Avioliittolaki ja kirkko

Nykyinen avioliittolaki tuli voimaan 1.3.2017. Se mahdollistaa avioliiton samaa sukupuolta olevien kesken ja haastaa samalla kirkon opetusta avioliitosta.

Kirkon avioliitto-opetuksen mukaan avioliitto on naisen ja miehen välinen liitto. Näin todettiin kirkolliskokouksen yleisvaliokunnan mietinnössä marraskuussa 2015.

Piispainkokouksen elokuussa 2016 valmistuneessa selonteossa kirkon nykyisestä avioliitto-opetuksesta todettiin, ettei papin oikeus vihkiä kirkolliseen avioliittoon muutu 1.3.2017.

Avioliittoon vihkimisestä evankelis-luterilaisessa kirkossa määrätään kirkkojärjestyksessä ja kirkkokäsikirjassa, joiden mukaan papin tulee vihkiminen toimittaa. Tämä koskee myös avioliittoon siunaamista.

Kirkon jäsenillä, papeilla ja myös piispoilla on erilaisia näkemyksiä ja painotuksia avioliittoasiassa. Keskustelua käydään eri tahoilla ja foorumeilla.

KHO: Kapituli sai antaa varoituksen samaa sukupuolta olevan parin vihkineelle papille 

Useat papit ovat jo vihkineet samaa sukupuolta olevia pareja, ja vihkimisistä on myös tehty joitain kanteluita tuomiokapituleille.

Jokainen tuomiokapituli käyttää pappien tehtäviä valvoessaan itsenäistä harkintaa ja hiippakunnissa on kanteluissa päädytty erilaisiin ratkaisuihin. Joitakin huomautuksia tai varoituksia samaa sukupuolta olevia pareja vihkineille papeille on annettu.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi 13.6.2019 Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin päätöksen, joka koski papille annettua varoitusta samaa sukupuolta olevan parin vihkimisestä. Oulun hiippakunnan tuomiokapituli vei asian Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Korkein hallinto-oikeusLinkki avautuu uudessa välilehdessä puolestaan kumosi 18.9.2020 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen ja jätti voimaan Oulun kapitulin päätöksen. KHO:n mukaan kapituli sai antaa varoituksen samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon vihkineelle papille.

Suomen ev.lut. kirkon piispat käsittelivät KHO:n ratkaisua kokouksessaan 21.10.2020. Piispainkokous totesi, että KHO:n päätös selkiyttää samaa sukupuolta olevien parien kirkollista vihkimistä koskevaa oikeudellista tilannetta ja vahvistaa sen, että kirkolla on uskonnollisena yhdyskuntana sisäinen autonomia ja itsenäinen oikeus päättää, vihkiikö se avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja vai ei.

Piispainkokous totesi myös, että tuomiokapituleilla on oikeus määrätä seuraamuksia papeille, jotka ovat vastoin kirkon avioliittokäsitystä ja annettuja ohjeita vihkineet avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja. Piispainkokous kannusti tuomiokapituleja viisauteen ja malttiin varoitusten antamisessa.

”Varoitusten varaan tulevaisuutta ei voi rakentaa tilanteessa, jossa ratkaistavana on kirkkoa syvästi jakava erimielisyys”, arkkipiispa Tapio Luoma kommentoi piispainkokouksen arviota.

Piispainkokouksen arvio KHO:n ratkaisusta kokonaisuudessaan (PDF)

Kirkolliskokous päättää opillisista kysymyksistä

Avioliittokäsityksen kaltaisista kirkon opillisista asioista päättää kirkolliskokous. Merkittävät asiat, joihin myös avioliitto-opetus kuuluu, vaativat kirkolliskokouksessa taakseen ¾ äänten enemmistön.

Esityksiä kirkolliskokoukselle voivat tehdä piispainkokous, kirkkohallitus ja hiippakuntavaltuustot sekä kirkolliskokousedustajat itse. Myös seurakuntalaisen tekemä aloite voi edetä kirkolliskokoukseen saakka.

Kirkolliskokous on keskustellut avioliittoasiasta useaan otteeseen uuden lain myötä. Toukokuussa 2017 kokoontuneelle kirkolliskokoukselle jätettiin edustaja-aloite, jossa ehdotetaan, että kirkolliskokous ryhtyisi valmistelemaan tarvittavia muutoksia avioliittokäsityksen laajentamiseksi koskemaan myös samaa sukupuolta olevia pareja. Aloite jätettiin perustevaliokunnan lausunnon ja pitkien keskustelujen jälkeen raukeamaan kirkolliskokouksessa toukokuussa 2018. 

Kirkolliskokous pyysi samassa yhteydessä toukokuussa 2018 piispainkokousta edistämään kunnioittavaa keskustelua ja edelleen selvittämään vaihtoehtoja avioliittokäsityksestä vallitsevan erimielisyyden ratkaisemiseksi. Piispojen vastauksesta kirkolliskokoukselle kerrotaan seuraavassa kappaleessa. 

Marraskuun 2020 kirkolliskokouksessa avioliittoasia oli esillä vain kyselytunnilla. Lisäksi 31 kirkolliskokousedustajaa luovutti kirkolliskokouksen aikaan piispainkokoukselle ja kirkkohallitukselle vetoomuksen, että ne ryhtyisivät "toimiin Sateenkaaripappien yhteisön sellaista toimintaa vastaan, jossa organisoidaan samaa sukupuolta olevien parien kirkollista vihkimistä tai annetaan sitä koskevaa virheellistä viestintää". Ks. Kotimaa24:n juttu vetoomuksesta.

Elokuun 2021 kirkolliskokous käsitteli uutta edustaja-aloitettaLinkki avautuu uudessa välilehdessä ”pyyntö piispainkokoukselle valmistella esitys samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä ja siunaamisesta”. Se lähettiin perustevaliokuntaan. 44 edustajan allekirjoittama aloite ehdottaa, että kirkolliskokous pyytää piispainkokousta valmistelemaan esityksen kirkolliskokoukselle samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä ja siunaamisesta. 

Toukokuussa 2022 kirkolliskokous päätti äänestyksen jälkeen perustevaliokunnan ehdotuksen mukaisesti lähettää aloitteen tiedoksi piispainkokoukselle. Äänet jakautuivat 59–43, yksi äänesti tyhjää. Vastaehdotus oli jättää ponsi raukeamaan.  
 
Lisäksi kirkolliskokous päätti äänestyksen jälkeen pyytää piispainkokousta jatkamaan sitä työskentelyä, jota se esitteli kirjeessään kirkolliskokoukselle 1/2020. Linkki avautuu uudessa välilehdessä Äänet jakautuivat 62–42, yksi äänesti tyhjää. Vastaehdotus oli, että piispainkokousta pyydetään jatkamaan työskentelyä kirkollisen yhteyden säilyttämiseksi eri avioliittonäkemyksistä huolimatta.

Perustevaliokunnan mietintö 1/2022 edustaja-aloitteesta 2/2021  Linkki avautuu uudessa välilehdessä
Tiedote 6.8.2020  Linkki avautuu uudessa välilehdessä
Piispainkokouksen vastaus kirkolliskokouksen pyyntöön Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Kunnioittavan keskustelun kautta erilaisten näkemysten hyväksymiseen

Piispojen vastaus kirkolliskokouksen pyyntöön (linkki tiedotteeseen, jossa piispojen koko vastaus liitteenä) valmistui piispainkokouksessa 6.8.2020 ja se toimitettiin kirkolliskokoukselle elokuussa 2020.

Piispat näkevät avioliittokäsityksestä vallitsevaan erimielisyyteen ratkaisuna tilan, jossa kirkon jäsenet pystyvät elämään yhdessä erilaisten käsitysten kanssa – riippumatta kulloisestakin avioliittonäkemyksestä ja -käytännöistä. Tämän saavuttaminen edellyttää piispojen mukaan avoimuutta ja vuorovaikutusta eli kunnioittavaa keskustelua.

Piispojen vastauksessa kirkolliskokousta, piispainkokousta ja kirkkohallitusta kehotetaan sitoutumaan kunnioittavaan keskusteluun ja edistämään sitä. Lisäksi piispainkokous toivoo, että kunnioittavan keskustelun periaatteita pidetään esillä kirkon työntekijöiden ja luottamushenkilöiden koulutuksissa ja että niihin sitoutumista edistetään seurakunnan toiminnan kaikilla tasoilla.

Piispat kuvaavat vastauksessaan kunnioittavan keskustelun sekä sen vastakohdan, epäasiallisen keskustelun tuntomerkkejä. Periaatteita voidaan piispojen mukaan soveltaa avioliitosta käytävän keskustelun lisäksi myös muihin jännitteitä aiheuttaviin kysymyksiin. "Kunnioittavan keskustelun periaatteet eivät sulje pois kriittistä ja avointa keskustelua, vaan päinvastoin tukevat ja edistävät sitä tekemällä näkyväksi järkevän dialogin pelisääntöjä", piispat toteavat. 

Kirkkohallitus on vuonna 2016 valmistellut myös kirkolliskokouksen pyynnöstä keskustelumallin ja -aineiston, jonka avulla avioliitosta eri tavoin ajattelevat voivat oppia ymmärtämään toistensa näkemyksiä ja käydä rakentavaa keskustelua. Kunnioittava keskustelu -aineisto on laadittu Skotlannissa sekä Englannin anglikaanikirkon vastaavassa prosessissa käytettyjen materiaalien pohjalta. Ks. tiedote mallista vuonna 2016.

Kirkko ei luopunut vihkioikeudestaan

Piispainkokous selvitti vuonna 2017 kirkolliskokousaloitteen pohjalta, millaiset olisivat vihkioikeudesta luopumisen vaikutukset kirkkoon ja mitä ovat kirkon muut vaihtoehdot avioliittoasian ratkaisemiseksi. Selvityksen teki professori Eila Helander. Valmis selvitys luovutettiin piispainkokoukselle 6.9.2017.

Helanderin selvityksessä todettiin, että kirkolla ei ole aihetta luopua vihkioikeudestaan. Luopumisella olisi muun muassa vaikutusta pitkällä aikavälillä jäsenmäärään ja ikärakenteeseen sekä kirkon identiteettiin. Kirkolliskokous päättikin vuoden 2018 toukokuussa, että kirkko pitää kiinni vihkioikeudestaan.

Helander esitti selvityksen johtopäätöksissään kirkolle kompromissia, jossa kirkko pitäytyy avioliittoon vihkimisessä nykyiseen käytäntöön, mutta hyväksyy samalla, että kirkon sisällä voi olla myös toinen teologisesti perusteltu toimintamalli vihkimisissä ja siunaamisissa. Tällöin kunkin käytännön kannattajat voisivat toimia saman kirkon sisällä.

Professori Helanderin selvitys kokonaisuudessaan

Oikeudellinen selvitys uuden avioliittolain vaikutuksista

Kirkkohallituksen täysistunto valmisti vuonna 2016 kirkolliskokouksen pyynnöstä oikeudellisen selvityksen uuden avioliittolain vaikutuksista kirkolle. Selvityksessä todetaan mm., että

• avioliittolain mukaan kirkolla on uuden lain voimaan tultua edelleen oikeus päättää itse vihkimiskäytännöistään.
• uusi laki ei luo papeille velvollisuutta vihkiä samaa sukupuolta olevia henkilöitä avioliittoon.
• papin tekemä samaa sukupuolta olevan parin vihkiminen on kuitenkin pätevä, mikäli vihittäessä on noudatettu avioliittolaissa säädettyjä vihkimisen ehtoja ja muotoa.
• jos pappi vihkii samaa sukupuolta olevan parin, vihittäville seuraamuksia ei synny. Mahdolliset seuraamukset papin osalta käsittelee tuomiokapituli.
• asiantuntijat eivät näe perusoikeudellista näkökulmaa sille, että kirkon olisi muutettava avioliittokäsitystään ja sen mukaista vihkimiskäytäntöä. Aikaa myöten lainsäädännön ja muun sääntelyn olisi kuitenkin hyvä olla mahdollisimman yhdenmukainen.

Tutkimuksia avioliittoteemasta

Kirkolliskokouksen kirkkohallitukselta tilaama avioliittoaiheinen tutkimus, Perhe ja avioliitto muutoksessa, valmistui Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisemana syksyllä 2017. Tutkimuksessa käsitellään muun muassa avioliiton kulttuuris-historiallista merkitystä, avioliiton psykologiaa, parisuhteen muutosta ja perhekäsitystä. Tutkimukseen sisältyvät artikkelit on julkaistu Kirkon tutkimuskeskuksen sivuillaLinkki avautuu uudessa välilehdessä.

Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisusarjassa keväällä 2019 julkaistu tutkimusraportti Vihkiäkö vai ei (pdf)Linkki avautuu uudessa välilehdessä osoittaa kirkon sisäisen moniäänisyyden avioliittokysymyksessä. Käytännöllisen teologian alaan kuuluvalla tutkimuksella selvitettiin muun muassa pappien asenteita homoseksuaalisuutta kohtaan sekä sitä, miten papit suhtautuvat samaa sukupuolta olevien avioliittoon vihkimiseen sekä avioliittoinstituutioon. Tutkimuksen ovat laatineet nuorempi tutkija, TM Laura Kallatsa ja yliopistonlehtori, dosentti, TT, FT Jouko Kiiski Itä-Suomen yliopistosta. 

Kysymyksiä ja vastauksia