Tuoreimmat päättyneet tutkimushankkeet

Tästä löydät tietoja äskettäin päättyneistä kotimaisista ja kansainvälisistä tutkimushankkeistamme:

Perhe- ja avioliittokäsitysten muuttuminen kirkossa, kulttuurissa ja yhteiskunnassa

Tutkimuskeskus koordinoi tutkimushanketta, jonka tarkoituksena oli tutkia perheen ja avioliittokäsityksen muutoksia kirkossa, kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Hanke toteutettiin kirkolliskokouksen toimeksiannosta. Artikkelikokoelman kirjoittajina tutkimuskeskuksesta olivat mukana tutkijat Kimmo Ketola ja Veli-Matti Salminen.

Hankkeen osana on julkaistu seuraava teos:

Kirkon ja uskonnon asema Pohjoismaissa

Tutkimuskeskus osallistui pohjoismaisten tutkimusyhteisöjen rahoittamaan tutkimushankkeeseen The Role of Religion in the Public Sphere. A Comparative Study of the Five Nordic Countries. Tutkimushanke tarkasteli uskonnon muuttunutta roolia Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Islannissa 1980-luvulta lähtien.

Uskonnon asemaa tarkasteltiin suhteessa muihin samanaikaisesti tapahtuneisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin, kuten lisääntyneeseen maahanmuuttoon, väestörakenteen muutokseen, markkinatalouden kehitykseen, kulttuurin murrokseen sekä perheiden aseman ja sukupuoliroolien muutokseen. Erityisinä tarkastelukohteina olivat

  • kirkon ja valtion suhteet

  • uskonnon rooli politiikassa

  • uskonnon asema mediassa

  • uskonnon ja kansalaisyhteiskunnan suhteet.

Tutkimuskeskuksen lisäksi hankkeeseen osallistuivat Norjan kirkon tutkimuskeskus (KIFO), Uppsalan yliopiston uskontojen tutkimuksen keskus, Aarhusin yliopisto ja Islannin yliopisto.

Hankkeen osana on julkaistu seuraava teos:

Kansainvälinen rippikoulututkimus

Kansainvälisen rippikoulututkimushankkeen toinen tutkimuskierros toteutettiin vuosina 2013–2014. Tutkimukseen osallistui sekä luterilaisia että reformoituja kirkkoja. Tutkimuksen kohteena olivat vuonna 2013 konfirmoitavat nuoret ja heidän rippikoulujensa opettajat ja vapaaehtoiset. Mukana olivat seuraavat maat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Itävalta, Sveitsi, Unkari ja Puola.

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella rippikoulun merkitystä nuorten elämässä ja rippikoulun toteuttamiseen liittyviä asioita niin nuorten, opettajien kuin isosten näkökulmista. Tutkimuksessa kerättiin kyselyaineistoja rippikoulun alussa ja rippikoulun lopussa sekä kaksi vuotta rippikoulun jälkeen. Suomesta tutkimuksessa oli mukana erilaisia seurakuntia eri puolilta Suomea.

Hankkeen osana on julkaistu seuraava teos:

  • Confirmation, Faith and Volunteerism. A Longitudinal Study on Protestant Adolescents in the Transition towards Adulthood. European Perspectives. Ed. by Friedrich Schweizer, Thomas Sclag, Henrik Simojoki, Kati Tervo-Niemelä & Wolfgang Ilg (2017). (Tiedustelut tutkimustilaus@evl.fi.)

Kirkon muuttuva yhteisöllisyys

Kirkon muuttuva yhteisöllisyys -tutkimushankkeessa (2012–2015) tarkasteltiin suomalaisten uskonnollisuuden muutoksia. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, miten kirkkoon sitoutuminen ja yhteisöllisyys ovat muuttuneet. Tutkimustehtävää tarkasteltiin seuraavista näkökulmista:

  • Miten verkkoviestintä ja muut viestinnän uudet muodot rakentavat yhteisöllisyyttä?
  • Miten yhteisöllisyyttä rakennetaan ja tuetaan erilaisissa uskonnollisissa yhteisöissä?
  • Miten kristillisen perinteen siirto toteutuu 2000-luvulla?
  • Millaisia merkityksiä kirkko saa suomalaisten arjessa ja juhlassa?

Tutkimushanke etsi tapoja kirkkoon sitoutumisen ja kristillisen identiteetin vahvistamiseksi. Tutkimushankkeessa käsiteltiin muun muassa toimintaan osallistumattomien seurakuntalaisten suhdetta kirkkoon, hengellistä elämää verkossa ja kirkkoon sitoutumisen alueellisia eroja. Lisäksi tutkimushankkeessa tarkasteltiin arjen uskonnollisuutta ja kutsumuskäsitteen muutosta kirkossa.

Hankkeessa yhteistyökumppaneina olivat Itä-Suomen yliopisto (Seurakunnalliset mobiiliteknologiat -hanke) ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu sekä Tampereen ja Helsingin seurakuntayhtymät. Tutkimushankkeessa oli mukana tohtori- ja maisteriopiskelijoita Helsingin, Tampereen, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoista sekä Åbo Akademista.

Hankkeessa tuotettiin verkkojulkaisuja ja edistettiin yksittäisten tutkijoiden julkaisuja eri foorumeilla.

Hankkeen osana on julkaistu seuraavat teokset:

Kuolema suomalaisessa teologiassa

Kuolema suomalaisessa teologiassa -tutkimuksessa selvitettiin 1900-luvulla vaikuttaneiden merkittävien suomalaisten teologien käsitystä kuolemasta, siihen valmistautumisesta sekä kuolemanjälkeisistä tapahtumista. Tutkimuksen lähteenä oli Osmo Tiililän, Irja Kilpeläisen ja Martti Lindqvistin kirjallinen tuotanto.

Raamattu muodostaa Tiililän ajattelussa kokonaisuuden, jossa Jumalan ilmoitus tulee julki. Kun kaikki Uuden testamentin kuolemaa ja kuoleman jälkeisiä tapahtumia koskevat kohdat pyritään esittämään johdonmukaisena kokonaisuutena, tuloksena on Tiililän mukaan välitilaoppi. Raamattuun ei Tiililän mukaan voida perustaa käsitystä kuolleiden tulemisesta taivaaseen tai kadotukseen heti kuolinhetkellään. Raamattu puhuu ylösnousemuksesta, jonka jälkeen tapahtuu lopullinen kahtiajako. Siitä millainen välitila on, on kristikunnassa erilaisia käsityksiä. Todennäköisesti se ei ole unta, ei sielun kuolemaa, vaan elämää odotuksessa.

Kuoleman jälkeinen elämä on Kilpeläisen mukaan ennen kaikkea toivon asia. Iankaikkinen elämä on, mutta millainen se on, jää tässä ajassa eläville arvoitukseksi. Jälleennäkeminen kaikkien rakkaiden kanssa tapahtuu, mutta missä muodossa, jää nähtäväksi. Kilpeläinen arvelee, että kuolemassa siirrytään läheisten ihmisten luota toisten ehkä vieläkin läheisempien luo. He ovat aiemmin kuolleita sukulaisia ja ystäviä, jotka odottavat perillä.

Lindqvistin mukaan kristilliseen elämänkäsitykseen on aina kuulunut kokemus elämän rajallisuudesta ja katoavaisuudesta. Juuri elämän katoavaisuuden ymmärtäminen syventää käsitystä elämän ainutkertaisesta arvosta. Jokainen hetki on mittaamattoman arvokas, sillä kaikki mitä ihmisellä on, on lahjaa ja lainaa. Koska edes itseään ei voi lopullisesti pitää itsellään, on elettävä rohkeasti ja itseään säästelemättä. Elämän tarkoitus on eläminen eli näkyväksi tuleminen, mikä edellyttää itseluottamusta ja rohkeutta panna itsensä likoon. Elämän vaikein kysymys tulee kuoleman kynnyksellä: oliko minulla elämää ennen kuolemaa?

Hankkeen osana on julkaistu seuraava teos:

Virsitutkimus

Vuonna 2014 päättyneellä virsitutkimushankkeella selvitettiin virren asemaa ja merkitystä 2000-luvun suomalaisessa kulttuurissa ja uskonnollisessa elämässä.

Virret ja muut hengelliset laulut ovat merkittäviä uskonnollisen perinteen siirtäjiä ja tärkeässä roolissa niin yksilön omassa uskonnollisessa kokemusmaailmassa ja spiritualiteetissa kuin kristillisen uskon yhteisöllisissä ilmenemismuodoissa.

Tutkimushankkeessa yhteistyökumppaneina olivat muun muassa Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Sibelius-Akatemia. Monitieteisessä hankkeessa virttä tarkasteltiin esimerkiksi kasvatustieteen eri tutkimusotteiden, sosiologian, hymnologian ja populaarimusiikin näkökulmasta. Tutkimushankkeessa selvitettiin mm. virren merkitystä yksilön elämänkaaressa, virsiä kristillisen perinteen opettajina kotona, koulussa ja kirkossa sekä tutkittiin eri hengellisten liikkeiden virsiä.

Hankkeen osana on julkaistu seuraavat teokset:

Hanke jatkaa edelleen toimintaansa virsien ja hengellisten laulujen väitöskirjatutkijoiden ja post doc -tutkijoiden verkostona. Virsitutkimukselle on myös avattu oma kansainvälinen verkostosivustonsa The Helsinki Forum for Research of Sacred Songs and Hymnology.