Piispainkokous hyväksyi kirkon lähetyksen peruslinjauksen
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous paneutui istunnossaan maanantaina 4.12. lähetystyön teemoihin. Se hyväksyi kirkon lähetyksen peruslinjauksen ”Yhteinen todistus” ja lähetti asiakirjan kirkkohallitukselle.
Päivitys on tarpeen toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Päivitetyssä linjauksessa on aikaisempaa enemmän kiinnitetty huomiota maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kohtaamiseen sekä evankelioimisen merkitykseen.
Peruslinjaus on tiedotteen liitteenä.
Lähetysjärjestöjen perussopimus kirkkohallitukselle hyväksyttäväksi
Piispainkokous esittää kirkkohallitukselle, että se solmisi kirkon lähetysjärjestöjen kanssa lähetystyön järjestämistä koskevan perussopimuksen. Sopimus määrittelee periaatteet, joita sopijajärjestö noudattaa lähetystehtävän toteuttamisessa Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Nykyinen sopimus seitsemän lähetysjärjestön kanssa päättyy 13.6.2018.
Sopimuksen konkreettisin muutos on, että uuden sopimuksen tultua voimaan lähetysjärjestöt eivät enää osallistu kansainvälisen työn hiippakuntasihteerien palkkaamiseen. Kirkolliskokouksen linjauksen mukaisesti palkkakulut maksetaan Kirkon keskusrahaston varoista.
Piispainkokous kävi myös lähetekeskustelun kirkon lähetysjärjestöksi hyväksymisen periaatteista. Edellisen kerran periaatteet on hyväksytty kirkolliskokouksessa vuonna 1979.
SLEYn selvitys Kenian pappisvihkimyksestä riitti piispainkokoukselle
Piispainkokous käsitteli Suomen Luterilaiselta Evankeliumiyhdistykseltä (Sley) saamansa selvityksen, joka koskee yhdistyksen työntekijän Keniassa tapahtunutta pappisvihkimystä. Vihkimys ei ollut linjassa kirkon päätösten ja lähetystyön perussopimuksen kanssa, ja piispainkokous päätti toukokuun kokouksessa pyytää yhdistystä korjaamaan toimintansa ja informoimaan piispainkokousta tehdyistä toimenpiteistä.
Piispainkokous katsoo, että Sley on antanut piispainkokoukselle perussopimuksen edellyttämän selvityksen asiasta. Piispainkokous edellyttää, että kirkon lähetysjärjestönä yhdistys toimii vastedes lähetyksen perussopimuksen mukaisesti ja noudattaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon päätöksiä.
Keniassa vihitty pappi ei voi hoitaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papillisia tehtäviä kuin yksittäistapauksessa, ellei hänelle myönnetä pappisoikeuksia Helsingin hiippakunnasta, josta hän on niitä hakenut. Piispainkokous pyytää Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulia informoimaan piispainkokousta pappisoikeutta koskevasta päätöksestä.
Piispainkokous totesi, että kirkon päätöksiä ei tule kiertää hakemalla pappisvihkimystä toisesta luterilaisesta kirkosta ja synnyttämällä samalla jännitteitä luterilaisen yhteisön sisällä.
Kansainvälisiä avustuksia
Piispainkokous myönsi Kirkon kansainvälisten ja ekumeenisten yhteyksien rahastosta Luterilaiselle maailmanliitolle 250 000 euron avustuksen maailmanpalvelun henkilöstöhallinnon järjestelmien uudistamiseen. Kirkkojen maailmanneuvoston Maailmanlähetyksen ja evankelioimisen komissiolle myönnettiin 30 000 euron avustus Arushassa, Tansaniassa, 8.–13.3.2018 pidettävän maailmanlähetyskonferenssin kulujen kattamiseen. Global Christian Forumille myönnettiin 15 000 euron avustus Bogotassa, Kolumbiassa 23.–28.4.2018 järjestettävän globaalin kokoontumisen tukemiseen. Avustuksen saajien tulee raportoida varojen käyttämisestä.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja helluntaiherätyksen yhteisen neuvottelukunnan luterilaiseksi puheenjohtajaksi piispainkokous valitsi piispa Teemu Laajasalon neuvottelukunnan loppukaudeksi 31.12.2019 saakka. Muutos tuli ajankohtaiseksi Helsingin hiippakunnan piispanvaihdoksen yhteydessä piispa Irja Askolan jäätyä eläkkeelle.
Kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskuntaan toimikaudeksi 1.1.2018–31.12.2021 määrätiin edelleen piispa Seppo Häkkinen.
Lisätietoja: piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen, p. 040 1425 189
Lisätiedot lähetystyön peruslinjauksiin ja perussopimukseen sekä Sleyn selvitykseen liittyvissä asioissa: Kirkon lähetystyönkeskuksen johtaja Risto Jukko, p. 050 5846 876