Usein kysyttyä johdon palkkauksesta

Johdon palkkausjärjestelmä

Mitä allekirjoituspöytäkirjan 2 § kohta 2 käytännössä tarkoittaa? Jos nyt maaliskuussa määritellään tavoitteet ensimmäistä kertaa ylimmälle johdolle, miten voi jo huhtikuussa maksaa tuon 1,6 % ylimmälle johdolle? Meillä tavoitteita ei ole olemassa, eli ne pitäisi nyt häthätää luoda. Mutta eihän niiden tavoitteiden mahdollinen toteutuminen esim. 6 kk:n aikajaksolla, "ehdi" tulla näkyviin, jos jo huhtikuussa 2018 maksetaan se 1,6 %.

Vastaus:

Allekirjoituspöytäkirjassa todetaan, että järjestelyerän käyttäminen edellyttää tavoitteiden asettamista, jos niitä ei ole asetettu. Kysyjän tapauksessa tavoitteita ei ole asetettu, jolloin ei voida vaatia tavoitteiden asettamista ja toteutumisen arviointia näin lyhyellä aikataululla.

Järjestelyerä pitää maksaa, eli sitä ei voi jättää käyttämättä. Tällaisessa tapauksessa erä voidaan maksaa esimerkiksi kertaeränä tai kerran kuukaudessa yleiskorotusluonteisesti 31.3.2019 saakka tai kunnes tavoitteet on sopimuskauden aikana asetettu ja niiden toteutumisen perusteella kohdennettavissa. Jos maksetaan kertaerää, työnantajan päätettäväksi jää, laskeeko se maksettavan erän prosenttina peruspalkasta vai käyttääkö se saman suuruista euromäärää kaikille.

Järjestelmän käyttöön otolle voidaan asettaa tavoitteeksi, että ylimmän johdon tavoitteiden asettamiseen perustuva järjestelmä olisi valmis sopimuskauden aikana, jolloin erä on kohdennettavissa kokonaisarviona tehtävien ja/tai henkilökohtaisen työsuorituksen perusteella.

________________________ 

Teemme seurakunnassamme päätöstä johdon palkkauksesta. Tässä yhteydessä on herännyt kysymys, että tuleeko viransijaiselle maksaa sama palkka, mitä viranhaltijalle nyt päätetään maksaa vai voidaanko palkka määrittää alemmaksi neuvoston päätöksellä?

Vastaus:

Viran sijaisuutta hoitavan palkka määritetään samoin kuin virkaan vakinaisesti otettaessa (ks. johdon kokeilusopimuksen 3 §:n 2 mom., KirVESTES liite 7). Palkan tulee olla sama silloin, jos sijaisen tehtävien vaativuus, laaja-alaisuus ja vastuullisuus sekä sijaisen työssä suoriutuminen arvioidaan samaksi kuin vakinaisen viranhaltijan.

Silloin kun sijainen ei täytä viran kelpoisuusehtoa (epäpätevä viranhaltija), hänen peruspalkkansa määritetään palkka-asteikolta, johon tehdään enintään 12 %:n epäpätevyysalennus, ks. 3 §:n 3 mom. Muussa tilanteessa Kirkon työmarkkinalaitoksen viralle päättämän hinnoitteluryhmän alarajaa ei voida alittaa.

________________________

Kirkkoherrallamme on ollut 20 euron puhelinetu, joka on lisätty kirkkoherran palkkaan, eli hän on saanut E02 + määrävuosilisä + 20 euroa. Olen ymmärtänyt, että luontoisedun pitäisi uudessa johdon palkkausjärjestelmässä sisältyä palkkaan. Tehdäänkö nyt niin ja mistä alkaen?

Vastaus:

Asiaa on selostettu KirVESTES liitteen 7 (johdon palkkausjärjestelmä) 2 §:n soveltamisohjeessa. Ylimmän johdon palkkausjärjestelmän piirissä olevien palkka on 1.8.2014 lähtien kokonaisharkintaan perustuva peruspalkka. Jos viranhaltijalle annetaan luontoisetu, sen verotusarvo on laskettava osaksi kokonaisharkinnalla määriteltyä peruspalkkaa. Teidän tulee nyt päättää, mikä on peruspalkan kokonaismäärä, vähentää siitä luontaisetu ja jäljelle jäävä osuus maksetaan rahana. Jos ette muuta peruspalkan kokonaismäärää, tulee luontoisetu vähentää rahapalkasta siten, että palkan kokonaismäärä (rahapalkka + luontoisetu) on määritellyn peruspalkan suuruinen.