Uskonnonvapaus

Julkisuudessa on käyty marraskuussa 2019 kahta laajempaa uskonnonvapautta sivuavaa keskustelua. Tälle sivulle on koottu molemmista kirkon viestejä sekä puheenvuoroja.

Ks. Raamattuun viittaavista Päivi Räsäsen teksteistä

Joulukirkko ja joulujuhla kirkossa

Apulaisoikeusasiamies on tehnyt ratkaisun kanteluun mm. koulun uskonnollisista juhlista. Ratkaisun kannalta olennaista vaikuttaa olevan järjestetyn tilaisuuden sisältö. Tämän suhteen kirkolla on olemassa selkeät pelisäännöt, eikä ratkaisu näytä tuovan niihin mitään lisättävää.

Kysymys kirkkotilan käytöstä on herättänyt keskustelua. Onko saman juhlan sisältö koululla eri asia kuin sama sisältö kirkkotilassa? Ratkaisussaan apulaisoikeusasiamies viittaa tältä osin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston, oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin aiemmin tekemiin ratkaisuihin. Alla olevat viestit valottavat kirkon näkökulmaa.

1. Kirkon ja seurakuntien tilat on tarkoitettu paitsi jumalanpalveluskäyttöön, myös muuhun soveltuvaan käyttöön. Kirkot ovat perinteisesti olleet myös käytettävissä paikallisiin yhteisöllisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Kirkon käytöstä esimerkiksi konsertteihin päättävät lain mukaan kirkkoherra ja kirkkoneuvosto.
2. Lähtökohtana myös kouluyhteistyössä on ollut, että tila itsessään automaattisesti ei tee tilaisuudesta uskonnollista, vaan sen tekee sisältö.
3. Joulukirkko ja kirkossa järjestettävä joulujuhla ovat eri asia, ja näitä ei tulisi sotkea keskenään. Joulujuhlassa on kyse kaikille oppilaille yhteisestä, opetukseen kuuluvasta juhlasta, joten juhlan sisältö ei voi olla sama asia kuin joulukirkko. Joulujuhla kuuluu opetukseen, ja sen sisällöstä vastuu on aina koululla.
4. Seurakunnat järjestävät mielellään koulujen kanssa joulukirkkoja. Näihin osallistuminen on vapaaehtoista ja perustuu huoltajan valintaan. Koulu hoitaa luvat ja viestinnän vanhemmille. Kyseessä on pitkä ja myönteinen yhteistyön perinne, jossa myös toteutuu lasten ja nuorten osallisuus sekä positiivinen uskonnonvapaus.
5. Opetushallitus ja kirkko ovat yhteistyössä laatineet selkeät koulujen ja seurakuntien välisen yhteistyön mallit (ns. korimalli). Niiden mukaisesti uskontoon viittaavat juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuriperintöä. Näiden perinteisten juhlien järjestämisvastuu on koululla. Seurakunnan edustaja voi vierailla näissä kutsuttuna vieraana tai asiantuntijana. Koulun juhlat voivat sisältää esimerkiksi yksittäisiä virsiä, jouluevankeliumin tai joulukuvaelman. Nämä eivät ole perustuslakivaliokunnan linjauksen mukaan uskonnon harjoittamista, vaan liittymistä suomalaiseen perinteeseen.
6. Kirkkona haluamme toimia suhteessa yhteiskuntaan avoimesti. Haluamme tarjota tiloja yhteisöjen käyttöön. Lähtökohtaisesti ajattelemme, että kirkkotila soveltuu kaikille oppilaille juhlakäyttöön kunnioittaen kaikkien yhdenvertaisuutta, eri uskontojen moninaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä kirkkotilan pyhyyttä. Juhlan sisältö on ratkaiseva tekijä.

Lisätietoja: johtaja Jarmo Kokkonen. p. 050 594 1316, jarmo.kokkonen@evl.fi

Teemasta lisää:

Arkkipiispa Tapio Luoman haastattelu Ylellä 25.11.2019

Oulun piispa Jukka Keskitalon haastattelu Kalevassa 24.11.2019 (vain tilaajille)

Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kallialan blogi 22.11.2019 arkkihiippakunnan nettisivuilla

Kirkkohallituksen Kasvatus- ja perheasiat -yksikön johtaja Jarmo Kokkosen haastattelu Helsingin Sanomissa 12.11.2019

Oulun piispa Jukka Keskitalon blogi  Kalevassa 10.11.2019

Raamattuun viittaavista teksteistä esitutkinta

Valtakunnansyyttäjä määräsi marraskuussa esitutkinnan kansanedustaja Päivi Räsäsen vuodelta 2004 olevasta kirjoituksesta ”Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi”.

Arkkipiispa Tapio Luoma toteaa keskusteluun, että uskonnonvapaus on perustava ihmisoikeus.

”Selvää on, että kirkkomme seisoo uskonnonvapauden laajan positiivisen ymmärtämisen takana.”

Arkkipiispa Luoman mielestä on tärkeää, että uskonnonvapaudesta keskustellaan.

”Kun erilaisia vapauksia tarkastellaan demokraattisessa yhteiskunnassa, ne joutuvat kohtaamaan toisensa. On pakko punnita sitä, millä tavalla niitä suhteutetaan toinen toisiinsa”, arkkipiispa toteaa.

”Ketään ei saa uhata, panetella tai solvata sen paremmin uskonnon varjolla kuin takiakaan, eikä muustakaan syystä. Yhteiskunnan ja viranomaisten tulee suojella ihmisiä vihalta, vainolta ja syrjinnältä.”

”Oikeusvaltiossa rikosepäilyjen tutkiminen on oikeuslaitoksen tehtävä. Luotan tässäkin asiassa oikeuslaitokseen”, arkkipiispa Luoma toteaa.

Piispojen kannanotot

Helsingin piispa Teemu Laajasalo irtisanoutui Twitterissä Räsäsen kannanotoista, mutta ilmaisi huolensa uskonnonvapauden puolesta. 

”Uskonnonvapauden näkökulmasta on kuitenkin erittäin huolestuttavaa, että Suomessa epäillään näitä sanoja rikokseksi.”

Asiasta kirjoitti mm. Kirkko ja kaupunki -lehti.

Mikkelin piispa Seppo Häkkinen otti uskonnonvapauskeskusteluun kantaa Facebookissa.

Hän totesi jakavansa huolen, joka liittyy uskonnon- ja sananvapauteen.

”Kummankin perusoikeuden toteutumista on jatkuvasti seurattava, sillä ne eivät ole itsestäänselvyyksiä. Valtakunnansyyttäjän ratkaisu koettelee ymmärrettävästi monen oikeustajua. Sitä voi oikeutetusti arvostella, mutta samalla on syytä antaa viranomaisten tehdä työnsä. Julkinen, kriittinenkin keskustelu on vapaan yhteiskunnan merkki”, Häkkinen toteaa.

Piispa Häkkistä siteerasi Kotimaa24.

Facebookissa asiaa ovat 7.11. kommentoineet myös Tampereen piispa Matti Repo sekä Oulun piispa Jukka Keskitalo. 

Kirkolliskokousedustajajoukko julkaisi kannanoton

Yhteensä 32 kirkolliskokousedustajaa laati 7.11. yhteisen kannanoton sanan- ja uskonnonvapauden puolustamiseksi. Kannanotossaan kirkolliskokousedustajat kummeksuvat kansanedustaja Päivi Räsäsen kohtelua: "Jos kansalaiset eivät voi ilmaista toisistaan poikkeavia mielipiteitä esimerkiksi eettisistä ja elämäntyyliä koskevista kysymyksistä pelkäämättä rikkovansa lakia tai syyllistyvänsä vihapuheeseen, se on omiaan tukahduttamaan demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluvaa vapaata keskustelua", edustajat toteavat.

Kannanoton julkaisi kokonaisuudessaan Seurakuntalainen-sivusto.