Hyppää sisältöön

Katsomuskasvatuksen johtaminen

Katsomuskasvatus on johtamistekoja

Varhaiskasvatuksen johtamisen lähtökohtana on jokaisen lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen. Vasu toteaa, että johtaminen sisältää kaikki ne toimenpiteet, joilla luodaan edellytykset henkilöstön hyville työolosuhteille, ammatillisen osaamisen ja koulutuksen hyödyntämiselle ja kehittämiselle sekä pedagogiselle toiminnalle. (Vasu 2018)

Katsomuskasvatus on osa varhaiskasvatuksen johtamisen kokonaisuutta. Sitä kokonaisuutta, jossa kielet, kulttuurit ja katsomukset nivoutuvat yhteen, ja jossa kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu sekä ajattelu ja oppiminen linkittyvät osaksi laaja-alaista osaamista. Se ei siis ole erillinen kokonaisuus vaan osa ihan jokapäiväistä arjen varhaiskasvatusta.  Se on elämyksiä, kokemuksia, pohtimista, tutkimista, juhlia ja vierailuja, erilaisia näkökulmia, eriäviä mielipiteitä ja toinen toisensa kunnioittamista.

 

Pedagogisessa johtamisessa voidaan erottaa kolme ulottuvuutta: pedagogiikan johtaminen, asiantuntijayhteisön johtaminen ja pedagogisesti johtaminen.

Näihin kaikkiin kolmeen ulottuvuuteen sisältyy osaamisen ja oppimisen johtaminen. Osaamisen johtamiseen puolestaan sisällytetään tiedot, taidot, asenteet, arvot ja eettisyys. Niinpä pedagogiikan johtaminen edellyttää aina myös näiden kaikkien asioiden tarkastelua.  Katsomuskasvatuksen johtamisessa nämä kaikki näkökulmat ovat vahvasti läsnä. Asiakirjaohjaus antaa pohjan ja perusteet, mutta sisältöjen toteuttaminen edellyttää omien arvojen ja asenteiden reflektoimista, osaamisen tarkastelua ja tämänhetkisen toiminnan ja pedagogiikan avointa arviointia ja kehittämistä. (Jalkanen 2020)

Pedagoginen johtaminen toteutuu monella tasolla. Jokainen kasvattaja johtaa itseään ja omaa ammatillista toimintaansa, tiimin pedagogiikasta vastaava johtaa ryhmän pedagogiikkaa ja yksikön johtaja vastaa oman yksikkönsä pedagogisesta toiminnasta ja toimintakulttuurin kehittämisestä. Tämä merkitsee sitä, että niin yksikön johtaja kuin yksittäinen kasvattajakin joutuu pohtimaan, miten toimia pedagogisesti monikatsomuksellisessa arjessa. Miten otetaan ammatillinen asenne katsomuskasvatukseen ja lähdetään tarkastelemaan lapsen elämänpiiriin kuuluvia asioita ja toteuttamaan lapsen hyvinvointia ja oppimista tästäkin näkökulmasta.

Katsomuskasvatus haastaa meitä ammatillisesti, asiakirjaohjauksesta huolimatta olemme epävarmoja siitä, milloin toimimme oikein.  Jos pelko oikein toimimisesta hallitsee työn tekemistä, niin silloin toteutus väistämättä jää ohueksi ja näkökulmamme katsomuskasvatukseen on negatiivinen saa-ei saa-vinkkeli. Katsomuskasvatuksen toteuttaminen ja johtaminen edellyttää rohkeutta, kerholaisen sanoin: "On rohkee, jos vaikka on pimeetä, mutta menee silti".

 

Uusia pedagogisia mahdollisuuksia avautuu, kun ryhdymme tutkimaan katsomuksia ja pidämme periaatteenamme sitä, että oikeus ihmetellä, pohtia, ajatella ja tuntea ja kokea asioita omasta näkökulmastamme on jokaisen perusoikeus. Törmäämmekö erilaisiin näkökulmiin toteuttaessamme katsomuskasvatusta- kyllä. Onko meillä erilainen ajatus siitä, mikä on tavallista ja mikä kummallista -  ihan varmasti. Entä herättävätkö erilaiset kokemukset uteliaisuutta, innostusta, ihmetystä- näinkin saattaa käydä. Varmaa on se, että opimme toinen toisiltamme ja koemme uusia asioita elämästä. Samalla voimme oppia uuden kielen, opimme puhumaan katsomusta, osaamme sellaisia sanoja ja käsitteitä, joiden avulla puhumme monikulttuurisista ja monikatsomuksellisista asioista arjessa, ihan tavallisesti.

Halutessasi voi keskustella lisää katsomuskasvatuksen johtamisesta

paivi.aumala@evl.fi
varhaiskasvatuksen asiantuntija ja kouluttaja, Tampereen seurakuntayhtymä

Keskusteluja katsomuskasvatuksen johtamisesta

Katspmuskasvatuksen johtamiseen liittyviin kysymyksiin paneuduttiin osana varhaiskasvatuksen katsomuskasvatussymposium 2020 -tapahtumaa. Aiheesta työstettiin kolme videota:
Kuulenko lapsen katsomukselliset ajatukset ja kysymykset?
Mikä rohkaisi dialogiin moninaisuudesta ja katsomuksista?
Kuulenko lapsen katsomukselliset ajatukset ja kysymykset?

 

Video I: Kuulenko lapsen katsomukselliset ajatukset ja kysymykset?

Kesto 8:20 min. Keskustelijoina:

  • Jaana Särmälä, varhaiskasvatuksen asiantuntija, Espoo 
  • Päivi Aumala, katsomuskasvatuskoulututtaja, Seurakuntaopisto
  • Leena Lahtinen, toiminnanjohtaja, Reunamo Education Research

 

 


Video II: Mikä rohkaisisi sinua dialogiin moninaisuudesta ja katsomuksista?

Kesto 8:38 min. Keskustelijoina: 

  • Petteri Mikkola, päiväkodinjohtaja, Tuusula
  • Anita Järvisalo, päiväkodinjohtaja, Espoo
  • Päivi Aumala, katsomuskasvatuskouluttaja, Seurakuntaopisto

 

 


Video III: Kuinka yhteisön arvot vaikuttavat kohtaamisen tapaan?

Kesto 9:23 min. Keskustelijoina: 

  • Petteri Mikkola, päiväkodinjohtaja, Tuusula 
  • Anita Järvisalo, päiväkodinjohtaja, Espoo 
  • Jaana Särmälä, varhaiskasvatuksen asiantuntija, Espoo