Yleiskirje A2/2019

5.6.2019

Yleisessä palkkausjärjestelmässä 1.1.2020 erääntyvän järjestelyerän laskeminen

Seurakunnista on tullut tiedusteluja siitä, miten 1.1.2020 erääntyvän 0,6 %:n suuruisen järjestelyerän määrä lasketaan. Järjestelyerä voidaan käyttää tehtäväkohtaisen palkanosan tarkistamiseen tai suorituslisiin. KirVESTES:n allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n mukaan seurakunnan järjestelyerän laskentaperusteena käytetään vuoden 2019 tavanomaisen kuukauden palkoista muodostettua palkkasummaa.

Kysymyksiä on esitetty erityisesti siitä, mitä ”tavanomaisella kuukaudella” tarkoitetaan. Kirkon työmarkkinalaitos ja kirkon pääsopijajärjestöt ovat käsitelleet asiaa ja päättäneet antaa asiasta seuraavan yhteisen tulkintaohjeen, jota seurakuntien tulee noudattaa järjestelyerän suuruuden määrittämisessä.

Samaan aikaan, 1.1.2020, kun 0,6 %:n suuruinen järjestelyerä tulee täytäntöönpantavaksi, erääntyy myös henkilöstölle maksettava suorituslisä maksuunpantavaksi. Siksi on tarkoituksenmukaista, että järjestelyerään käytettävän rahamäärän laskemisessa käytetään samaa laskentaperustetta kuin suorituslisiin käytettävän palkkasumman määrittämisessä. Suorituslisien määrittämiseksi on KirVESTES 26 §:n 1 momentin soveltamisohjeessa määrätty, että suorituslisään on käytettävä vuosittain vähintään 1,1 % yleisen palkkausjärjestelmän piirissä olevan henkilöstön peruspalkkojen yhteismäärästä. Tähän palkkasummaan otetaan mukaan kaikki palkat, jotka budjetoidaan yleisen palkkausjärjestelmän peruspalkkoihin vuodelle 2020. Palkkasummassa ovat mukana paitsi pysyvässä toistaisessa palvelussuhteessa olevat, myös määräaikainen henkilöstö, joka palkataan vuonna 2020 yleiseen palkkausjärjestelmään (kausityöntekijät, sijaiset).

Hyväksyessään talousarvion vuodelle 2020 seurakuntatalous vahvistaa osana budjettia myös peruspalkkojen palkkasumman, jossa tulee otetuksi huomioon vuosipalkkasummaan vaikuttavana tekijänä eri palvelussuhteiden kesto vuoden aikana (toistaiset ja määräaikaiset) sekä päätoimisuusaste (kokoaikaiset ja osa-aikaiset). Järjestelyerän laskennan perusteena olevaan palkkasummaan ei oteta mukaan vuosisidonnaisia palkanosia eikä mahdollisia harkinnanvaraisia palkanosia. Mukaan ei myöskään oteta seurakunnan ylimmän johdon palkkoja, tuntipalkkoja eikä liitteen 5 perusteella nuorille kausityöntekijöille, opiskelijoille ja oppisopimuskoulutuksessa oleville maksettavia peruspalkkoja. Näin muodostettua palkkasummaa tulee käyttää laskettaessa allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n mukaisen järjestelyerän (samoin kuin KirVESTES:n 26 §:n nojalla suorituslisiin käytettävän palkkaerän) suuruus. Järjestelyerän laskemisessa ei siis käytetä mitään ”tavanomaisen kuukauden” palkkasummaa, siis yhden kuukauden palkkasummaa, vaan koko vuodelle 2020 budjetoitua palkkasummaa, koska se on tarkoituksenmukaista suorituslisään käytettävän palkkasumman laskennasta johtuen.

KiT on julkaissut yleiskirjeen A7/2018 liitteenä järjestelyerän neuvottelumenettelyä koskevan ohjeistuksen. Kyseinen ohjeistus on päivitetty tässä yleiskirjeessä otetun kannan mukaiseksi järjestelyerän suuruuden laskemisesta.

Esimerkki 1: Seurakunta käyttää järjestelyerän suorituslisiin

Seurakunta on vahvistanut käyttävänsä suorituslisiin paitsi 26 §:n edellyttämän 1,1 %:n osuuden peruspalkkojen palkkasummasta myös koko 0,6 %:n järjestelyerän. Näin ollen suorituslisiin käytetään 1.1.2020 lukien 1,7 % yleisen palkkausjärjestelmän piirissä vuonna 2020 olevan henkilöstön peruspalkkojen palkkasummasta. Jos seurakunnan henkilöstön peruspalkkoihin budjetoidaan 1,2 miljoonaa euroa, suorituslisiin varattava määrä on 20.400 euroa vuodessa (1,7 % x 1,2 milj. euroa). Tämä summa jaetaan suorituslisän saajille seurakunnan vahvistamien arviointiperusteiden mukaisesti.

Esimerkki 2: Seurakunta käyttää järjestelyerän tehtäväkohtaisiin palkkoihin

Seurakunta on vahvistanut käyttävänsä suorituslisiin vain 26 §:n edellyttämän 1,1 %:n osuuden peruspalkkojen palkkasummasta. Seurakunnan henkilöstön peruspalkkoihin budjetoidaan 1,2 miljoonaa euroa. Koko 0,6 %:n suuruisen järjestelyerän seurakunta käyttää peruspalkkojen tarkistamiseen, jolloin peruspalkkojen tarkistamiseen käytettävä määrä on 7.200 euroa vuodessa. Tällöin osana talousarviota vahvistetaan tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistaminen. Nämä tarkistukset ovat pysyviä peruspalkan tarkistuksia. (Tästä erillisenä asiana budjetissa vahvistetaan myös suorituslisiin käytettävä 1,1 %:n mukainen summa.)

Jos järjestelyerää suunnataan osa-aikaiselle viranhaltijalle/työntekijälle, osa-aikaiselle suunnattu korotus kuluttaa järjestelyerää sillä summalla, jolla osa-aikapalkkaa tarkistetaan. Esimerkiksi jos osa-aikaiselle, jonka työaika ja palkka on 50 % täydestä 100 %:n työajasta ja palkasta, tehdään 40 €:n korotus palkkauksen perusteena olevaan 100 %:n palkkaan, tällöin osa-aikapalkka tarkistetaan 50 %:n työajan mukaisesti 20 €:lla. Kun lasketaan tarkistuksen järjestelyerää kuluttavaa summaa, kustannus tarkistuksesta vuositasolla on 12 x 20 € = 240 €.

 

 

Työmarkkinajohtaja        Anna Kaarina Piepponen

 

Lakimies                            Timo von Boehm

 

Yleiskirje A2/2019