Hyppää sisältöön

Kirkolliset vaalit

Kirkon vaalijärjestyksessä säädetään kirkollisista vaaleista, joita ovat

  • seurakuntavaalit
  • arkkipiispan ja piispanvaali
  • kirkolliskokousedustajien vaalit ja hiippakuntavaltuuston jäsenten vaalit
  • kirkkoherran vaali
  • tuomiokapitulin pappisasessorin vaali

Vaalijärjestyksen antaa kirkolliskokous. 

Seurakuntavaalit ovat välittömät vaalit, ja myös kirkkoherran vaali voidaan toimittaa välittömänä. Muissa kirkollisissa vaaleissa äänioikeutettuja ovat seurakuntien luottamushenkilöt ja papit.

Uusi kirkkojärjestys kumoaa kirkon vaalijärjestyksen

Kirkkohallitus on antanut uudet kirkkolakia ja siihen liittyviä erillislakeja sekä kirkkojärjestystä koskevat esitykset kirkolliskokoukselle. Ne ovat parhaillaan kirkolliskokouksen lakivaliokunnan valmisteltavina. Uuden kirkkolain ja kirkkojärjestyksen voimaantulon ajankohta on auki.

Päivitetty