Ajolista, mikitys, käy! – Jumalanpalveluksen radiointi on pedanttista yhteistyötä, jossa mitään ei jätetä sattuman varaan

Radiojumalanpalvelukset ovat kautta aikojen olleet Ylen suosituimpia radio-ohjelmia. Tässä artikkelissa seurataan, kuinka syntyy tallenne Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulujen tohtoripromootion yhteydessä järjestettävästä ekumeenisesta juhlajumalanpalveluksesta. Miltä jumalanpalveluksen radiointi näyttää toimittajan silmin?

Saavun Teekkarikylään, ja pälyilen uteliaana ympärilleni. Muutaman minuutin päästä olen Otaniemen korkeimmalla kohdalla. Vehreiden puiden keskellä erotan punatiilisen rakennuksen, jota koristaa musta risti. Otaniemen kappelin pihalla minua tervehtii Kirkon viestinnän radiotoimittaja Ilkka Koski. Olemme sopineet tapaavamme kello yhdeksän, tuntia ennen ekumeenisen promootiojumalanpalveluksen alkua.

Vain pakettiauto kappelin edustalla paljastaa, että jotain on tekeillä

Kappelin edustalla seisoo Ylen valkoinen pakettiauto. Kurkistan sisään. Kymmenien painikkeiden ja kaapeleiden keskellä istuu Ylen äänisuunnittelija Antti Pohjola. Hän vilkaisee tyynesti ajolistaa, josta käy minuutilleen ilmi jumalanpalveluksen aikataulu. Suinkaan ensimmäistä kertaa Pohjola ei lue ajolistaa; siihen on perehdytty huolella jo äänityön suunnitteluvaiheessa.  

Kysyn Pohjolalta, jännittääkö radiointi häntä. Hän vastaa, että tässä tapauksessa, kun jumalanpalveluksesta ei tehdä suoraa lähetystä, jännitystä on vähemmän. ”Ja juuri silloin virheitä voi syntyä”, hän lisää hymyillen. Valppaana on oltava, sekunnilleen.

Pakettiautosta lähtee mustia kaapeleita, jotka kiemurtelevat sisälle kappeliin. Kaapelit vievät lukuisiin mikrofoneihin, jotka on sijoitettu eri puolille kappelia. Mikitys on kuitenkin niin huomaamatonta, että radiojumalanpalvelukseen osallistuva kirkkovieras ei välttämättä huomaa mitään tavallisesta poikkeavaa.

”Liiasta yrittämisestä seuraa vain katastrofeja”

Mietin, poikkeaako radioitavan jumalanpalveluksen hengellinen sisältö tai papin äänenkäyttö tavallisesta. Kysyn tätä Helsingin hiippakunnan piispalta Teemu Laajasalolta, joka on promootiojumalanpalveluksen saarnan pitävä pappi.

”Äänenkäyttöön ja läsnäoloon ei vaikuta, taltioidaanko jumalanpalvelus vai ei. Siinä tapauksessa, jos radiojumalanpalveluksen uloslähetysaika on eri kuin se pyhä, niin mietin aihetta niin, että se on sopiva niin paikan päällä kuin radiossa. Mutta muuten radioitava jumalanpalvelus ei ainakaan itselläni vaikuta juuri mihinkään muuhun. Uskon, että jos rupeaa yrittämään jotain muuta, siitä seuraa vain katastrofeja”, kertoo Laajasalo.

Kaikenlainen liika yrittäminen ei hänen mukaansa sovi jumalanpalveluksen luonteeseen.

”Radiokuuntelija haluaa, että jumalanpalvelus kuulostaa aidolta. Sama pätee televisiojumalanpalvelukseen. Uskon, että papin tehtävä on unohtaa kamerat ja mikrofonit eikä alkaa juontamaan jumalanpalvelusta”, pohtii Laajasalo.

Otaniemen kappelin kellot soivat, ja mustiin juhla-asuihin pukeutuneita yliopistolaisia kävelee sisälle kappeliin. Jotkut heistä silmäilevät kappelin edustalla olevaa pakettiautoa. Promootiojumalanpalveluksen liturgi, Aalto-yliopiston pappi Anu Morikawa toivottaa ihmiset tervetulleiksi jumalanpalvelukseen.

Lyhyempi saarna ja pari juoksuaskelta

Koski ja Pohjola istuvat pakettiautossa tarkkaavaisina ja seuraavat useilta näytöiltä jumalanpalveluksen kulkua. Pohjola vastaa tekniikasta ja Koski on kuin kapellimestari, joka tarkkailee, että kaikki sujuu ajolistan mukaan. Mistään kuhinasta taikka hermostuneisuudesta ei ole tietokaan. 

Kun jumalanpalvelus on ohitse, Koski ottaa juoksuaskeleita. Pian hän tulee ulos kappelista haastateltavien kanssa, ja alkaa haastatella Morikawaa, kirkkomuusikko Katja Kangasta ja Raamatun tekstin lukijaa, maisterivaiheen opiskelijaa Alison Tshalaa. Kun kysyn Koskelta syytä juoksuaskeliin, hän kertoo, että halusi nopeudellaan varmistaa, että löytäisi sopivat haastateltavat spontaaniin haastatteluun. Piispa Laajasalon saarna oli oletettua lyhyempi, joten ohjelma-aikaa jäi tällä kertaa myös haastatteluun.

Tavanomainen kello kymmenen luterilainen radiojumalanpalvelus kestää 58 minuuttia. Koski kertoo, että kun pappi on pitänyt saarnan, siinä vaiheessa voi minuutilleen laskea, kuinka paljon aikaa jää jäljelle. Yleensä haastatteluja ei tehdä, vaan koko ohjelma-aika menee jumalanpalvelukseen. Suurin osa radiojumalanpalveluksista lähetetään suorina, mutta etenkin kesäisin tallenteita tehdään etukäteen. Sellaisesta on kyse Otaniemen kappelin promootiojumalanpalveluksessa, josta tallenne kuullaan vasta kuukauden kuluttua Yle Radio 1:ssä.

Huomattava osa jumalanpalveluksen radiointityöstä tehdään etukäteen

Radiojumalanpalveluksen suunnittelu on monivaiheinen prosessi, joka alkaa useita kuukausia, joskus jopa vuoden, etukäteen. Jumalanpalvelusta edeltävänä päivänä on läpimenoharjoitukset, jolloin otetaan muun muassa äänikokeet soittajilta. Sillä varmistetaan, että jumalanpalveluksen musiikkiosuudet kuulostavat radiokuuntelijan korviin autenttisilta. Radiojumalanpalveluksen aikana on myöhäistä tehdä teknisiä hienosäätöjä, ne on kaikki tehtävä etukäteen.

Minua kiinnostaa tietää, kuinka taltioitava jumalanpalvelus valitaan, ja millä perusteilla.

”Valinnat perustuvat research-toimintaan. Pyrimme löytämään myös uudenlaisia jumalanpalveluksia, joissa on hienosti suunniteltu musiikki sekä mahdollisesti arvovaltaisia vieraita, kuten nyt, kun piispa saarnasi täällä”, taustoittaa Koski.

Se, että saarnajana oli piispa, ei siis ole sattumaa. Sattumaa ei myöskään ole se, että muusikot ovat huippuluokkaa. Promootiojumalanpalveluksen kuuntelija saa nauttia tunnetun muusikon Senni Valtosen kanteleensoitosta, Polyteknikkojen orkesterin musiikista ja kuoron kvartetin laulusta.

Läsnäolo on tärkein – radiossakin

Viimeiset kirkkovieraat poistuvat. Ylen ulkotuotannon äänisuunnittelijat purkavat mikitystä. Joku jututtaa piispaa. Haluan vielä tietää, miltä radiojumalanpalvelus tuntuu muusikon näkökulmasta, kun musiikilla on niin keskeinen rooli radiojumalanpalveluksissa. Promootiojumalanpalveluksen kanttori ja urkuri Katja Kangas on oikea ihminen vastaamaan tähän.

”Radiojumalanpalveluksen rakentaminen ei paljoa eroa tavallisesta jumalanpalveluksesta. Mutta tietenkin se, että joku kuuntelee sitä radiossa, tuo siihen toisenlaisia lisäarvoja. Taltioitavaan jumalanpalvelukseen täytyy huolella valmistautua, samalla tavalla kuin levytyksessä. Äänite tekee jumalanpalveluksesta haavoittuvamman”, kertoo Kangas.

Promootiojumalanpalvelus meni Kankaan mukaan ”niin hyvin kuin live-tilanteessa voi mennä”.

”Jotta kaikki menisi hyvin, musiikkiosuudet täytyy etukäteen moneen kertaan jännittää ja harjoitella, jotta pystyy siinä tilaisuudessa olemaan läsnä. Läsnäolo on se, joka on yhteistä jumalanpalveluksille. Jumalanpalvelus on yhteinen kokemus, ja läsnäolo ei riipu siitä, taltioidaanko jumalanpalvelus vai ei”, toteaa Kangas.  

Tallenne Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulujen tohtoripromootion yhteydessä järjestettävästä ekumeenisesta juhlajumalanpalveluksesta kuullaan sunnuntaina 15.7. kello 10 Yle Radio 1:ssä. Radiojumalanpalvelukset ovat kuunneltavissa myös Yle Areenassa. 

 

Tästä on kyse Yleisradio on välittänyt jumalanpalvelusohjelmistoa jo vuodesta 1926 lähtien Sunnuntaisin Yle Radio 1:ssä kello 10 lähetetään luterilainen jumalanpalvelus ja kello 11 vuorottelevat ortodoksisen liturgian kanssa vapaiden kirkkojen ja seurakuntien sekä katolisen kirkon jumalanpalvelukset Radiojumalanpalvelus on sekä uskon harjoittamista että radiodokumentti Sunnuntain kello 10 ja 11 jumalanpalveluksia seurasi keväällä 2018 yhteensä keskimäärin 300 000 kuuntelijaa (Lähde: Yle) Radiojumalanpalvelukset ovat kautta aikojen olleet Ylen suosituimpia radio-ohjelmia Radiojumalanpalvelusten paikoista ja saarnaajista päättää Ylen ja kristillisten kirkkojen ja seurakuntien yhteinen Hartausohjelmien valvontaelin Kirkon viestinnän ohjelmapalvelut koordinoi Ylen suomenkielisiä radiojumalanpalveluksia