Muistisairaudet

Muistisairaudet ilmenevät eriasteisina tiedonkäsittelyn toimintojen häiriöinä ja vaikeuttavat henkilön selviytymistä arkipäivän elämässä. Tiedonkäsittelyn oireita (kognitiiviset oireet) ovat mm. muistin heikkeneminen, hahmottamisen vaikeudet, puheen tuottamiseen ja puheen ymmärtämiseen liittyvät vaikeudet sekä ajan-, paikan- ja tilannetajun heikkeneminen. Oireet näkyvät esimerkiksi fyysisen toimintakyvyn laskuna arkipäivän toiminnoissa ja käyttäytymisen muutoksina. Edetessään muistisairaus johtaa dementiaan. Tavallisin muistisairaus on Alzheimerin tauti, jota esiintyy yli puolella sairastuneista. Seuraavaksi yleisimmät ovat Lewyn kappale -tauti ja aivoverenkiertosairaudesta johtuva muistisairaus. Lisäksi on vielä useita pieniä tautiryhmiä, jotka aiheuttavat samankaltaisia oireita.

Kun muistisairaan ihmisen kyky ymmärtää ja tuottaa puhetta ovat heikentyneet, häntä auttavien asenteella ja toiminnalla on suuri merkitys. Sairastunutta ihmistä ei tule määritellä vain muistisairauden kautta, vaan hänet tulee nähdä tavallisena aikuisena ihmisenä tarpeineen, toiveineen ja heikkouksineen. Kun kohdataan muistisairas ihminen, on huomioitava asianomaisen toimintakyvyn taso sekä ennen kaikkea hänen yksilöllisyytensä, itsemääräämisoikeutensa ja loukkaamaton ihmisarvonsa.

Kristinuskon olemukseen kuuluu ihmisen näkeminen arvokkaana sekä ainutkertaisena myös silloin, kun ihminen on sairastunut eikä pysty toimimaan entiseen tapaan. Diakoniatyössä kohtaamisen lähtökohtana on toisen ihmisarvon kunnioitus ja empaattinen suhtautuminen ihmisen ja hänen läheistensä elämäntilanteeseen. Tämä on erityisen tärkeätä myös muistisairaudesta kärsiviä ja heidän läheisiään kohdattaessa.