Talous

Kirkon talous on tarkoitettu palvelemaan kirkon tehtävän toteutumista. Taloudenhoito luo seurakunnille edellytyksiä hoitaa tehtäviään ja suoriutua velvoitteistaan.

Kirkon talous koostuu seurakuntien taloudesta sekä kirkon yhteisestä taloudesta. Seurakunta joko hoitaa talouttaan itsenäisesti tai kuuluu seurakuntayhtymään, jossa hoidetaan kaikkien yhtymään kuuluvien seurakuntien talous.

Seurakuntien talous

Seurakunnat ovat julkisoikeudellisia yhteisöjä, joiden talouden perusta on kirkon itsenäinen verotusoikeus sekä itsenäisyys seurakunnan omaa taloutta koskevassa päätöksenteossa. Seurakuntien taloudenhoidosta on määritelty kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä sekä taloussäännössä.

Seurakuntien talouden keskeisimmät tekijät ovat verotulot ja henkilöstömenot. Seurakuntakohtaiset erot ovat huomattavat.

Seurakuntien talousarviosta päättävät seurakuntavaaleilla valitut luottamushenkilöt eli kirkkovaltuusto (seurakuntayhtymissä yhteinen kirkkovaltuusto). Seurakunnista saa seurakuntakohtaisia tilinpäätöstietoja. Kirkkohallitus kokoaa vuosittain tilastoja seurakuntien ja kirkon taloudesta.

Kirkon keskusrahasto

Kirkon yhteisestä taloudesta pääosan muodostaa kirkon keskusrahasto, joka on kirkon yhteisten tehtävien hoitoa varten.

Keskusrahasto toimii eläkelaitoksena, joka maksaa kirkon työntekijöiden eläkkeet. Keskusrahastosta katetaan myös kirkon yhteisen toiminnan sekä hiippakuntien menot. Keskusrahaston talousarviosta päättää kirkolliskokous, ja sen hallituksena toimii kirkkohallitus. Varansa rahasto saa seurakunnilta.