Hyppää sisältöön

Koronavirus: kirkon varautuminen

Tällä sivulle on koottu Kirkkohallituksen ja piispojen antamia ohjeistuksia koronaviruksen aiheuttamaan poikkeustilanteeseen.

Rippikoulun järjestäminen poikkeusoloissa 27.3.

Lue rippikoulun järjestämisestä poikkeusolossa.

Väliaikainen määräys seurakuntien ja seurakuntayhtymien sekä kirkkohallituksen hallinnosta poikkeusoloissa 24.3.

(Kirkkohallituksen yleiskirje nro 11/2020, 24.3.2020)

Kirkkohallitus on antanut väliaikaisen määräyksen seurakunnan ja seurakuntayhtymän hallinnon järjestämisestä poikkeusoloissa. Valtioneuvosto on yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa todennut 16.3.2020, että maassa vallitsevat poikkeusolot koronaviruksen aiheuttaman epidemian vuoksi. Valmiuslaki on tämän vuoksi otettu käyttöön. Kirkkohallitus voi valmiuslakia sovellettaessa antaa tilapäisiä määräyksiä seurakuntien ja seurakuntayhtymien hallinnosta.

Nyt annetun väliaikaisen määräyksen nojalla kirkkovaltuuston päätösvaltaa voidaan siirtää kirkkoneuvostolle, jos päätösvaltaista kirkkovaltuuston kokousta ei saada koolle. Valtuustoa ei saada koolle muun muassa tilanteessa, jossa jäsenissä on riskiryhmään kuuluvia tai heidän liikkumistaan on muutoin rajoitettu. Päätösvaltaa voidaan siirtää vain, jos sen käyttämiselle on painavat syyt ja asia on kiireellinen eli
edellyttää välitöntä päätöksentekoa. Seurakuntayhtymässä voidaan samoilla edellytyksillä siirtää yhteisen kirkkovaltuuston päätösvaltaa yhteiselle kirkkoneuvostolle. Ensisijaisesti tulee siis pohtia, mitkä seurakunnan tai seurakuntayhtymän asiat tarvitsevat välttämättä toimielimen koolle kutsumista. Lisäksi olisi otettava huomioon, onko mahdollista siirtää päätöksentekoa myöhäisempään ajankohtaan.

Päätettävät asiat voivat määräyksen mukaan koskea seurakunnan tai seurakuntayhtymän hallinnon järjestämistä, ohje- tai johtosääntöä, toimivallan siirtämistä, talousarviota ja veroja sekä muita valtuuston päätettäväksi säädettyjä asioita. Kirkkoneuvoston tai yhteisen kirkkoneuvoston on saatettava tekemänsä päätökset valtuuston päätettäväksi mahdollisimman pian sitten, kun valtuusto taas pystyy kokoontumaan.

Lisäksi määräyksen 2 §:ssä on mahdollistettu seurakunnan ja seurakuntayhtymän toimielinten sekä kirkkolain kirkkohallituksen toimielinten sähköiset kokoukset. Säännös koskee mm. seurakunnan kirkkovaltuustoa, kirkkoneuvostoa ja johtokuntaa sekä seurakuntayhtymän vastaavia toimielimiä. Se koskee myös kirkkohallituksen täysistuntoa, virastokollegiota ja kirkkohallituksen asettamia johtokuntia. Säännös pohjautuu kirkolliskokouksen 16.5.2018 hyväksymän kirkkolakiehdotuksen 10 luvun 12 §:ään ja 15 §:n 3 momenttiin. Kokouksen toteuttaminen sähköisesti edellyttää, että läsnä oleviksi todetut ovat keskenään yhdenvertaisessa näkö- ja ääniyhteydessä. Julkisten kokousten osalta edellytetään lisäksi, että yleisöllä on oltava mahdollisuus seurata julkista kokousta myös siltä osin kuin kokoukseen osallistutaan sähköisesti. Tämä tarkoittaa kirkkovaltuuston ja yhteisen kirkkovaltuuston kokouksia, jotka ovat lain mukaan julkisia kokouksia.

Kirkkohallituksen määräys väliaikaisista hallinnon järjestelyistä on voimassa poikkeusolojen ajan eli yhtä kauan kuin valmiuslain käyttöönottoasetukset ovat voimassa. Poikkeusolojen päätyttyä ryhdytään jälleen soveltamaan kirkkolain normaaliolojen päätöksentekoa koskevia säännöksiä.

Väliaikainen määräys on tarpeen, jotta koronaviruksen leviämistä voidaan hillitä ja iäkkäitä henkilöitä suojella. Väliaikaisten järjestelyjen avulla päätöksiä pystytään tekemään huomattavasti pienemmällä toimielimen jäsenmäärällä kuin tavallisesti, koska kirkkoneuvoston päätösvaltaisuus on saavutettavissa huomattavasti pienemmällä jäsenmäärällä kuin kirkkovaltuuston.

----------

Hautaansiunaamiseen osallistumisesta (21.3.)

  • Piispojen 18.3. tarkennettu ohje hautaan siunaamisista poikkeusoloissa on voimassa.
  • Ohjeistuksessa yleisenä rajana on rajoitus kymmeneen osanottajaan.
  • Osallistujien turvallisuus ja ihmisten suojeleminen ovat etusijalla. Siksi annettuja turvallisuusohjeita, kuten ohjeita turvavälistä, osallistujien iästä sekä terveydentilasta on ehdottomasti noudatettava.
  • Hautaan siunaamisissa voivat kuitenkin sielunhoidollisista syistä olla läsnä vainajan kaikkein lähimmät omaiset, vaikka tämä ylittäisikin annetun 10 henkilön rajan.

----------

Ohje kolehdeista (20.3.)

 
Poikkeusoloissa jumalanpalvelukset järjestetään ilman läsnäolevaa seurakuntaa. Paikalla ei siis ole ketään, joilta kolehti voitaisiin kerätä. Rahankeräyslain mukaan kolehdin keräämisen ja mahdollisen sähköisellä välineellä tehdyn kolehtilahjoituksen on tapahduttava seurakunnallisen tilaisuuden aikana ja siihen voivat osallistua vain paikalla olevat. Kirkkokolehteja ei voida kerätä netin välityksellä tilaisuutta seuraavilta. Vallitsevissa poikkeusoloissa emme siis kerää kolehteja tai esitä kolehtivetoomuksia.

Kehotus osallistua rahankeräykseen

Aiemmasta ohjeesta poiketen Kirkkohallitus toteaa, että poikkeusoloissa striimattavissa jumalanpalveluksissa on mahdollista ja suositeltavaa tarjota seurakuntalaisille mahdollisuutta osallistua yhteistyöjärjestöjemme rahankeräyksiin. Tämä edellyttää järjestöltä voimassaolevaa rahankeräyslupaa. Kyse ei ole kolehdista, mutta seurakuntien on syytä kehotuksissaan noudattaa kolehtisuunnitelmaa. Mikäli suunnitelmassa on kohteita, joilla ei ole keräyslupaa, kehotus on jätettävä antamatta tai kohdistettava toisaalle. Vastuu keräysluvan tarkastamisesta on seurakunnalla. Poliisihallitus on antanut poikkeusoloihin seuraavan tulkinnan koskien kehotusta osallistua rahankeräykseen: Mikäli jumalanpalveluksessa viitataan ainoastaan mahdollisuuteen lahjoittaa suoraan järjestön rahankeräystilille esimerkiksi järjestön nettisivujen kautta, rahankeräyksen lupanumeroa ei ole välttämätöntä ilmoittaa. Mikäli striimauksessa mainitaan tilinumero tai muu yksilöity maksumahdollisuus on aina ilmoitettava myös: 1) rahankeräyksen järjestäjä, 2) keräyksellä kerättävien varojen käyttötarkoitus sekä 3) lupanumero tai pienkeräysnumero. Nämä tiedot on oltava näkyvillä myös seurakunnan kotisivuilla, mikäli lahjoitusmahdollisuutta tarjotaan siellä.

----------

Piispojen tarkennettu ohjeistus 18.3. klo 18.00:
Lähiomaiset voivat osallistua hautaan siunaamiseen

Kirkollisiin toimituksiin annettu kymmenen osallistujan enimmäismäärä on herättänyt paljon kysymyksiä. Erityisesti se on noussut esiin hautaan siunaamisten osalta. Tämä on ymmärrettävää, koska läheisen kuolema ja hautaan siunaaminen koskettavat surevia syvästi.

Osallistujarajoituksesta syntyi hämmennystä pitkälti siitä syystä, että valtion viranomaiset tulkitsivat kymmenen osallistujan rajaa 17.3. keskenään jossain määrin eri tavoin. Epäselvyyttä oli siitä, sovelletaanko kirkollisiin toimituksiin tartuntatautilakia vai kokoontumislakia ja mitä tästä poikkeusoloissa seuraa.

Asiaa on piispojen pyynnöstä käsitelty ministeriöiden kesken. Vallitsevaksi käsitykseksi on muodostunut, että kirkolla on asiassa mahdollisuus tehdä tarkoituksenmukaisuusharkintaa, kunhan peruslinja pienestä tilaisuudesta säilyy.

Tällä perusteella piispat tarkentavat 16.3. seurakunnille antamaansa ohjetta. Hautaan siunaamisissa voivat pastoraalisista syistä olla läsnä vainajan kaikkein lähimmät omaiset, vaikka tämä ylittäisikin annetun 10 henkilön rajan. Muilta osin piispojen aiempi linjaus jumalanpalveluksista ja kirkollisista toimituksista on edelleen voimassa.

Yleislinjana on edelleen enintään 10 hengen tilaisuus

Yleisenä rajana pysyy edelleen rajoitus kymmeneen osanottajaan. Tämän peruste on vakava tartuntatautitilanne ja pyrkimys hillitä koronaviruksen leviämistä, mikä voi olla vaarallinen erityisesti vanhuksille ja riskiryhmiin kuuluville. Piispat toivovat kaikkien ymmärrystä tälle tosiasialle.

Jos hautaan siunaamisesta muodostuu lähiomaisten siihen osallistuessa yli 10 hengen tilaisuus, tulee kaikin käytettävissä olevin keinoin pyrkiä välttämään tartuntariskiä esimerkiksi niin, että osallistujat ovat siunauskappelissa tai haudalla riittävän etäällä toisistaan. Luonnollisesti on selvää, ettei vähänkään hengitystieoireita saaneen henkilön tule osallistua siunaustilaisuuteen.

Muiden kirkollisten toimitusten osalta kukin piispa antaa hiippakunnassaan tarvittaessa yksittäistapauksissa ohjeita tässä kerrotun peruslinjan mukaisesti.

----------

Piispojen ohjeistus 16.3.2020 (klo 18.55)

Piispat: Jumalanpalvelukset jatkuvat, mutta ne toimitetaan ilman kirkkotilassa läsnä olevaa seurakuntaa

Ihmisten huoli koronaviruksen leviämisestä kasvaa päivä päivältä. Kirkon tehtävä tässä tilanteessa on olla ihmisten rinnalla ja välittää uskon ja toivon sanomaa. Vaikeinakin aikoina, ja ennen kaikkea silloin, kirkko jatkaa rukousta kansan ja koko maailman puolesta. Käytännön toimintaa sopeutetaan tilanteen vaatimalla tavalla.

Jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset ovat kirkon hengellisen elämän sydän. Kirkkolain 4. luvun 1 §:n mukaan ne kuuluvat seurakunnan lakisääteisiin tehtäviin. Tässä tartuntatautitilanteessa ja valtioneuvoston 16.3. päättämien uusien rajoitusten pohjalta on selvää, että säännöksiä on nyt sovellettava ajatellen erityisesti kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä.

Piispat ovat yhdessä sopineet, että jumalanpalvelukset pidetään sanajumalanpalveluksina jokaisessa seurakunnassa siten, että paikalla ovat vain jumalanpalveluksen toimittajat. Jumalanpalvelukset striimataan ja lähetetään internetissä kussakin seurakunnassa käytettävissä olevin keinoin. Jumalanpalvelusten seurakunta muodostuu etäyhteyksin niihin osallistuvista.

Piispat suosittelevat, että jokaisen seurakunnan pääkirkko on auki edellä mainitun jumalanpalveluksen jälkeen hiljentymistä ja yksityistä rukousta varten. Paikalla on pappi tai muu seurakunnan työntekijä keskustelua ja sielunhoitoa varten. Kyseessä ei ole yleisötilaisuus, mutta kirkko on auki. Hiljentymisen ja rukouksen mahdollistaminen kirkkotilassa on piispojen mukaan kansakunnan kriisinkestävyyden kannalta tärkeä asia.

Kirkolliset toimitukset hoidetaan poikkeusjärjestelyin. Yhdessä perheiden ja omaisten kanssa sopien kirkollisissa toimituksissa voi olla paikalla enintään 10 ihmistä. Haudalla tapahtuvaa siunaamista myös suositaan. Kun hautaansiunaamistilaisuudetkin ovat nyt näin pieniä, voidaan harkita myös sitä, että muistotilaisuus järjestetään suurempana tilaisuutena myöhemmin koronatilanteen rauhoituttua. 

Muu seurakuntien normaali viikkotoiminta keskeytetään toistaiseksi, mutta siirretään verkossa tapahtuvaksi aina kuin se on mahdollista. 

Näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa on tärkeää, että seurakunnat välittävät toivon ja luottamuksen sanomaa. Monet ovat huolissaan ja kaipaavat sielunhoitoa, kuunteluapua ja lohtua. Piispat rohkaisevat seurakuntien työntekijöitä käyttämään kaikkia etäyhteydet mahdollistavia työtapoja tässä työssä. 

Piispat kehottavat nyt seurakuntia ja kristittyjä rukoilemaan erityisesti sairaiden ja sairastumista pelkäävien puolesta. Kirkossa muistetaan esirukouksessa erityisesti terveydenhoitohenkilökuntaa ja muita kriisin keskellä vastuuta kantavia. Kirkon pysyvänä rukousaiheena on myös tasavallan presidentti, eduskunta ja maan hallitus sekä muut päättäjät. Kirkon esirukous ei kuitenkaan tunnusta rajoja, vaan sulkee sisäänsä kaikki maat ja kansat tämän ajankohtaisen globaalin koronatilanteen keskellä.

Kirkkoa tarvitaan nyt. Vaikka joudumme sulkemaan tiloja ja toimintoja, silmien, korvien ja sydänten on oltava sitäkin enemmän auki. Tasavallan presidentin kehotuksen mukaisesti meidän on syytä lisätä henkistä läheisyyttä, vaikka fyysistä etäisyyttä joudutaankin kasvattamaan.

Rohkaiskoon meitä kaikkia Jumalan sana:
”Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani.” (Psalmi 23: 4)

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat
Tapio Luoma, arkkipiispa
Simo Peura, Lapuan piispa
Matti Repo, Tampereen piispa
Seppo Häkkinen, Mikkelin piispa
Kaarlo Kalliala, Turun arkkihiippakunnan piispa
Jari Jolkkonen, Kuopion piispa
Teemu Laajasalo, Helsingin piispa
Jukka Keskitalo, Oulun piispa
Kaisamari Hintikka, Espoon piispa
Bo-Göran Åstrand, Porvoon piispa

--------------

Kirkkohallituksen ohjeistus 12.3.2020 

12.3.2020 valtioneuvosto on antanut ohjeet koronavirusepidemian torjuntaan. Näiden ohjeiden noudattamisen lisäksi kirkkohallitus kehottaa hiippakuntia ja seurakuntia harkitsemaan vakavasti seuraavia toimenpiteitä:

  • Luopumaan seurakunnan kaikista kokoontumisista, jotka eivät ole välttämättömiä seurakunnan lakisääteisten tehtävien hoitamisen kannalta.
  • Lieventämään yksinäisyyttä ja muita kielteisiä ilmiöitä, jotka seuraavat avointen kokoontumisten vähentämisestä.
  • Välttämään matkustamista. Tämä koskee matkoja ulkomailla ja kotimaassa sekä työmatkoja.
  • Suosimaan kokouksissa ja tapaamisissa etäyhteyksien käyttöä.
  • Suosimaan etätyötä niissä tehtävissä, joissa se on mahdollista.
  • Kehittämään väyliä olla yhteydessä ihmisiin sähköisesti.
  • Muuttamaan työntekijöiden toiminnan painopisteitä vastaamaan tarpeita. Tässä tulee ottaa huomioon työn muuttaminen mahdollisten karanteenien ajaksi.
  • Kiinnittämään huomiota viestintänsä sisältöihin ja muotoihin. Koronavirusviestintä on useissa tapauksissa kriisiviestintää, jossa tukeudutaan kirkon kriisiviestintämalliin. 
  • Siirtämään mahdollisesti toiminnan rajaamisesta vapautuvia resursseja Kirkon keskusteluapuun. 
  • Luomaan toimintamallit muualla kuin seurakunnan omissa tiloissa suoritettavaan työhön.

Seurakuntien tulee varautua hoitamaan tehtäväänsä kaikissa olosuhteissa. Tuomiokapituli valvoo hiippakunnan seurakuntien ja seurakuntayhtymien varautumista. (KL 25 luku 15 a §)

Seurakunnan perustehtävän hoitamisen kannalta keskeisessä roolissa ovat jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset. Kirkkojärjestystä ja kirkkokäsikirjaa mahdollisesti täydentävät ohjeet antaa tuomiokapituli (KL 4 luku 2 §) tai, tilanteen niin vaatiessa, terveysviranomaiset. Ohjeet voivat koskea jumalanpalveluksen aikaa, paikkaa, avoimuutta tai muita kirkkojärjestyksessä määriteltyjä asioita. 

Koronavirusvarautumisen yhteydessä on mielekästä tehdä yhteistyötä lähiseurakuntien kesken ja hiippakunnallisesti. 

Aiemmassa koronavirusta koskevassa yleiskirjeessä mainitut varautumisen periaatteet ovat yhä voimassa:

  • Terveysviranomaiset johtavat varautumista. Näiden ohjeita ja viestejä tulee seurata jatkuvasti.
  • Terveysviranomaisten kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä.
  • Oman toiminnan jatkuvuus tulee turvata.
  • Oman toiminnan ja tilojen tulee olla turvallisia. Riskiryhmiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.
  • Oman toiminnan sisältöjä tulee muuttaa vastaamaan tarpeita.
  • Viestintään tulee kiinnittää erityistä huomiota.

---------------------------

Kirkkohallituksen yleiskirje 9/2020: Koronavirus Covid-19

Hartauksia verkossa

Evl.fi-palvelussa: Kirkon tämänhetkiset toimet koronavirustilanteessa

Lisätietoja:
Timo-Matti Haapiainen
valmiuspäällikkö
Kirkkohallitus
p. 050 436 2075
timo-matti.haapiainen@evl.fi
 

Päivitetty