Kristinuskon ja juutalaisuuden välinen keskustelu on tärkeää

Kristinusko on tunnetusti syntynyt juutalaisuudesta erkanemalla. Keskeiseksi erottavaksi tekijäksi muodostui Messias-uskon tulkinta. Raamatun alkupuoli on uskonnoille silti yhteinen pyhä kirja. Yhteistä on myös usko Israelin kansan valinneeseen Jumalaan Luojana ja ylläpitäjänä.

Aikojen saatossa kristittyjen ja juutalaisten välinen suhde on ollut vaikea ja antisemitismi on ollut yleinen ongelma. Uudella ajalla uskontojen välinen dialogi alkoi rakentua 1800-luvulla, mutta vasta holokaustin kauhut merkitsivät käännettä. Roomalaiskatolisen kirkon virallinen suhde juutalaisuuteen muuttui myönteisemmäksi Vatikaanin II kirkolliskokouksen asiakirjan Nostra Aetate (1965) myötä.

Luterilainen maailmanliitto käynnisti dialogityöskentelyä 1970-luvulla ja irtisanoutui Martti Lutherin juutalaisvastaisista kirjoituksista 1984 Budapestin yleiskokouksessa. On havaittu, että dialogia tarvitaan paitsi rakentavien suhteiden luomiseksi myös oman identiteetin vuoksi.

Kristillisen uskon juutalaisen taustan tunteminen vahvistaa kirkon perustehtävän toteuttamista. Lisäksi tarvitaan asiallista tietoa juutalaisuudesta antisemitismin vastaisessa työssä sekä myös juutalaisten parissa tietoa kristinuskosta ja keskinäisen suhteen myönteisestä kehityksestä.

Kirkko ja juutalaisuus -työryhmäLinkki avautuu uudessa välilehdessä

Tietoa mm. koulutuksista, dokumenteista ja kolmen uskonnon keskusteluistaLinkki avautuu uudessa välilehdessä