Liedon kivikirkon muutoshankkeessa pohditaan mahdollisuutta tilojen uudenlaiseen käyttöön
Liedon keskiaikaisen kivikirkon muutoshanke käynnistyi peruskorjauksen tarpeesta ja teknisistä tarpeista kuten lämmitysjärjestelmän uudistamisesta, kertoo Liedon kirkkoherra Risto Leppänen.
”Muutoshanke kehkeytyi vähitellen laajemmaksi kysymykseksi, jossa pohdittiin, millaista on jumalanpalveluselämä ja miten kirkkotila voisi palvella seurakuntalaisia paremmin”, hän toteaa.
Kirkossa on viime vuosina ollut enemmän kokeilevaa toimintaa. Siellä on muun muassa syöty, seikkailtu ja pidetty neuleiltoja sekä yövyttykin. Tästä on saatu osviittaa, mitä remontissa pitäisi ottaa huomioon.
Leppäsen mukaan hankkeessa kiteytyy kolme keskeistä huomioitavaa asiaa: esteettömyys, muunneltavuus sekä tilan pyhyys.
”Hankkeessa on edetty hyvin rauhallistesti ja keskustellen. Kun keskiaikaista kirkkoa alkaa remontoida, niin pitää ottaa huomioon paljon asioita. Hanke- ja esisuunnitelmia sekä teologinen taustaselvitys on tehty, ja arkkitehti on alkanut tehdä suunnitelmaa. Museovirasto tulee nyt mukaan hankkeeseen.”
Ratkaistavia kysymyksiä kirkossa on muun muassa, saako tiloja yhteen tasoon, penkit siirrettäväksi ja alttarin keskusalttariksi. Myös wc-tilat pitää rakentaa. Lisäksi toiveissa on saada kahvinurkkaus kirkkoon. Tavoitteena on, että remontti voisi käynnistyä vuonna 2020.
Toukokuun seminaarissa mietitään yhdessä tilojen käyttöön liittyviä kysymyksiä
Liedon kirkossa järjestetään 20. toukokuuta Kirkkotila avartuu -seminaari, jossa haetaan mallia, miten uudistaa keskiaikaisia tiloja niin, että huomioiduksi tulee sekä jatkuvuus että muutoksen tarve. Mukana seminaaria järjestämässä ovat Liedon seurakunta, ja Turun arkkihiippakunta, Museovirasto, Kirkkohallitus sekä ja Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta.
Seminaari striimataan ja sen voi katsoa Kirkon viestinnän kanavalla.
Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet valottaa, että seminaarihanke lähti liikkeelle piispa Kaarlo Kallialan ja vs. hiippakuntadekaani Mari Leppäsen aloitteesta.
”Huoli oli oikeastaan aika samanlainen kuin Museovirastossakin. Olemme voineet todeta erilaisia tavoitteita kirkkotilojen käytön monipuolistamisesta, mikä vaikuttaa myös kirkkojen kulttuuriperintöön. Kirkon piirissähän tähän liittyvät kysymykset ovat nousseet voimakkaasti esille, ja niihin on reagoitu asettamalla piispa Jari Jolkkosen johtama työryhmä miettimään tilojen käyttöön liittyviä kysymyksiä. Yhtenä lähtökohtana olivat nämä tarpeet keskustella yhdessä kysymyksistä. Liedon kirkossa on käynnistymässä korjaustyö, jossa nousevat esille myös tilaan liittyvät uudenlaiset käyttötarpeet. Niinpä päätimme ottaa Liedon konkreettiseksi esimerkiksi, jonka ympärille tällainen seminaari oli jokseenkin helppo rakentaa. Teoria ja käytännön esimerkki kulkee rinnakkain”, Kostet kertoo.
Kostet pitää kysymystä jatkuvuuden ja muutoksen yhdistämisestä hankkeeseen mielenkiintoisena. Hänen mukaansa antikvaarisesta näkökulmasta kirkko on seurakuntalaisille tarkoitettu tila ”hartauden harjoittamiseen”, mutta myös muunlainen kirkollinen ja seurakuntalaisten toiminta pitää nykyisin ottaa huomioon.
”Keskustelussa ovat mukana teologit, antikvaarit, arkkitehdit ja seurakuntalaiset. Uskon, että tällaisella keskustelulla saadaan paljon yhteistä hyvää aikaan ja kirkot aktiiviseen käyttöön.”
Liedon kirkon esineistöä on Turun linnan museossa tällä hetkellä. Kostet pitää kysymystä esineistön palauttamisesta kirkkoon vaikeana. Museoissa nimittäin ajatellaan, että kun esine on kerran museoon tullut, se myös pysyy siellä.
”Minä olen aika vapaamielinen tällaisissa kysymyksissä ja näen, että kirkollista esineistöä pitäisi palauttaa vanhoihin kirkkoihin. En kyllä suoralta kädeltä tyrmää ajatusta. Esineistön säilyminen pitää vain pystyä turvaamaan. Seminaarissamme on mukana kirkollisen esineistön asiantuntija professori Heikki Hanka, joka toivottavasti pystyy antamaan jonkinlaisen vastauksen tähänkin kysymykseen.”
Kirkkohallituksen asettama työryhmä on valmistellut suunnitelman kirkkotilojen kehittämisestä yhteisön keskuksiksi yhteistyössä Museoviraston kanssa. Työryhmä pohti kirkkotilojen käyttöjä ja siihen liittyviä muutoksia teologisesta, yhteisöllisestä, taloudellisesta sekä kulttuuriperinnön ja lainsäädännön näkökulmista. Saman katon alle -mietintö merkittiin kirkkohallituksen huhtikuun täysistunnossa tiedoksi. Siitä tullaan julkaisemaan painos, joka jaetaan seurakunnille. Työryhmä ei esittänyt säädösmuutoksia, vaan katsoi nykyisen lainsäädännön palvelevan tilojen muutostarpeita.