Usein kysyttyä vuosisidonnaisesta palkanosasta

Yleinen palkkausjärjestelmä – vuosisidonnainen palkanosa

 

Voidaanko työharjoittelu hyväksyä vuosisidonnaiseen palkanosaan? Kyseessä on työntekijä, joka on ollut pitkiäkin aikoja töissä seurakunnassa, mm. työvoimapoliittisessa työharjoittelussa, mutta ei työsuhteessa, vaan erilaisissa työllistämistoimenpiteissä.

Vastaus:

Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosisidonnaista palkanosaa ja tuntipalkkaisen kokemuslisää määriteltäessä lähtökohtana on palvelussuhde johonkin työnantajaan (seurakunta tai muu työnantaja). Siten, jos esim. työharjoittelu on perustunut työsuhteeseen, se otetaan huomioon, muuten ei.

________________________

Tiedottajamme on toiminut vakituisena avustajana seurakuntalehdessä vuosien ajan. Samaan aikaan hänellä on ollut useita vastaavia toimeksiantoja (vakituinen avustaja) muihin yhteisöihin. Hän on tehnyt juttuja erilaisiin lehtiin ja julkaisuihin. Hän ei ole ollut itsenäinen yrittäjä, toimeksiannot on hoidettu verokortilla palkkioperusteella.

Näistä tehtävistä voitaneen perustellusti ajatella, että niistä on olennaista hyötyä nykyisen määräaikaisen viran hoidossa mutta voidaanko näitä ottaa jollakin tavalla huomioon mahdollista vuosisidonnaista palkanosaa laskettaessa? Vastaavia tapauksia ei ole ollut aikaisemmin, joten linjauksia tällaiseen ei ole ollut.

Sivutoimia laskettaessa meillä on ollut tapana, että palvelusaikaan voidaan huomioida osa, esim. puolet ajasta jos tehtävä on ollut selvästi nykyiseen työtehtävään/virkaan liittyvää työtä ja siitä on olennaista hyötyä.

 

Vastaus:

  1. Olennaisin asia tässä kokonaisuudessa on se, yhdeltä kuukaudelta ei voi kertyä vuosisidonnaista aikaa enempää kuin yksi kuukausi. Nythän tehtäviä on ollut useita yhtä aikaa. Jos niitä hyväksytään ”päällekkäin”, on huolehdittava vain samalla tästä yleisperiaatteesta.
  2. Tiedottaja on ollut lehden avustajana vuodesta 2003 alkaen. Ilmeisesti avustaminen pitää katsoa luonteeltaan sivutoimiseksi tai enintään päätoimiseksi osa-aikaiseksi avustamiseksi, koska samaan aikaan on ollut muitakin toimeksiantoja. Työnantajalla on harkintavalta siitä, paljonko tästä palveluksessa olosta hyväksytään. Voidaan hyväksyä jopa kaikki mallilla kuukausi-kuukaudesta, jos niin harkitaan ja jos se on seurakunnan päättämien periaatteiden mukainen. Jos näin tehtäisiin, nuo muut avustamistehtävät jäisivät kokonaan pois ainakin siltä osin kuin ne ajoittuvat samaan ajankohtaan kuin seurakunnan palvelus eli siis vuodesta 2003 lukien.
  3. Harkinta voidaan tehdä myös muulla tavalla, vaikkapa siten, että seurakunnan palveluksesta hyväksytään ”50 %” (prosentti valitaan noudattamanne linjan mukaan) ja sitten erikseen harkitaan, miten paljon muista palveluksista voidaan ottaa huomioon.
  4. Se, että avustamiset ovat tapahtuneet free-lance-pohjalta, ei ole este ottaa aikoja huomioon vuosisidonnaisen palkanosan laskemisessa. Sekin on ”palveluksessa oloa”, joskin vapaamuotoisempaa kuin normaali virka-/työsuhde.