Keskeiset sisällölliset muutosehdotukset

Kirkkolainsäädännön kokonaiskodifioinnin yhteydessä esitetään tehtäväksi joitakin sisällöllisiä lakimuutoksia.

Seurakuntajaon muuttaminen

  • Kirkkolakiin lisättäisiin määritelmä siitä, mitä seurakuntajaon muutoksella tarkoitetaan. Voimassa oleva laki ei sisällä tällaista määritelmää.
  • Kirkkolakiin lisättäisiin uusi säännös seurakuntajaon muutoksen edellytyksistä, jotka tulisi ottaa huomioon seurakuntajakoa koskevassa valmistelussa ja päätöksenteossa. Säännös vastaisi voimassa olevaa hallintokäytäntöä. Edellytykset liittyisivät seurakunnan toiminnan ja talouden turvaamiseen.
  • Seurakuntajaon muutostilanteissa parannettaisiin lisäksi seurakunnan jäsenten vaikutusmahdollisuuksia eri tavoin.
    • Kirkkoneuvoston ja seurakuntaneuvoston tiedottamisvelvollisuutta laajennettaisiin siten, että seurakuntalaisille tulisi viipymättä ilmoittaa seurakuntajaon muutosta koskevasta aloitteesta.
    • Seurakuntalainen voisi jättää aloitteesta kannanoton tuomiokapitulille. Tiedottamisen ja kannanoton avulla turvattaisiin seurakuntalaisen vaikuttamismahdollisuuksia siten kuin hallintolain 41 §:ssä edellytetään.
  • Seurakuntajakoa koskevat omaisuuden sekä velkojen ja muiden sitoumusten jakoperusteet ehdotetaan säilytettäväksi pääosin nykyisellään. Jakoperusteisiin ehdotetaan kuitenkin lisättäväksi säännös tilanteesta, jossa aiempi seurakuntajaon muutos joudutaan purkamaan. Ehdotetun pykälän mukaan jakoperusteista voitaisiin poiketa, jos niiden säännönmukainen soveltaminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen.
  • Kirkkojärjestyksessä ehdotetaan muutosta seurakuntajaon yhteydessä perustettavan järjestelytoimikunnan kokoonpanoon. Ehdotuksen mukaan järjestelytoimikunnan puheenjohtajaksi määrättäisiin uuden tai laajenevan seurakunnan kirkkoherra. Muutoksella tuettaisiin kirkkoherran asemaa muutostilanteessa ja selkeytettäisiin toimikunnan asettamista.

Seurakunnan aluehallinto

  • Seurakunnan osa-alueen hallintoa koskevaa sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi siten, että seurakunta voisi itse järjestää sitä nykyistä vapaammin. Säännökset seurakunnan sisäisestä aluehallinnosta korvaisivat voimassa olevan sääntelyn kappeliseurakunnista ja seurakuntapiireistä.
  • Säädöstasolla ei enää säädettäisi kappelineuvostosta tai piirineuvostosta, vaan kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto voisi itse päättää osa-alueen hallinnon toimielimestä sekä sen nimestä ja kokoonpanosta.
  • Seurakunta voisi itse päättää myös siitä, millainen rooli, tehtävät ja toimivalta alueelliselle toimielimelle annetaan.
  • Alueellisen toimielimen jäsenelle voitaisiin asettaa myös vaatimus, jonka mukaan hänen asuinpaikkansa tulisi olla asianomaisella alueella.

Kirkkovaltuusto

  • Esityksessä ehdotetaan, että kirkkovaltuustoon voitaisiin valita 45 jäsentä, kun kyseessä on yli 80 000 läsnä olevan jäsenen seurakunta. Voimassa olevan säännöksen mukaan kirkkovaltuustoon voidaan valita enimmillään 39 jäsentä, jos seurakunnan läsnä olevia jäseniä on yli 50 000. Täsmennyksellä turvattaisiin se, että kirkkovaltuustossa olisi riittävän suuri edustus seurakunnan eri alueilta.

Seurakunnan kiinteistöt

  • Seurakunnan omistaman kiinteistön luovutusta ja vuokralle antamista koskeviin menettelyihin ehdotetaan muutoksia. Ehdotetussa sääntelyssä otetaan huomioon EU:n kilpailusäännöstön valtiontukea koskevat linjaukset, jotka koskevat maaalueiden ja rakennusten luovutusta ja pitkäaikaista vuokraamista. Niiden nojalla säännöksiä ehdotetaan täsmennettäviksi siten, että kaikilla samassa asemassa olevilla kansalaisilla ja yrityksillä olisi yhtäläinen mahdollisuus tarjouksen antamiseen.
  • Kirkon hallinnon sisäisiä menettelytapoja taas uudistettaisiin siten, että kiinteistöjen luovuttamista ja maanvuokrapäätöksiä koskevasta yleisestä alistusvelvollisuudesta luovuttaisiin. Alistusvelvollisuus kuitenkin säilytettäisiin edelleen hautausmaakiinteistöjä ja kirkollisia rakennuksia koskevissa luovutuspäätöksissä.

Jumalanpalvelus

  • Voimassa olevan kirkkojärjestyksen mukaan alistusmenettelyä sovelletaan pääjumalanpalveluksen alkamisaikaa koskeviin päätöksiin, jotka on alistettava tuomiokapitulin ratkaistaviksi. Ehdotetussa kirkkojärjestyksessä tämä alistusvelvollisuus ehdotetaan poistettavaksi.
  • Alistusmenettelyä ei ehdoteta kokonaan poistettavaksi, vaikka muussa hallinnossa alistusmenettely on nykyään harvinaisuus. Alistusmenettelystä kokonaan luopuminen edellyttäisi erillisen selvitystyön. Siitä ehdotetaan kuitenkin luovuttavaksi tilanteissa, joissa päätöksen alistaminen arvioidaan hallinnon toiminnan kannalta tarpeettomaksi.

Arkistotoimi

  • Arkistotoimen sääntelyä muutettaisiin niin, että myös kirkon viranomaisten asiakirjahallinnossa ryhdyttäisiin soveltamaan arkistolakia (831/1994), jollei kirkkolaissa toisin säädetä. Kirkon arkistotoimi ei ole tähän saakka kuulunut yleisen arkistolainsäädännön piiriin. Arkistolaki sisältää muun muassa arkistotointa sekä sen järjestämistä ja tehtäviä koskevat yleiset säännökset.
  • Kirkkojärjestykseen ehdotetaan lisäksi yksityiskohtaisempaa sääntelyä arkistonmuodostajista, niiden vastuista ja tehtävistä, arkistotilasta ja asiakirjojen tallettamisesta arkistolaitokseen.

Hautaustoimi

  • Hautaustoimen säännöksiin ehdotetaan lisättäväksi säännös hautausmaan hoitosuunnitelmasta. Uudella säännöksellä selkeytettäisiin seurakunnan ja hautaoikeuden haltijan välistä vastuunjakoa. Sillä lisättäisiin myös hautausmaan hoidon suunnitelmallisuutta.

Sähköiset kokoukset ja päätöksenteko

  • Kirkkolakiin ehdotetaan uutta sääntelyä sähköisestä kokouksesta jasähköisistä päätöksentekomenettelyistä, jota sovellettaisiin seurakunnan, seurakuntayhtymän, hiippakunnan ja kirkon keskushallinnon toimielinten päätöksenteossa. Ehdotettujen pykälien mukaan toimielin voisi pitää halutessaan sähköisen kokouksen, johon osallistuttaisiin sähköisen yhteyden avulla.
  • Päätöksiä voitaisiin tehdä myös sähköisessä päätöksentekomenettelyssä ennen kokousta, ellei yksikään toimielimen jäsen vaatisi asiaa käsiteltäväksi varsinaisessa kokouksessa.
  • Sähköinen kokous ja päätöksentekomenettely edellyttäisivät soveltuvan tietojärjestelmän tai muun tietoteknisen ratkaisun käyttämistä ja tietoturvallisuusnäkökohtien ottamista huomioon.
  • Sähköiset menettelyt aiheuttaisivat muutostarpeita myös toimielimen päätösvaltaisuutta, kokouksen julkisuutta sekä vaalin toimittamista koskevaan sääntelyyn.

Arkkihiippakunnan piispojen työnjako

  • Esityksessä ehdotetaan muutosta, joka vaikuttaisi siihen, miten työnjako määritellään arkkihiippakunnan piispan ja arkkipiispan kesken. Tästä työnjaosta ei enää säädettäisi kirkkojärjestyksessä, vaan se jätettäisiin arkkihiippakunnan sisäiseen päätösvaltaan. Arkkihiippakunnan piispan ja arkkipiispan tehtävistä määrättäisiin ehdotuksen mukaan arkkihiippakunnan tuomiokapitulin työjärjestyksessä.

Lukujen numerointi

  • Kirkkolakiin ehdotetaan otettavaksi 13 lukua nykyisen kirkkolain 26 luvun sijasta ja kirkkojärjestykseen 11 lukua nykyisen kirkkojärjestyksen 23 luvun sijasta. Kirkkolain ja kirkkojärjestyksen luvut ja niiden otsikot vastaisivat toisiaan, mutta kirkkojärjestyksessä ei olisi muutoksenhakua ja alistamista eikä voimaantuloa ja siirtymäsäännöksiä koskevia lukuja.