Saattokellot

Saattokelloiksi kutsutaan hautaan siunaamiseen liittyvää kirkonkellojen soittoperinnettä. Saattokelloja soitetaan, kun hautajaisväki saattaa vainajan kirkon ovelta, kappelista tai hautausmaan portilta kohti hautaa. Saattokelloista käytetään myös nimityksiä hautauskellot, hautaussoitto sekä siunauskellot. Saattokellot viestivät seurakunnalle, että vainaja on lähtenyt viimeiselle matkalle pois maallisesta elämästä.

Kuolemaan liittyvät kellonsoitot vaihtelevat seurakunnittain. Kuolemaan ja hautaamiseen liittyvät kirkonkellojen soitot ovat varsinkin toisen maailmansodan jälkeen vähentyneet. Saattokelloja on kuitenkin pidetty kiinteänä osana hautaan siunaamisen perinnettä ja ne ovat osa laajempaa kuolinsoittojen perinnettä. Kellojen soitolla on tiedottava, opettava sekä rukoukseen ja kilvoitukseen kehottava merkitys.

Suntio huolehtii kirkonkellojen soitto-ohjelmista, niin myös saattokellojen soittamisesta. Kirkonkellojen soittaminen on nykyään pitkälti automatisoitu. Saattokellojen soittamisen soitto-ohjelmissa, pituudessa ja perinteissä on eroavuuksia seurakuntien välillä. Mikäli seurakunnalla ei ole omaa saattokellojen soitto-ohjelmaa, voidaan arkun kantomusiikin aikana soittaa myös jokin muu kellojen soitto-ohjelma.

Sanomakelloja puolestaan soitetaan jonakin arkipäivänä kuoleman jälkeen.