Koulutus on osa ihmisyyttä

Opetushallituksen pääjohtajan Olli-Pekka Heinosen mukaan uskonnon kaltaisia katsomusaineita on opetettava koulussa jatkossakin.

Yhdessä koululuokassa voivat oppilaiden väliset tasoerot olla todella jyrkkiä, ja osaamiserot voivat olla jopa seitsemän vuoden mittaisia, totesi Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen tiistai-iltana Piispan iltahetkessä, jossa häntä haastatteli arkkipiispa Tapio Luoma aiheesta ”Ei koulua, vaan elämää varten?”

– Esitetty kritiikki muun muassa liian suurista luokista ja häiriöistä ovat olleet liian paljon yksittäistapausten korostamista, vaikka nämä aivan kiistatta ovatkin olleet tositapauksia, Heinonen myönsi.

Yhdeksi lääkkeeksi jatkoa ajatellen hän nimesi koulun ja vanhempien välisen yhteistyön tiivistämisen. Eräs tärkeimpiä tekijöitä lapsen koulumenestyksen kannalta on se, miten kiinnostuneita vanhemmat ovat hänen koulunkäynnistään.

Tulokset huonontuneet

Suomessa on pitkään suitsutettu maan koululaitoksen jatkuvaa sijoittumista kansainvälisten Pisa-vertailujen kärkeen. Tosin vuodesta 2006 alkaen Suomen tulokset vertailussa ovat olleet laskusuunnassa. Arkkipiispa halusi tietää, mistä tässä trendissä oikein on kysymys.

–Tulokset ovat laskusuunnassa oman yhteiskuntamme muutosten vuoksi. Sitä paitsi monissa maissa varta vasten prepataan Pisaa varten. Emme kuitenkaan Suomessa kehitä koululaitosta vain Pisaa silmällä pitäen, vaan omiin tarpeisiimme, Heinonen vastasi.

Samalla hän myönsi, että Opetushallituksessa ilman muuta ollaan huolissaan tulosten huonontumisen takia.

– Näihin aikoihin saakka koko ikäluokka on pärjännyt kokonaisuutena aika hyvin, mutta nyt heikoin aines on alkanut heikentyä entisestään.

Johtajuutta vaaditaan

Perusopetusta ja lukioita koskevassa uudessa opetussuunnitelmassa on muutamia keskeisiä painopisteitä.

Ensinnäkin, elinikäinen oppiminen yhdessä kriittisen ajattelun tärkeyden kanssa korostuvat entisestään. Toiseksi, yhdeksi polttopisteeksi on nostettu aktiivisen toimijuuden ajatus, kun tietoa siirretään uusille sukupolville. Tässä perätään kykyä soveltaa saatua tietoa.

– Nämä kohdat edellyttävät koululta uusia valmiuksia. Kun opettajan ammatti on tähän saakka ollut yksilöammatti, korostuu yhdessä tekeminen tästä eteenpäin yhä enemmän. Olisi löydettävä yhdessä se punainen lanka, jolla koulusta löytyisi johtajuutta yhdessä tekemiseen, Heinonen kuvaili.

Hän itse pitää tavoitetta kunnianhimoisena eikä vähiten siksi, että Suomessa on sentään 2 300 peruskoulua.

Arkkipiispa Luoma nosti esiin myös hallituksen tavoitteen säätää toisen asteen opetus pakolliseksi.

– Toisen asteen pakollisuus on keskeinen keino torjua syrjäytymistä. Samalla on myös petrattava varhaiskasvatusta, Heinonen vastasi.

Talous uhkaa uskontoa

Myös uskonnonopetus tuli keskustelun aikana luonnollisestikin puheeksi. Heinosen mukaan elämän moninaisuuden ymmärtäminen kuuluu yleissivistykseen ja ihmisyyden ymmärtäminen on myös osa uskonnonopetuksen tavoitteita, joten katsomusaineita on opetettava maassamme myös jatkossa.

Viime aikoina on esitetty taloustiedon ottamista pakolliseksi aineeksi kouluissa ja joidenkin mielestä tunnit siihen pitäisi ottaa uskonnosta.

– Kun olemme tekemisissä kasvatuksen ja koulutuksen kanssa, olemme samalla tekemisissä ihmisyyden ja jopa pyhyyden kanssa, arkkipiispa Luoma kiteytti lopuksi keskustelun.

Keskustelutilaisuus oli osa kirkollista SuomiAreenaa.