Korjaushanke seurakunnassa

Kirkon rakentaminen ja korjaaminen tehdään asiantuntijayhteistyössä. Kun seurakunta alkaa kunnostaa kirkollista rakennusta tavalla tai toisella, aloitetaan hanke selvityksien laatimisella ja suunnitteluryhmän kokoamisella.

  • Kirkkolaissa keskeiset rakentamista koskevat määräykset ovat luvussa 14.
  • Hallinnollisia määräyksiä on lisäksi luvuissa 9 ja 24.

Kirkkolain määräykset ovat viimeksi muuttuneet vuonna 2013. Vuoden 2018 aikana on tullut vireille selvitys vahvistamisen korvaamisesta lupamenettelyllä.

Muutokset ovat mahdollisia, joten kirkkolain kehitystä on syytä seurata. Kirkkohallitus tiedottaa muutoksista yleiskirjeissään ja lisäksi kirkon nettisivut palvelevat seurakuntia ja heidän asiantuntijoitaan.

Valmistautuminen kirkon tai siunauskappelin isompaan korjaus- ja muutoshankkeeseen aloitetaan seurakunnassa luontevimmin perustamalla korjaustoimikunta. Toimikunnassa voi olla sekä virka- että luottamushenkilöitä.

Toimikunnan tehtävänä on aluksi kirjata seurakunnan omat toiveet ja tavoitteet. Se voi myös valita tai osallistua tarvittavien asiantuntijoiden valintaan. Pääsuunnittelija on näistä tärkein, monialahankkeissa tarvitaan myös mm. rakennuttajaa. Korjaustoimikunnan ja pääsuunnittelijan yhteistyönä suunnitelmat muokataan päätöksentekoa ja urakkakilpailutusta varten.

Korjaushankkeen laajuus ja aihe vaikuttavat suuresti siihen, millaisia selvityksiä suunnitelmien pohjaksi tarvitaan. Mikäli lämmitysjärjestelmää korjataan tai muutetaan, on suositeltavaa laatia olosuhdeselvitys. Tällä tarkoitetaan mielellään kalenterivuoden pituista seurantaa, jossa rakennuksen eri osista mitataan lämpötila ja suhteellinen kosteus. Samalla kannattaa selvittää rakennuksen vaipan lämmönpitävyyttä ja mahdollisia vuotokohtia, kuten ylä- ja alapohjan eristys tai ovien ja ikkunoiden tiiveys. Seurantaa tukee hyvin myös lämpökameratutkimus, joka tehdään talviaikana.

Olosuhteiden selvittämisen yhteydessä saadaan selville mahdollisia korjausta vaativia vaipan osia. Olosuhteiden vaikutuksia kirkkotaiteen säilymiseen ja jopa kirkon rakenteiden kestävyyteen voidaan selvittää asiantuntijoiden kesken. Näiden säilymiselle voidaan asettaa reunaehtoja.

Olosuhteiden seurantaa on viisasta jatkaa myös toimenpiteiden jälkeen.   

Lämmitysjärjestelmän muuttaminen kannattaa seuraavaksi pohjustaa lämmitystapavertailulla, jossa eri lämmitysvaihtoehtojen hyötyjä ja haittoja verrataan keskenään. Rakennuksen käyttö voi vaikuttaa lämmitystavan valintaan suuresti: esimerkiksi kirkkoa voidaan käyttää lämmityskaudella lähes kokoaikaisesti tai vain kerran kahdessa viikossa.  

Päivitetty