Uskonnonvapaus

Julkisuudessa on käyty viime vuosina kahta laajempaa uskonnonvapautta sivuavaa keskustelua. 

Raamattuun viittavien tekstien oikeuskäsittely/Helsingin käräjäoikeuden päätös 30.3.2022 

Kansanedustaja Päivi Räsäsen ja Luther-Säätiön Juhana Pohjolan saamat syytteet kiihottamisesta kansanryhmää vastaan etenivät oikeuskäsittelyyn tammikuussa 2022. Syytteet koskivat heidän julkaisemiaan kirjoituksia, joiden epäiltiin halventavan homoseksuaaleja. Räsänen ja Pohjola vetosivat uskonnonvapauteensa ja oikeuteensa lainata Raamattua. 

Helsingin käräjäoikeus päätti 30.3.2022 hylätä kaikki Räsäsen ja Pohjolan saamat syytteet.  

Oikeuskäsittelyn aikana arkkipiispa Tapio Luoma on korostanut, että Suomen evankelis-luterilainen kirkko seisoo uskonnonvapauden laajan positiivisen ymmärtämisen takana. Hän on alleviivannut oikeuslaitoksen roolia rikosepäilyjen tutkinnassa. Näin hän kommentoi asiaa Helsingin käräjäoikeuden 30.3. antaman päätöksen jälkeen :  

”Uskonnonvapaus on tärkeä, ja kirkkomme puolustaa sitä tinkimättömästi.” 

“Uskonnonvapaus ei ole rajoittamaton. Sitä ei tule käyttää tavalla, joka loukkaa muita perus- ja ihmisoikeuksia. Siksi tarvitaan punnintaa, joka kuuluu oikeusvaltiossa oikeuslaitokselle.” 

“En näe, että uskonnonvapaus on Suomessa uhattuna. Siitä olen iloinen.” 

“Laillisuuden arvioimisen lisäksi ja siitä riippumatta tarvitaan vastuullista raamatuntulkintaa. Apostoli Paavalia mukaillen, kaikki mikä on sallittua, ei ole rakentavaa, hyödyllistä tai lähimmäisenrakkauden mukaista. Loukkaava, halventava tai uhkaava puhe ei sellaista ole.” 

“Me Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat painotimme vastuullisen raamatuntulkinnan tärkeyttä viime syksynä julkaistussa piispainkirjeessämme (linkki piispojen Raamattu ja Kirkko -puheenvuoroon). Toivottavasti keskustelu tästä tärkeästä aiheesta jatkuu. ” 

Joulukirkko ja joulujuhla kirkossa

Koulut voivat edelleen järjestää lukukauden päätösjuhliansa kirkoissa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoo mietinnössään 16/2021, että pelkkä tila ei tee juhlasta uskonnollista ja että kirkon tai muun uskonnollisen tilan käyttö juhlassa ei ole perustuslain vastaista.  Seurakuntien ja koulujen hyvä yhteistyö voi siis jatkua siellä, missä tarvetta juhlatiloille on.  

Perustuslakivaliokunta korostaa myönteisen kantansa lisäksi, että kirkon tai muun uskonnollisen tilan käyttöön koulun yhteisissä juhlissa liittyy uskonnonvapauden, yhdenvertaisuuden ja julkisen vallan neutraalisuuden kannalta jännitteitä.  Juhlan ohjelman osalta on varmistuttava siitä, että oppilaiden uskonnon ja omantunnon vapaus tulee yhdenvertaisesti turvatuksi. 

Lukukauden päätösjuhlien lisäksi koulut voivat järjestää kirkoissa koulujumalanpalveluksia, kuten joulukirkkoja ja muihin juhlapyhiin liittyviä jumalanpalveluksia. Toisin kuin lukukauden päätösjuhlat, koulujumalanpalvelukset ovat uskonnollisia tilaisuuksia, joista koulu tiedottaa etukäteen ja joihin osallistumisen on oltava vapaaehtoista. 

Ratkaisevaa on siis kunkin tilaisuuden sisältö. Tämän suhteen kirkolla on olemassa selkeät pelisäännöt. Alla olevat viestit valottavat vielä kirkon näkökulmaa koko teemaan.

1. Kirkon ja seurakuntien tilat on tarkoitettu paitsi jumalanpalveluskäyttöön, myös muuhun soveltuvaan käyttöön. Kirkot ovat perinteisesti olleet myös käytettävissä paikallisiin yhteisöllisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Kirkon käytöstä esimerkiksi konsertteihin päättävät lain mukaan kirkkoherra ja kirkkoneuvosto.
2. Lähtökohtana myös kouluyhteistyössä on ollut, että tila itsessään automaattisesti ei tee tilaisuudesta uskonnollista, vaan sen tekee sisältö.
3. Joulukirkko ja kirkossa järjestettävä joulujuhla ovat eri asia, ja näitä ei tulisi sotkea keskenään. Joulujuhlassa on kyse kaikille oppilaille yhteisestä, opetukseen kuuluvasta juhlasta, joten juhlan sisältö ei voi olla sama asia kuin joulukirkko. Joulujuhla kuuluu opetukseen, ja sen sisällöstä vastuu on aina koululla.
4. Seurakunnat järjestävät mielellään koulujen kanssa joulukirkkoja. Näihin osallistuminen on vapaaehtoista ja perustuu huoltajan valintaan. Koulu hoitaa luvat ja viestinnän vanhemmille. Kyseessä on pitkä ja myönteinen yhteistyön perinne, jossa myös toteutuu lasten ja nuorten osallisuus sekä positiivinen uskonnonvapaus.
5. Opetushallitus ja kirkko ovat yhteistyössä laatineet selkeät koulujen ja seurakuntien välisen yhteistyön mallit (ns. korimalli). Niiden mukaisesti uskontoon viittaavat juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuriperintöä. Näiden perinteisten juhlien järjestämisvastuu on koululla. Seurakunnan edustaja voi vierailla näissä kutsuttuna vieraana tai asiantuntijana. Koulun juhlat voivat sisältää esimerkiksi yksittäisiä virsiä, jouluevankeliumin tai joulukuvaelman. Nämä eivät ole perustuslakivaliokunnan linjauksen mukaan uskonnon harjoittamista, vaan liittymistä suomalaiseen perinteeseen.
6. Kirkkona haluamme toimia suhteessa yhteiskuntaan avoimesti. Haluamme tarjota tiloja yhteisöjen käyttöön. Lähtökohtaisesti ajattelemme, että kirkkotila soveltuu kaikille oppilaille juhlakäyttöön kunnioittaen kaikkien yhdenvertaisuutta, eri uskontojen moninaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä kirkkotilan pyhyyttä. Juhlan sisältö on ratkaiseva tekijä.

Teemasta lisää:

Perustuslakivaliokunta: Kirkko käy koulun juhlatilaksi 17.12.2021

Yle uutiset: Koulut voivat edelleen  järjestää juhlia kirkossa 16.12. 2021