3,5 tuntia (10,75-7,25). Tämän vuoksi viikon kokonaistyöaika on ylittynyt mainitut 3,5 tuntia ja on yhteensä 39,75 tuntia. Ylityksestä 2 ensimmäistä tuntia ovat lisätyötä ylityökynnykseen asti (38,25 tuntia myös toimistotyössä). Sen ylittävät 1,5 tuntia ovat ylityötä, johon maksetaan 50 %:n ylityökorotus, jos talouspäällikön vaativuusryhmä on pienempi kuin 601. Jos se on 601 tai suurempi, 50 %:n ylityökorotusta ei makseta, vaan korvaus on tunti tunnista.

Vastaavasti pitkän työpäivän korvauksen maksaminen riippuu siitä, onko talouspäällikön vaativuusryhmä pienempi kuin 601. Jos se on pienempi, maksetaan pitkän työpäivän korvaus 1,75 tunnilta (10,75-9). Korvauksen määrä on 0,20*1,75=0,35 tuntia, joka pyöristetään 0,5 tunniksi (KirVESTES 165 § 4 mom.). Jos vaativuusryhmä on 601 tai suurempi, pitkän työpäivän korvausta ei makseta.

                          

Lisätyön ja ylityön korvaaminen

Minulle on epäselvää kuinka seuraavassa tilanteessa lasketaan lisätyö ja ylityö.

Henkilö tekee toimistotyöaikaa ja hänen vaativuusryhmänsä on vähintään 601.

Työviikko    

  • maanantaina hlö työssä 8 t 25 min
  • tiistaina hlö työssä 9 t 25 min
  • keskiviikkona hlö työssä 13 t
  • torstaina hlö sairauslomalla, normaali työaika 7 t 25 min
  • perjantaina hlö sairauslomalla, normaali työaika 7 t 25 min            
  • lauantai vapaapäivä
  • sunnuntai vapaapäivä

Onko edellä mainitulla viikolla muodostunut lisä- tai ylityötä ja jos on, niin kuinka paljon?

Vastaus:

Ylityökynnys on myös toimistotyössä 38,25 tuntia. Kaikki säännöllisen työajan ylittävä työaika ennen sitä on lisätyötä. Koska työntekijä on sairaana to ja pe, viikon aikana todella tehty työaika on yhteensä 30,5 tuntia, joka alittaa säännöllisen täyden työajan. Tämän vuoksi viikolta ei synny ylityötä (ylityökynnys 38,25 tuntia ei ylity). Ma-ke säännöllisen työajan ylittävä työaika katsotaan kuitenkin lisätyöksi. Lisätyötä on siten yhteensä 10,75 tuntia (2+3+5,75 tuntia).

Koska vaativuusryhmä on vähintään 601, pitkän työpäivän korvausta ei makseta (KirVESTES 163 §).

                 

Työaika arkipyhäviikolla

Toimistosihteeri tekee täyden toimistotyöajan viikoittain maanantaista torstaihin. Miten lasketaan työaika arkipyhäviikoilla, jolloin pyhäpäivä osuu perjantaipäivälle, joka on toimistosihteerin vapaapäivä? Menettääkö toimistosihteeri näiltä viikoilta kaikille täyttä työaikaa tekeville automaattisesti tulevan vapaapäivän?

Vastaus:

Toimistotyöajassa arkipyhä (esim. pitkäperjantai) lyhentää ko. viikon työaikaa kyseiselle viikonpäivälle vahvistetun työajan määrän, eli käytännössä arkipyhäpäivän työaikaa ei tehdä ja muu viikko tehdään normaaliin tapaan (KirVESTES 171 § 3 mom.). Teidän esimerkissänne, jossa työaika on sijoitettu maanantain ja torstain välille ja perjantaina ei ole normaalistikaan työtä, ei pitkäperjantailla ole vaikutusta työaikaan. Toisaalta on otettava huomioon, että jos arkipyhäosuu maanantain ja torstain välille, työntekijä saa hyväkseen suuremman työajan lyhennyksen kuin keskimääräinen 7,25 tuntia. Pitkällä aikavälillä asia tasoittuu.

                   

Arkipyhän vaikutus osa-aikatyössä

Toimistosihteeri tekee 18-tuntista työviikkoa siten, että hän on töissä maanantaista torstaihin 4,5 tuntia/päivä. Miten arkipyhät vaikuttavat hänen viikkotyöaikaansa? Vähennetäänkö viikkotyöaikaa 3 t 36 min/arkipyhä? Vai onko niin, että silloin kun arkipyhä sattuu perjantaiksi, viikkotyöaika ei lyhene ja silloin kun arkipyhä on maanantai, viikkotyöaika lyhenee 4,5 tuntia?

Vastaus:

Kun osa-aikaisen työ on vahvistettu kiinteästi eri viikonpäiville, niin arkipyhä lyhentää työaikaa sen verran kuin sille päivälle olisi ollut työaikaa (171 § 4 mom.). Kun perjantaina ei ole työtä, ei myöskään ole arkipyhälyhennystä. Pääsiäismaanantai lyhentää viikon työaikaa maanantaille vahvistetun työajan määrän eli 4,5 tuntia.

                     

Arkipyhä osa-aikatyössä

Toimistosihteeri tekee osa-aikatyötä (60 %) siten, että hän on joka toinen viikko töissä ma - ke 7 h 15 min/pv ja joka toinen viikko ke - pe samoin 7 h 15 min/pv. Miten menee arkipyhälyhennys? Lyhentääkö tuon 7 h 15 min vain miten?

Vastaus:

Toimistotyöajassa arkipyhän työaikaa lyhentävä vaikutus toteutuu aina siten, että arkipyhä lyhentää työaikaa sen verran, mikä työaika olisi ollut juuri sinä arkipyhäpäivänä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että arkipyhänä ei tulla töihin ja sen päivän työaika jää tekemättä. Jos esim. sellaiselle viikolle, jolle työpäivät sattuvat ma-ke, arkipyhä sattuu maanantaille, jää maanantain työaika tekemättä ja tiistain ja keskiviikon työaika tehdään normaalisti. Jos taas maanantaille osuva arkipyhä osuu sellaiselle viikolle, jolla työpäivät ovat ke-pe, ei arkipyhä vaikuta työaikaan, vaan työaika ke-pe tehdään normaalisti. Työaikaa lyhentävä vaikutus tasautuu "itsestään" pidemmällä aikavälillä, kun välillä asiasta "hyötyy" työntekijä, välillä työnantaja, riippuen siitä miten arkipyhät osuvat työviikoille. Kun käytössä on tällainen säännöllinen systeemi työpäivien sijoittumisessa, ei työpäiviä aleta järjestelemään mitenkään uudelleen arkipyhän takia.