Kirkkoturva, turvapaikanhakijoiden ja paperittomien tilanne

Kristilliseen uskoon kuuluu hädänalaisten auttaminen riippumatta kansallisuudesta, uskonnosta tai sukupuolesta. Kirkkoturva on kristillinen käytäntö, jolla on vuosisatainen perinne. Eri aikoina yhteiskunnan marginaaliin joutuneet ryhmät ovat hakeneet turvaa kirkosta.

Suomessa kirkkoturva tarkoittaa käytännössä sitä, että seurakunta tarjoaa esimerkiksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle henkistä ja aineellista tukea ja auttaa häntä hoitamaan asioitaan yhteistyössä viranomaisten kanssa.

Kirkkoturva on avointa toimintaa, jolla pyritään varmistamaan Suomessa elävien siirtolaisten oikeudenmukainen kohtelu. Kirkko ei piilottele ihmisiä tai ylläpidä erillistä oleskelulupajärjestelmää.

Suomen Ekumeenisen Neuvosto (SEN) julkisti Turvaa kirkosta -ohjeistus kirkkoturvan järjestämiseen Linkki avautuu uudessa välilehdessä12.6.2019. Ohjeistus on tarkoitettu avuksi ja tueksi seurakuntien työntekijöille ja vapaaehtoisille tilanteessa, jossa yksittäinen henkilö tai perhe kääntyy kirkon tai kristillisen yhteisön puoleen hakeakseen turvaa, apua ja tukea kielteisen turvapaikkapäätöksen saatuaan.

Kyseessä on uudistettu laitos Kirkko turvapaikkana -ohjeistuksesta, joka julkaistiin vuonna 2007. Uudistetussa ohjeistuksessa on erityisesti huomioitu muuttuneen ajan haasteet sekä selkiinnytetty käytännön prosessia.

Pakolaisen oikeus perheeseen

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon edustajat ovat eri yhteyksissä vedonneet inhimillisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan puolesta ja esittäneet huolensa muun muassa siitä, millaisia vaikutuksia perheenyhdistämisen kriteerien kiristämisellä on perheiden ja lasten hyvinvoinnille.

• Jokaisella lapsella ja vanhemmalla on oikeus turvaan ja huolenpitoon, oikeus perheeseen ja toistensa kanssa elämiseen riippumatta sosiaalisesta, kulttuurisesta tai uskonnollisesta taustasta.
• Julkisen vallan päätösten ja toimien tulee perustua perhettä huomioivaan ajatteluun. Kaikkinainen perheenjäsenten eristäminen toisistaan vaikeuttaa kotoutumista.
• On luotava turvallisia ja laillisia reittejä saapua Eurooppaan. Tarvitaan määrätietoista ponnistelua rauhan ja elinmahdollisuuksien eteen, apua konfliktien keskellä ja avoimuutta vastaanottaa turvaa hakevia. Näitä ei tule asettaa toisiaan vastaan ja vaihtoehdoiksi.

Kirkolla on hallitusohjelmatavoitteet, joista yksi liittyy turvapaikkapolitiikkaan. Kirkon ehdotus on, että hallitus selvittää viime vuosina turvapaikkalainsäädäntöön ja -menettelyyn tehtyjen muutosten kokonaisvaikutukset ja tarvittaessa muuttaa tehtyjä linjauksia siten, että turvapaikanhakijoiden oikeusturva ja ihmisoikeudet toteutuvat.

Keskustelua aiheesta

Yli 30 Euroopan kristillisten kirkkojen johtajaa allekirjoitti joulun 2018 alla julkilausuman, jossa vedottiin humaanimman ja ihmisarvoisemman siirtolais- ja pakolaispolitiikan puolesta. ”On kestämätöntä, että siirtolaisuuden hallinta Euroopassa johtaa tilanteisiin, joissa ihmisten kuolema rajalla on tavallista ja väkivalta sekä hyväksikäyttö jokapäiväistä. Tarvitsemme turvallisia kulkureittejä ja toimenpiteitä kadonneiden etsimiseksi ja pelastamiseksi”, julkilausumassa todetaan. Suomesta vetoomuksen allekirjoittivat evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Tapio Luoma ja Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo. 

"Eurooppalaiset kirkot ovat sanoneet, että kun hädänalainen ihminen tulee tänne, häntä pitää auttaa. En keksi mitään kristillistä perustetta, jonka mukaan auttamisen voisi asettaa kyseenalaiseksi", arkkipiispa Tapio Luoma totesi HS:n artikkelissa 14.6.2019. Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Arkkipiispa Mäkinen ja Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen totesivat Helsingin Sanomissa 3.2.2018 julkaistussa Vieraskynä-kirjoituksessaan, että Suomen turvapaikkapolitiikkaa pitää arvioida uudelleen.

Kirkon tulee jatkaa hätkähtämättä perustyötään ihmisten auttamisessa, myös paperittomien turvapaikanhakijoiden. Arkkipiispa Kari Mäkisen viesti Keskisuomalaisen haastattelussa 6.9.2017.

Arkkipiispa Mäkinen: ”Kirkon rooli on vahvistaa luottamusta”. Tiedote arkkipiispa Kari Mäkisen puheesta Kirkon ulkosuomalaistyön foorumissa torstaina 24.8.2017.

Kirkkohallituksen pakolais- ja maahanmuuttajatyön asiantuntija Marja-Liisa Laihian haastattelu turvapaikanhakijoiden auttajien rankaisemisesta Kirkko ja kaupunki -lehdessä 23.8.2017: Muuttaako kirkko toimintatapojaan, jos valtio kriminalisoi käännytettyjen turvapaikanhakijoiden auttamisen?Linkki avautuu uudessa välilehdessä

HS:n mielipide 26.3.2017: Linkki avautuu uudessa välilehdessäPaperittomien ja seurakuntien rankaiseminen ei ratkaise lainsäädännön luomaa ongelmaa (Suomen Ekumeeninen Neuvosto). 

STT:n uutinen 21.11.2016: Viranomaisilta tuki paperittomien hätämajoitukselle seurakunnissa

Ylen uutinen 21.11.2016: Paperittomien majoittaminen Helsingin kirkoissa alkaa tänään – sisäministeri ei ota kantaa

Arkkipiispan avauspuhe kirkolliskokouksessa 8.11.2016: Kirkon reagoitava ihmisen joutuessa yhteiskunnan ulkopuolelle  

Piispa Irja Askola, HS 11.6.2016: En tunnista tätä tylyä SuomeaLinkki avautuu uudessa välilehdessä

Suomen uskontojohtajat 7.4.2016: Pakolaisella on yhtäläinen oikeus perheeseen Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Yle uutiset 8.3.2016: Arkkipiispa Kari Mäkinen huolissaan rajojen sulkemisestaLinkki avautuu uudessa välilehdessä