Kysely: Tulevaisuuden kirkosta toivotaan yhteisön olohuonetta

Kirkkohallitus on tehnyt seurakunnille, seurakuntayhtymille ja tuomiokapituleille laajan kyselyn kirkon tulevaisuuteen liittyvistä uudistuksista kesä-syyskuussa 2017. Kysely on osa kirkolliskokouksen keväällä 2017 kirkkohallitukselle tehtäväksi antamaa laajaa toimenpiteiden kokonaisuutta, jolla tähdätään kirkon organisaation ja toimintakulttuurin uudistamiseen.

Kirkolliskokouksen tulevaisuuslinjausten mukaan kirkkotilojen tulisi olla monikäyttöisiä yhteisön keskuksia, jotka olisivat mahdollisimman usein avoimina seurakuntalaisille. Samaa mieltä oli 90 prosenttia kirkkohallituksen tekemään kyselyyn vastanneista, joiden mukaan kirkkotilojen monipuolinen käyttö olisi koko kirkon kannalta tavoiteltavaa.

94 prosenttia vastaajista kertoi, että heidän omassa seurakunnassaan kirkkotiloilla on jo nykyisellään jumalanpalvelustoiminnan lisäksi muutakin käyttöä kuten konsertteja, luentoja ja nuorten tapahtumia.

Kuitenkin lähes puolet kyselyyn vastanneista seurakunnista arvioi, että kirkkotilojen monimuotoinen käyttö vaatisi runsaasti melko hankalasti toteutettavia toimenpiteitä tai olisi kokonaan mahdotonta toteuttaa. Osa vastaajista kertoi, ettei perinteisten kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkkojen moninaiskäyttö ole mahdollista. Kyselyn yhteydessä hiippakunnille järjestetyissä työpajoissa todettiin myös, että kirkkotilan monimuotoiselle käytölle haasteita tuottavat muun muassa kirkkojen kiinteät penkit.

Seurakuntalaisten toimintamahdollisuuksien parantaminen vaatii asennemuutosta

Kyselyssä kartoitettiin, millaisia esteitä seurakunnissa on vapaaehtoistyölle ja seurakuntalaisten oma-aloitteiselle toiminnalle. Suurimpina esteinä seurakuntalaisten ja vapaaehtoisten aktiivisuudelle nähtiin työntekijöiden asenteet (68 %) ja varovainen toimintakulttuuri (68 %). Yleisesti seurakunnan henkilöstön kykyä kohdata seurakuntalaisia ja organisoida vapaaehtoistyötä pidettiin hyvänä.

Henkilöstön kykyä kohdata seurakuntalaisia voitaisiin vastaajien mukaan vahvistaa uudenlaisella asennoitumisella (73 %) ja täydennyskoulutuksella (68 %). Lisäksi vastaajien mielestä kohtaamisiin olisi varattava riittävästi aikaa (48 %). Muina keinoina kyselyssä tulivat esiin muun muassa hyvien mallien jakaminen, rohkeus vastuun jakamisessa sekä sosiaalisen median hyödyntäminen ja muu tehokas tiedottaminen.

Nuorten vaikutusmahdollisuudet heikot – lääkkeeksi tapaamisia päättäjien kanssa?

Kirkolliskokouksen kirkkohallitukselle antamiin tehtäviin kuuluu myös selvittää, miten nuorten ja nuorten aikuisten osallisuutta kirkon hallinnossa voitaisiin parantaa. Kirkkohallituksen kyselyssä moni vastaaja kertoi, että nuorten vaikutusmahdollisuudet seurakunnassa ovat heikot. Nuorille ei ole erikseen järjestetty vaikuttamismahdollisuutta, ja vaaleilla valitut nuoret luottamushenkilöt joutuvat usein luopumaan paikastaan tai keskeyttämään työskentelyn opiskeluista johtuvan muuton tai armeijan vuoksi.

Neljä viidestä vastanneesta oli sitä mieltä, että paras tapa vahvistaa nuorten osallisuutta päätöksenteossa olisivat vapaamuotoiset tapaamiset nuorille ja päättäjille. Kannatusta saivat myös hiippakunnalliset nuorisoparlamentit (25 %) ja seurakuntien nuorisovaltuustot (21 %).

Keinoiksi nuorten äänestysaktiivisuuden parantamiseksi tarjottiin äänestysmahdollisuuden järjestämistä kouluilla, kohdennettuja kampanjoita ja verkkoäänestyksen mahdollisuuden tutkimista.

Muita kyselyssä kartoitettuja teemoja olivat muun muassa hiippakuntarajojen tarkistaminen, virka- ja työsuhteisiin sekä työntekijöiden palkkaamiseen liittyvät muutokset, kirkon virka- ja hallintoterminologian uudistaminenLinkki avautuu uudessa välilehdessä sekä kirkon keskusrahastomaksun alentaminen.

Kyselyyn vastasi seurakunnissa kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto, seurakuntayhtymissä yhteinen kirkkoneuvosto ja hiippakunnissa hiippakuntavaltuusto tai tuomiokapituli. Kyselyn vastausprosentti oli 64. Kysymykset olivat pääsääntöisesti monivalintakysymyksiä. Kooste vastauksista on luettavissa Sakasti-palvelussa.

Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi kokouksessaan 10.10. palautteiden pohjalta laaditun tulevaisuuslinjausten etenemissuunnitelman, joka on tämän tiedotteen liitteenä. Siinä kuvataan, miten ja millä aikataululla eri uudistuksia edistetään. Kirkkohallitus antaa palautekoosteen ja etenemissuunnitelman kirkolliskokoukselle tiedoksi. Palauteaineistoa tullaan hyödyntämään kokonaisuudessaan jatkotyöskentelyn aikana.

Palautekooste löytyy Sakasti-palvelustaLinkki avautuu uudessa välilehdessä. 

Lisätiedot:
projektipäällikkö Terhi Kaira, Kirkkohallitus, p. 050 326 3012, terhi.kaira@evl.fi