Harjoittelun ja työelämässä oppimisen aikana ohjaaja opastaa ja rohkaisee opiskelijaa työtehtävissä. Ohjaaja myös tuo työyhteisölle esille sitä, että opiskelija on työpaikalla ennen kaikkea oppimassa uutta.
Ohjauskeskustelut
Ohjaaja ja opiskelija käyvät säännöllisesti ohjauskeskusteluja jakson aikana. Kouluttavan laitoksen ohjaava opettaja osallistuu sopimuksen mukaan ohjauskeskusteluihin.
Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää omia työskentelytapojaan ja pystyy kehittämään niitä. Tarkoituksena on myös ohjaussuhteen syventäminen.
Keskustelujen toteuttamisessa on keskeistä riittävä aika, läsnäolo, säännöllisyys sekä niiden reflektiivisyyteen ohjaava luonne. Ohjaaja kannustaa opiskelijaa sanoittamaan omaa toimintaansa ja perustelemaan tekemiään valintojaan.
Ohjauskeskustelut liittyvät usein johonkin opiskelijan suorittamaan työtehtävään. Tällöin on mahdollista käsitellä esimerkiksi:
- Miten tehtävän suunnittelu ja siihen valmistautuminen ovat sujuneet?
- Miten tehtävä itsessään on toteutunut, kuten sen sisältö, rakenne ja toteutustavan tarkoituksenmukaisuus?
- Miten opiskelija itse arvioi omaa toimintaansa ja rooliaan?
- Miten opiskelija arvioi omaa vuorovaikutustaan?
Ohjauskeskusteluissa pysähdytään tarkastelemaan myös laajempia kysymyksiä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi:
- Miten harjoittelu tai työelämässä oppiminen on eri vaiheissa sujunut? Mitä kysymyksiä on herännyt?
- Miten opiskelija arvioi harjoittelun tai työelämässä oppimisen tavoitteiden toteutumista ja mielekkyyttä?
- Onko ohjausta riittävästi ja tukeeko se opiskelijan oppimista ja työhyvinvointia?
- Millainen on motivaatio ammattiin ja seurakuntatyöhön?
- Miten yhteistyö työyhteisössä toimii?
Palautteen antaminen ja vastaanottaminen
Palaute on yksi tärkeimmistä tekijöistä oppimisen mahdollistamiseksi. Sitä annetaan säännöllisesti ja riittävän usein. Palautetta voi pyytää ohjaajalta tai muilta työyhteisön jäseniltä sekä seurakuntalaisilta.
Palautteen tulee olla tarpeeksi konkreettista ja rakentavaa, jotta siitä voi oppia. Ohjaaja kiinnittää huomiota kokonaisuuteen ja vahvistaa sitä, mikä työtehtävässä oli toimivaa, tarkoituksenmukaista ja onnistunutta. Hän antaa näkemyksensä myös siitä, mihin opiskelijan tulisi jatkossa kiinnittää huomiota ammattitaidon kehittämisessä. Palautteen avulla opiskelija voi peilata omaa toimintaansa, sen merkitystä, syitä ja seurauksia.
Viisas ohjaaja kysyy palautetta myös omasta toiminnastaan, työtehtävään valmentamisesta ja palautetavastaan.
Palautetta on hyvä antaa ja ottaa vastaan, jos se tapahtuu välittävässä ilmapiirissä ja sen tavoitteena on auttaa toista eteenpäin kokonaisvaltaisessa kasvussa kirkon työntekijäksi. Kiitosta ja kehuja ei tarvitse säästellä!
Ongelmatilanteet
Ohjaajan tehtävänä on nostaa esille mahdolliset ongelmatilanteet ja keskustella niistä opiskelijan kanssa. Ohjaajan kannattaa olla yhteydessä kouluttavaan laitokseen aina, jos harjoitteluun tai työelämässä oppimiseen liittyen tulee kysyttävää tai ongelmia. Kouluttava laitos tekee ratkaisun esimerkiksi harjoittelun keskeyttämisestä tai katkaisemisesta väliaikaisesti.
Arviointi
Arvioinnin ja palautteen ero on siinä, että arviointi perustuu kriteereihin ja jakson tavoitteisiin. Palaute perustuu henkilö- ja tilannekohtaiseen kokemukseen. Arviointi on kokonaisvaltaisempaa ja sen aikajänne ulottuu jo koetusta tulevaisuuteen.
Ohjaajan antama arviointi on luonteeltaan kehittymistä kannustavaa, tukevaa ja tulevaisuuteen suuntaavaa. Opiskelijan ammatillista kasvua tukee myös myönteisessä hengessä annettu kehittämishaasteiden mainitseminen. Arviointi ja sen antamisen tapa on aina suhteutettava tavoitteisiin ja opiskelijan lähtötasoon.
Ohjaaja rohkaisee opiskelijaa myös oman toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Opiskelijan itsearviointi on olennainen osa harjoittelua ja työelämässä oppimista ja ammatillista kasvua. On tärkeää, että opiskelija saa mahdollisuuden arvioida omaa osaamistaan ja harjoitella itsearvioinnin toteuttamista työelämässä. Syvällinen oppiminen tapahtuu reflektoinnin kautta.
On tärkeää, että opiskelija saa arvioida omaa osaamistaan ja työtehtävien suorittamista suhteessa tavoitteisiin, sillä syvällinen oppiminen tapahtuu reflektoinnin kautta. Opiskelijalle tulee myös tarjota mahdollisuus arvioida ja antaa kehittämisideoita harjoittelusta ja työelämässä oppimisesta seurakunnalle ja kouluttavalle laitokselle.
Palaute ja arviointi ovat luonteeltaan vastavuoroisia. Opiskelijalla on siksi mahdollisuus arvioida jakson toteutusta ja ohjausta sekä antaa kehittämisideoita harjoittelusta tai työelämässä oppimisesta seurakunnalle ja kouluttavalle laitokselle.
Arviointikeskustelu
Arviointi toteutuu arviointikeskusteluissa. Arviointikeskustelut voivat toteutua eri vaiheissa harjoittelua ja työelämässä oppimista, esimerkiksi väli- ja loppuarviointeina. Niille on hyvä varata riittävästi aikaa. Arvioinnissa ovat mukana opiskelija, ohjaaja sekä kouluttavan laitoksen toimintamallien mukaisesti myös sen edustaja.
Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa työelämässä oppimiseen sisältyy näyttö. Siinä opiskelija osoittaa osaamisensa käytännön työtehtävissä aidoissa työtilanteissa. Näyttöä arvioi sekä työelämän edustaja että koulutuksen järjestäjän puolelta opettaja. Näytön arvioinnilla varmistetaan, että opiskelijan osaaminen vastaa suoritettavan tutkinnon perusteissa määrättyä osaamista. Mikäli toimit toisen asteen ammatillisen koulutuksen arvioijana, tutustu tutkinnon perusteisiin ja osallistu oppilaitoksen järjestämään arvioijakoulutukseen.
