Kirkolliskokous

Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin.

Kirkolliskokous, kirkon "eduskunta", päättää Suomen evankelis-luterilaisen kirkon oppia ja kirkon työtä koskevista keskeisistä linjauksista. Se päättää myös kirkon hallinnosta ja taloudesta.

Kirkolliskokous vaikuttaa merkittävästi kirkon lainsäädäntöön. Se muokkaa kirkkolain sisällön ja tekee esitykset eduskunnalle, joka hyväksyy tai hylkää ne.

Kirkolliskokous kokoontuu Turun kristillisellä opistolla kahdesti vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa. Kokoukset kestävät 4-5 päivää. Kirkolliskokouksen koko toimikausi kestää neljä vuotta.

Kirkolliskokousedustajat valitaan vaaleilla. Seuraavat kirkolliskokousvaalit toimitetaan vuoden 2024 helmikuussa. Vaalissa kirkolliskokoukseen valitaan 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa. Maallikkoedustajien vaalissa äänioikeutettuja ovat kirkkovaltuustojen, seurakuntaneuvostojen ja yhteisten kirkkovaltuustojen maallikkojäsenet. Papit valitsevat kirkolliskokouksen pappisedustajat lääninrovastin johtamassa kokouksessa.

Ajantasaiset tiedot kirkolliskokousedustajista ovat näillä sivuilla: Kirkolliskokouksen edustajat aakkosittain - evl.fi.

Kirkolliskokoukselle esityksiä tekevät piispainkokous, kirkkohallitus ja hiippakuntavaltuustot sekä kirkolliskokousedustajat itse. Myös seurakuntalaisen tekemä aloite voi edetä kirkolliskokoukseen saakka. Kysy lisää seurakuntasi kirkkoherranvirastosta.

Evl.fi/plus-palvelusta löydät syvempää tietoa kirkolliskokouksesta, muun muassa asiakirjat, seuraavat kokoontumisajat sekä striimit.