Suomalainen spiritualiteetti

Suomalainen spiritualiteetti -tutkimushankkeessa (2017–2020) tutkitaan sitä, miten suomalaiset elävät uskoaan todeksi arkisessa elämässään. Mielenkiinnon kohteena on omaehtoinen, arkielämän uskonnollisuus ja ns. eletyn uskonnon näkökulma.

Tutkimushankkeessa tutkitaan seuraavia teemoja:

Tutkimushanke kytkeytyy Kirkkohallituksen Kaste ja kummius -hankkeeseen.

Tutkimushankkeessa on Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijoiden ohella mukana opiskelijoita eri yliopistoista.

Kaste ja kummius 2000-luvulla – muutokset ja merkitykset

 

Kasteprosentti laskee kaikissa Pohjoismaissa. Tutkimuskeskuksen Kaste ja kummius -osahankkeessa tutkitaan rekisteriaineiston ja kyselyn avulla kastamista ja kastamattomuutta. Aineistojen avulla selvitetään muun muassa ketkä vaikuttavat kastepäätökseen, millaiset tekijät ennustavat päätöstä kastaa tai olla kastamatta ja miten suomalaiset näkevät kummin tehtävän.

Osahankkeen tämän osuuden vastuullinen tutkija on Hanna Salomäki.

Lisäksi osahankkeessa tutkitaan suomalaisilta keväällä ja kesällä 2018 kerätyn aineiston avulla vastaajien kokemuksia kasteesta ja kummiudesta. Kirjoituspyyntöä levitettiin sosiaalisessa mediassa, Sakasti-verkkosivustolla sekä lehdissä, ja siihen vastasi 855 henkilöä. Tämän aineiston avulla on tarkoitus selvittää, mitä merkityksiä ihmiset liittävät kasteeseen ja kummiuteen. Mitä oma kaste ja lapsen kaste merkitsevät suomalaisille ja miten nämä merkitykset eroavat toisistaan? Miten kummiutta toteutetaan ja mitä kummilapsen tai kummin kanssa tehdään? Liittyykö kummisuhteeseen hengellisyyttä, esimerkiksi rukoilevatko kummit ja kummilapset toistensa puolesta tai käyvätkö he yhdessä seurakunnan tilaisuuksissa? Mitä kummit odottavat tai toivovat kummilapsiltaan ja kummilapset kummiltaan?

Osahankkeen tämän osuuden vastuullinen tutkija on Maarit Hytönen

Vapaaehtoisuus ja spiritualiteetti

Tämä tutkimus tarkastelee vapaaehtoistoimintaa universalististen arvojen ja eletyn uskonnollisuuden kannalta eräänlaisena ”matalimman kynnyksen uskonnollisuutena”. Vapaaehtoistoimintaan voi liittyä esimerkiksi myötätunnon, antaessaan saamisen tai kutsumuksen kaltaisia ulottuvuuksia, jotka vapaaehtoiselle itselleen voivat olla osa spiritualiteettia, mutta ei välttämättä tietoisesti. Auttamiseen ja vapaaehtoistyöhön liittyy tekijöitä, jotka ovat selkeästi uskonnollisesti virittyneitä, ja tekijöitä, joihin uskonnollisuus ei vaikuta samalla tavalla.

Taustoittavina tutkimusaineistoina ovat Kirkon tutkimuskeskuksen Gallup Ecclesiastica 2015 -kysely sekä European Values Study -kysely 2019. Vapaaehtoistoimijoiden haastatteluja on tehty Tampereen seurakunnissa DIAKin Case Tampere -hankkeen tutkimusyhteistyössä.

Osahankkeen vastuullinen tutkija on Veli-Matti Salminen.

Suomalaisen spiritualiteetin erityispiirteet

Tutkimuksella pyritään valottamaan sitä, millaista on tämän päivän suomalaisten spiritualiteetti kansainvälisessä vertailussa. Spiritualiteetin keskeisenä tunnuspiirteenä pidetään yleensä sitä, että kysymykset Jumalasta ja tuonpuoleisesta koetaan elämässä tärkeiksi ja että ne ohjaavat tavalla tai toisella elämäntapaa ja valintoja arjessa, eivätkä pelkästään muodolliseen uskonnonharjoitukseen liittyen.

Tutkimuksen lähdeaineistona on vuoden 2017 keruuaallon European Values Study (EVS) -kyselyaineistot. Nämä aineistot mahdollistavat syvälle porautuvat analyysit siitä, millä tavoin ne suomalaiset, jotka ilmoittavat pitävänsä Jumalaa erittäin tärkeänä elämässään, eroavat muista suomalaisista esimerkiksi sen suhteen, mitä työ ja perhe heille merkitsevät, millä tavoin he identifioituvat suhteessa suomalaisuuteen, kuinka paljon he luottavat erilaisiin ihmisiin tai yhteiskunnallisiin instituutioihin ja millaiset ympäristöasenteet heillä on verrattuna muihin suomalaisiin. Monimuuttujamenetelmien avulla on mahdollista analysoida aineistoa siten, että hahmottuu, minkälaisia erilaisia spiritualiteetin profiileja suomalaisten keskuudesta voidaan löytää.

Osahankkeen vastuullinen tutkija on Kimmo Ketola.

Hiljaisuuden liike

Retriittiliike (josta käytetään usein myös Hiljaisuuden liike -nimeä) rantautui Suomeen 1970-luvulla Ruotsista ja Englannista. Hiljaisuuden retriittejä järjestetään sekä seurakuntien omissa tiloissa että erityisissä Hiljaisuuden keskuksissa.

Tässä osahankkeessa kartoitetaan erilaisiin retriittitilaisuuksiin osallistuneiden ihmisten kokemuksia sekä sitä, millainen merkitys niiden tarjoamalla spiritualiteetilla on heidän elämässään ja miten hiljaisuuden liikkeen spiritualiteetti on vaikuttanut heidän hengelliseen elämänkaareensa ja identiteettiinsä.

Kysely toteutetaan internet-kyselynä, ja aineistoa kerätään myös haastattelemalla.

Osahankkeesta vastaa tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg.

Maahanmuuttajien kristilliset yhteisöt

Kansainvälistyminen näkyy myös Suomen uskonnollisella kentällä. Maahanmuuttajien myötä kristillisyys moninaistuu, mikä näkyy erityisesti kasvukeskuksissa.

Tässä osahankkeessa kootaan perustietoa maahanmuuttajien kristillisistä yhteisöistä pääkaupunkiseudulla. Tavoitteena on muodostaa laajempi kokonaiskuva melko sirpaloituneesta kentästä, josta ei ole aiemmin tehty peruskartoitusta. Vuonna 2018 tehdyn internet-kyselyn ja lisätiedonkeruun avulla selvitetään muun muassa yhteisöjen osallistujamääriä, toimintamuotoja ja kieliryhmiä.

Maahanmuuttajien yhteisöt ovat hyvin eri tyyppisiä rakenteiltaan ja toimintatavoiltaan. Joukossa on itsenäisiä rekisteröityjä yhdistyksiä, ei-rekisteröityjä yhteisöjä, rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia ja eri kirkkokuntien ja seurakuntien sisällä työmuotoina toteutettavia ryhmiä.

Osahankkeesta vastaa tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg.