Raamatunkäännöstyö

Raamattu on maailman käännetyin teos. Kristityt ovat kääntäneet omia pyhiä tekstejään koko olemassaolonsa ajan. Raamatunkäännöstyön perimmäisenä tavoitteena on, että Raamatun sanoma vaikuttaisi sitä lukevien ihmisen elämässä myönteisillä tavoilla. Noin 2 000 vuotta raamatunkäännöstyötä on opettanut paljon siitä, kuinka Raamattua kannattaa kääntää.

Raamatun kääntäminen voi tarkoittaa käännöstä sellaiselle kielelle, jolla ei vielä ole saatavilla Raamattua. Se voi tarkoittaa myös jo olemassa olevien käännösten uudistamista. Näiden lisäksi raamatunkäännöstyön tuloksena voi syntyä uusi käännös jo olemassa olevien käännösten rinnalle. Suomenkielisen Raamatun historia tuntee esimerkkejä jokaisesta näistä. Ensimmäinen suomenkielinen koko Raamattu ilmestyi vuonna 1642. Sen tunnetuin uudistettu laitos julkaistiin vuonna 1776. Vuoden 1992 suomennos taas tuli käyttöön jo olemassa olleiden suomennosten rinnalle.

Raamatun kääntäminen on nykyisellään kansainvälistä ja moniammatillista. Raamatunkääntäminen on pitkäjänteistä toimintaa. Koko Raamatun kääntäminen vie keskimäärin 12 vuotta. Käännöstyössä noudatetaan laajalti samoja periaatteita. Niissä korostuvat paitsi kohdekielen merkitys ja Raamatun lukijat, myös tarkkuus, eheys ja uskollisuus lähtöteksteille. Alan suurin toimija on pipliaseuraliike (United Bible Societies), jonka kotimainen jäsen on Suomen Pipliaseura. Pipliaseuroilla on toimintaa yli 200 maassa. Pipliaseurat julkaisevat vuosittain kansainvälisiä raamatunkäännöstyön tilastoja.

Raamatun kääntäminen merkitsee monien vähemmistökielten kohdalla kielen kehittämistä, jopa kirjakielen luomista. Näin Raamatun kääntäminen tukee vähemmistökulttuurien säilymistä. Kielen kehitystyö liittyy monesti lukutaidon edistämiseen. Raamatunkäännöstyöllä on siten vaikutus myös koulutukseen ja ihmisten arjen paranemiseen monin tavoin.